Hopp til innhold

Al-Qaida

Al-Qaida on Osama bin-Ladenin perustama islamististen militanttien organisaatio, jonka jäsenet edustavat islamin äärimmäistä tulkintaa ja tavoittelevat maailmanlaajuisen, uskonnollisen muslimihallinnon perustamista. Al-Qaidan viesti maailmalle on, että länsimaat ovat uhka muslimeille, sillä demokraattiset normit ja instituutiot ovat yhteensopimattomia islamin uskon kanssa. Järjestö on toteuttanut useita tuhoisia terrori-iskuja ympäri maailmaa, joista tunnetuimmat on Yhdysvalloissa 11.9.2001 toteutetut iskut, joissa kuoli noin 3000 ihmistä. Tällä hetkellä al-Qaidan nimeä kantaa aktiivinen, vaikeasti määriteltävä radikaalien islamistien verkosto, joka kattaa useita itsenäisesti toimivia ääriryhmiä, jotka pyrkivät kohti omia alueellisia ja poliittisia päämääriään.

Päivitetty viimeksi 18.06.2013

Al-Qaidalle uskollisuutta osoittaneet ryhmittyvät ovat aiheuttaneet tuhoa mm. Somaliassa. Kuva: IRIN News / Ahmad Mahmoud

Al-Qaidalle uskollisuutta osoittaneet ryhmittyvät ovat aiheuttaneet tuhoa mm. Somaliassa. Kuva: IRIN News / Ahmad Mahmoud

Al-Qaidan juuret

Al-Qaida terroristijärjestö perustettiin 1980-luvun lopulla Pakistanin ja Afganistanin välisellä vuoristoalueella. Afganistan oli tähän aikaan Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteena ja maata oli noussut puolustamaan vahvasti islaminuskoinen mujahideen-sissitaistelijoiden joukko. Mujahideen-sissit saivat tukea etenkin Pakistanilta, Saudi-Arabialta ja Yhdysvalloilta, joka halusi estää Neuvostoliiton vaikutuspiirin leviämisen öljykenttiensä vuoksi merkittävään Lähi-itään. Yhdysvallat tarjosi mujahideen-sisseille rahoitusta ja aseita, joiden avulla sissit lopulta ajoivat Neuvostoliiton asevoimat ulos maasta vuonna 1989.

Mittava osa tästä rahoituksesta kulki Maktab al-Khidamat (MAK) nimisen organisaation kautta. MAK keräsi rahoitusta valtioiden lisäksi myös varakkailta yksityishenkilöiltä, ja jakoi sitä eteenpäin pienemmille mujahideen-sissiryhmille. Järjestön toiminnassa ja rahoituksessa oli tähän aikaan mukana rikkaan saudiarabialaisen bin-Laden suvun poika, Osama. Neuvostoliiton kanssa käydyn sodan jälkeen maahan jäi suuria määriä aseistettuja mujahideen-taistelijoita jotka alkoivat taistella keskenään maan hallinnasta. Samaan aikaan islamin nimeen sotaa käyneet mujahideenit halusivat lähteä taistelemaan uskontonsa puolesta muuallekin maailmaan, esimerkiksi Israeliin.

Yhtä mujahideen-taistelijoiden joukoista johti Osama bin-Laden, ja joukko nimettiin al-Qaidaksi, joka tarkoittaa arabiasta käännettynä tukikohtaa ja tietokantaa, joka viittaa järjestön ensimmäiseen tukikohtaan, jossa koulutettiin sotureita ja pidettiin yllä tietokantaa siihen aikaan Neuvostoliittoa vastaan kamppailevista islamistitaistelijoista. Järjestön jäseniltä vaadittiin hyviä käytöstapoja ja äärimmäistä kuuliaisuutta johtajiaan kohtaan. Alun perin Osama bin-Laden halusi edistää islamin asemaa ulkomailla pelkästään rauhanomaisin keinoin, mutta tilanne muuttui ensimmäisen Persianlahden sodan alettua. Sittemmin al-Qaida on julistanut pyhän sodan Yhdysvaltoja, juutalaisia ja heidän liittolaisiaan vastaan.

Ideologia al-Qaidan takana

Järjestö edustaa äärimmäistä ja suppeaa versiota sunnilaisesta islamista, ja sen tavoitteena on käydä sotaa läntistä maailmaa etenkin Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan, sekä levittää islamilaista sharia-lakijärjestelmää. Ideologian mukaan islamin nähdään olleen koko olemassaolonsa ajan kristillis-juutalaisen liittoutuman hyökkäyksen kohteena.Yksi al-Qaidan tavoitteista on kostaa historian saatossa muslimeja kohtaan tehdyt vääryydet.

Vaikka al-Qaida edustaa hyvin suppeaa islamin tulkintaa se pyrkii yhdistämään erilaisia näkemyksiä ja päämääriä tavoittaakseen mahdollisimman laajan tukijakunnan. Ideologiallaan al-Qaida pyrkii kärjistämään ja tuomaan esiin epäkohtia ja ristiriitoja läntisen maailman ja muslimimaiden välillä, lisäten vastakkainasettelua ja vetovoimaisuuttaan. Ryhmäidentiteetin muodostuminen ja ideologinen sitoutuminen on merkittävää organisaation toimivuuden ja ryhmädynamiikan ylläpitämisen kannalta. Al-Qaidan kannattajat uskovat, että muslimeina heidän velvollisuutensa on taistella järjestön tavoitteiden puolesta puolustaakseen uskoaan.

Al-Qaida vastustaa läntisiä vaikutteita ja arvoja muslimimaissa ja tuomitsee ne islamin vastaisina. Erityisesti al-Qaidan ideologia vastustaa läntistä demokratia käsitystä, koska näkee sen kilpailevan uskonnon kanssa asemasta yhteiskunnassa ja katsoo demokraattisten periaatteiden kuten uskonnon- ja sananvapauden johtavan uskonnon aseman heikentymiseen ja lopulta uskosta luopumiseen. Ideologia korostaa muslimimaiden ongelmien ja epäyhtenäisyyden johtuvan lännen vaikutuksesta.

Läntisen maailman vaikutuksen lisäksi al-Qaida paheksuu vääränlaisen islamin uskon harjoittamista. Järjestön jäsenet vastustavat kiivaasti ja ajoittain väkivaltaisesti muita islamin harjoittajia, jotka al-Qaidan ideologian mukaan tulkitaan harhauskoisiksi. Ryhmittymä on osallistunut tuhansien sekä sunni että shia muslimien tappamiseen esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa.

Al-Qaida ei suinkaan edusta kaikkia islaminuskoisia ryhmiä ja muslimeja. Valtaosa islamistisen maailman uskonoppineista ja vallanpitäjistä on tuominnut al-Qaidan edustaman väkivaltaisen ääri-islamin harhaoppisuudeksi. Heidän mukaan terrorismi ja siviilien tappaminen on täydessä ristiriidassa islamin perusperiaatteiden kanssa.

Eristäytyminen ja radikalisoituminen

Saddam Husseinin johtama Irakin armeija valloitti Kuwaitin elokuussa 1990. Hussein uhkasi nyt suoraan laajojen öljykenttien rikastuttamaa Saudi-Arabiaa, jonka asevoimat eivät kuitenkaan olleet riittävät puolustussodan käyntiin. Saudi-Arabiassa syntynyt Osama bin-Laden tarjosi maan kuningassuvulle palveluitaan maan puolustamiseksi. Saudit kuitenkin kieltäytyivät bin-Ladenin tarjouksesta, ja kutsuivat sen sijaan Yhdysvaltojen johtaman koalition puolustamaan maata. Bin-Laden näki kristinuskoisten yhdysvaltalaisjoukkojen sijoituksen kahden islaminuskon pyhimmän moskeijan maassa loukkauksena uskontoaan kohtaan, ja suuttui asiasta julkisesti Saudi-Arabian hallinnolle. Osama bin-Laden karkotettiin tämän seurauksena synnyinmaastaan, josta hän muutti evakkoon Sudaniin.

Eläessään Sudanissa bin-Ladenin harjoittama politiikka muuttui entistä terävämmäksi. Al-Qaida toteutti kaksi ensimmäistä suurta pommi-iskuaan. Ensimmäisen vuonna 1992 Jemenissä ja toisen vuotta myöhemmin New Yorkin World Trade Centerin torneja kohtaan. Saudi-Arabia antoi vuonna 1993 tukensa Palestiinan ja Israelin allekirjoittamalle Oslon rauhansopimukselle. Bin-Laden alkoi ahkerasti mustamaalata Saudi-Arabian hallitusta ja tukea paikallisia terroristijärjestöjä, jotka kaavailivat iskuja ”maallistunutta” Egyptiä vastaan. Saudi-Arabian hallitus määräsi bin-Ladenin passin tuhottavaksi ja hän menetti kansalaisuutensa. Tämän lisäksi hänen Saudi-Arabiassa olevat pankkitilinsä jäädytettiin, ja hänen perheensä tarjoama yli 7 miljoonan euron vuosittainen stipendi lopetettiin. Sudanin hallitus tarjosi useaan otteeseen bin-Ladenia Yhdysvalloille kiinniotettavaksi. Yhdysvallat ei kuitenkaan ryhtynyt toimiin bin-Ladenia vastaan. Vuonna 1995 bin-Laden häädettiin Sudanista, ja hän palasi Afganistaniin.

Yhteistyö Talibanin kanssa

Bin-Ladenin poissa ollessa Afganistanin tilanne oli alkanut vakaantua, ja maan hallitsijaksi oli nousemassa ääri-islamilainen Taliban-liike. Bin-Laden ja al-Qaida nauttivat maassa Talibanin suojelusta, ja alkoivat kouluttaa laajaa mujahideen-sisseihin perustuvaa taistelijoiden ryhmää. Al-Qaida myös tuki Talibanin hallintoa muun muassa kouluttamalla Talibanin erikoisjoukkoja. Samaan aikaan al-Qaida julisti ”islamin mailla” oleskelevia ulkomaalaisia kohtaan jihadin, pyhän sodan. Jihadin pystyy julistamaan vain korkeimmat islaminuskon uskonnolliset päättäjät, ja tästä syystä suurin osa islaminuskon oppineista ja johtajista tuomitsivat al-Qaidan ja bin-Ladenin vääräuskoisiksi.

Al-Qaida jatkoi tuhoisia pommi-iskuja Afrikassa ja Lähi-idässä. Vuonna 1996 al-Qaida yritti salamurhata Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin Manilassa, mutta isku epäonnistui Yhdysvaltojen salaisen palvelun löydettyä pommin sillan alta, jonka yli presidentin autosaattueen oli tarkoitus kulkea. Vuoden 1998 pommi-iskussa Yhdysvaltojen suurlähetystöä kohtaan Itä-Afrikassa kuoli noin 300 henkeä. Tämä aiheutti ensimmäisen Yhdysvaltojen vastahyökkäyksen al-Qaidaa vastaan risteilyohjusten muodossa, jotka tuhosivat yhden al-Qaidan tukikohdista Afganistanissa. Uuden vuosituhannen alussa, lokakuussa 2000, al-Qaidan taistelijat toteuttivat pommi-iskun Yhdysvaltojen hävittäjä U.S.S. Colea vastaan Jemenissä. Miestappiot jäivät pommituksessa vähäisiksi, mutta al-Qaida rohkaistui ja alkoi suunnitella Yhdysvaltojen maaperällä toteutettavaa iskua.

Hyökkäykset Yhdysvaltoja vastaan ja Afganistanin sota

Syyskuun yhdestoista päivä vuonna 2001 al-Qaida toteutti historiansa tuhoisimman terrori-iskun. Pentagoniin Washingtonissa ja kumpaankin World Trade Centerin torniin New Yorkissa ohjattiin kaapatut matkustajalentokoneet. Lisäksi yksi kaapattu lentokone syöksyi maahan Pennsylvanian osavaltiossa. Kumpikin World Trade Centerin päätorneista sekä yksi pienemmistä WTC-torneista luhistuivat maahan, ja Pentagoniin ohjattu lentokone aiheutti suuret tuhot Yhdysvaltojen puolustusvoimien päärakennukselle. Iskuissa kuoli noin 3 000 ihmistä.

Al-Qaida ei aluksi ottanut vastuuta iskuista, mutta muutamaa päivää myöhemmin Osama bin-Laden ilmoitti hyökänneensä Yhdysvaltojen ”armeijan ja talouden ikoneita vastaan. Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush julisti välittömästi ”sodan terrorismia vastaan” ja vaati Afganistanin Taliban-hallitusta luovuttamaan bin-Ladenin Yhdysvaltoihin. Afganistanin epäröidessä Yhdysvallat hyökkäsi maahan tukenaan kansainvälinen koalitio. Yhdysvaltojen armeija syrjäytti Talibanin hallituksen nopeasti, ja loput Taliban-taistelijat sekä al-Qaida perääntyivät Pakistanin ja Afganistanin väliselle vuoristoalueelle.

Yhdysvallat epäonnistui Osama bin Ladenin kiinniotossa ja joutui Afganistanissa vaikeaan sotaan, alueella vuosikymmeniä taistelleiden mujahideen-sotureiden kanssa. Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta Afganistanissa ja myöhemmin Irakissa toi al-Qaidalle lisää tukijoita ja kannatusta. Al-Qaida joutui kuitenkin luopumaan Afganistanista turvapaikkanaan ja valtion tarjoaman tuen ja tilan menetys heikensi merkittävästi järjestön toimintamahdollisuuksia. Al-Qaida alkoi levittäytyä ympäri maailmaa ja jakautua yhä pienemmiksi alueellisiksi yksiköiksi ja jatkoi pommi-iskuja Euroopassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa.

Käännekohta al-Qaidan historiassa tuli, kun vuoden 2011 toukokuussa Yhdysvaltojen merivoimien erikoisjoukot tekivät iskun Pakistanin Abbottabadin kaupungissa sijaitsevalle muuratulle asuinalueelle. Erikoisjoukot löysivät ja surmasivat iskussa Osama bin Ladenin ja saivat haltuunsa suuren määrän al-Qaidan salaista materiaalia. Tämän jälkeen useat muut al-Qaidan johtajat ja merkittävät toimijat ovat kuolleet Yhdysvaltojen miehittämättömien lentokoneiden tekemissä ohjusiskuissa Pakistanissa ja Jemenissä.

Bin Laden oli symbolisesti merkittävä hahmo terrorismille yleensä ja al-Qaidalle erityisesti ja tämän karismaattisen johtajan menehtyminen oli suuri henkinen tappio al-Qaidalle. Bin-Ladenin seuraajaksi nousi egyptiläinen Ayman al-Zawahiri, joka näyttäytyy edelleen yhdistävänä tekijänä muuten hajautuneessa organisaatiossa. Al-Zawahirin johtajuus kuitenkin rajoittuu pääasiallisesti ryhmittymien ideologiseen ja uskonnolliseen motivointiin, sillä toiminnallisesti al-Qaidan alueelliset järjestöt ovat hyvin itsenäisiä. Arvioiden mukaan al-Qaidan ideologisen keskuksen muodostaa noin 300-400 henkilön ryhmä, jotka vastaavat al-Qaidan julkisuuskuvasta ja välittävät viestejä ja puheita tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta.

Al-Qaida muuntautuu

Afganistanin sota ja bin Ladenin kuolema sinetöivät al-Qaidan toiminnan lopun alkuperäisessä muodossaan sen heikentyessä yhtenäisenä, hierarkkisena ja keskitettynä järjestönä, joka se alun perin oli. Al-Zawahiri on edelleen al-Qaidan virallinen johtohahmo, mutta operatiivinen johto ei ole enää yhden ihmisen tai tietyn ydinryhmän käsissä. Al-Qaidan nimeä kantavat lukuisat ääri-islamististen militanttien ryhmittymät, jotka ovat levittäytyneet Eteläiseen ja Kaakkois-Aasiaan, jossa ne toimivat itsenäisinä, alueellisina soluina, sekä Itä-Afrikan ja Lähi-idän maihin, joissa ne osallistuvat maiden sisäisiin konflikteihin.

Al-Qaidan kaltaisen organisaation vahvuudeksi on nähty juuri se, että se ei ole sidottu pysyviin valtiollisiin rakenteisiin ja instituutioihin, joka tekee siitä epämääräisen ilmiön, joka kykenee muuntautumaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Tämä on ollut haasteena terrorismin vastaisessa sodassa, jossa taistellaan ei-valtiollista toimijaa vastaan, joka ei noudata traditionaalisen, valtioiden välillä käytävän sodankäynnin sääntöjä.

Al-Qaidan muuttumiseen ovat vaikuttaneet useat ulkoiset sekä sisäiset tekijät. Ennen 2001 tapahtuneita terroristi-iskuja terrorismin vastaista toimintaa oli hyvin rajoitetusti, mutta iskujen jälkeen panostus ja valtuudet terrorismin torjumiseen ovat lisääntyneet kaikkialla maailmassa, joka on vaikeuttanut erityisesti amatöörimäisesti toimivien terroristien toimintaa ja kykyä suorittaa terroritekoja. Kansainvälistä yhteistyötä on lisätty erityisesti tiedustelupalvelun, rajavartioinnin ja poliisin toiminnassa.

Al-Qaidan voimakkaasti keskittyneen johdon hajoaminen ja järjestön muotoutuminen useaksi, itsenäisesti toimivaksi ala-järjestöksi on aiheuttanut sisäisiä valtakamppailuja ja ristiriitoja. Keskushallinnon heikentyessä alueelliset johtajat ovat voimistuneet ja jokainen solu toimii pääasiallisesti omien poliittisten ja alueellisten päämääriensä tavoittamiseksi, eikä välttämättä yhteisen ideologian pohjalta, joka alun alkaen on ollut al-Qaidan toiminnan kulmakivi.

80-luvun alussa muslimeja oli helpompi saada motivoitua Neuvostoliiton vastaiseen taisteluun, mutta nykyään al-Qaidan on ollut aiempaa vaikeampaa rekrytoida uusia jäseniä. Useissa muslimimaissa al-Qaida on hyökännyt siviiliväestöä kohtaan, joka on kääntänyt monet järjestöä vastaan. Vuoden 2010 lopulla Tunisiasta sai alkunsa Arabikevät, jossa useiden muslimimaiden kansalaiset nousivat vastustamaan autoritaarista hallintoa ja vaatimaan demokratiaa. Al-Qaidan jyrkät ja demokratian vastaiset lausunnot ovat osaltaan vieneet sekulaarista tai edustuksellista hallitusta toivovien kansan ryhmien kannatusta. Tämä on merkittävää siltä osin, että al-Qaidan toiminta perustuu vahvasti kansalaisten tukeen.

Al-Qaidan nykytila

Kyky muuntautua on ollut yksi al-Qaidan merkittävimmistä ominaisuuksista sen selviytymisen kannalta, sillä sen on täytynyt muuttaa rakennettaan ja toimintatapojaan sopeutuessaan uuteen kansainväliseen ympäristöön, joka on lähtenyt yhteistyössä terrorismin vastaiseen kampanjaan, käyttäen diplomaattisia, sotilaallisia ja poliittisia keinoja. Länsimaiden tehokkaan terrorismin vastaisen toiminnan myötä al-Qaidan suorittamat iskut Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosien aikana.

Al-Qaida osallistuu edelleen muualla maailmassa tavallisiin kansalaisiin kohdistuvaan terroriin ja on erityisen aktiivinen muslimivaltioissa. Yhä hajautettuna ja epäyhtenäisenä al-Qaidan toiminta on turvallisuusriski, jota ei voi jättää huomioimatta. Al-Qaidan hajaantuessa kansainvälisen terrorismin painopiste on yhä laajemmalle levittäytynyt ja sen pesäkkeet toimivat toisistaan riippumattomammin, jolloin toimintaa on yhä vaikeampi hallita ja paikallistaa.

Al-Qaidan alaisia järjestöjä toimii Pohjois- ja Itä-Afrikassa, koko Lähi-idässä ja eripuolilla Aasiaa. Irakissa al-Qaida on jälleen nousemassa Yhdysvaltalaisten joukkojen poistuttua vuonna 2011 ja se tukee sunnimuslimien nousua shiia-johtoista hallitusta vastaan. Syyriassa toimiva al-Nusra on YK:n luokitelman mukaan terroristijärjestö, jonka kannattajien arvellaan yleisesti kannattavan al-Qaidan jihadistisia arvoja. Al-Nusra on tällä hetkellä yksi vahvimmista ja voimakkaimmin kasvavista al-Qaidan alajärjestöistä. Se osallistuu taisteluihin presidentti Bashar al-Assadin ja shiiamuslimeihin kuuluvien alaviittien johtamaa hallitusta vastaan ja on onnistunut rekrytoimaan sunni-kapinallisia riveihinsä. Myös Somaliassa toimiva militanttiryhmä al-Shabaab on virallisesti yhtynyt al-Qaidaan.

Al-Qaidan vaikutus ja kylvämä pelko elää myös vahvasti tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Kauhun ja paniikin lietsominen on yksi terrorismin merkittävimmistä aseista ja siksi al-Qaida on aktivoitunut liikkeenä sosiaalisessa mediassa, jonka kautta se pyrkii vaikuttamaan, levittämään ideologiaansa ja samalla ylläpitää pelon ilmapiiriä. Al-Qaidasta on tullut tärkeä militanttien muslimien symboli ja brändi monessa maassa. Siksi ajoittain on kritisoitu terrorismitoiminnan liiallista uutisoimista, sillä sen on nähty toimivan lähinnä al-Qaidan tyyppisten järjestöjen eduksi edistämällä sen propagandaa.

YK:n rooli

YK on julistanut että se tuomitsee terrorismin kaikkialla, kenen tahansa toimesta ja missä tahansa tarkoituksessa. Al-Qaidan YK on luokitellut terroristijärjestöksi ja lisännyt sen johtohahmot niin sanotulle "mustalle listalle". YK:n turvallisuusneuvosto ei antanut hyväksyntää Yhdysvaltojen hyökkäykselle Afganistaniin, mutta YK on mukana maan jälleenrakennuksessa.

Tehostaakseen ja vahvistaakseen terrorismin vastaista toimintaa YK:n jäsenmaat aloittivat vuonna 2006 maailmanlaajuisen terrorismin vastaisen strategian. Tämä on ensimmäinen kerta kun kaikki jäsenmaat ovat yhdessä sopineet yhteisestä strategiasta ja toiminnallisen kehyksen luomisesta terrorismin torjumiseksi.

Lähde: BBC, Federation of American Scientists, YK

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017