Hopp til innhold

Golanin ylänkö

Israel miehitti Syyriassa sijainneen Golanin ylängön vuonna 1967, ja vuodesta 1981 Israel on pitänyt ylänköä omana alueenaan. Syyrian ja Israelin välisillä kukkuloilla on valinnut YK:n valvoma aselepo jo lähes neljän vuosikymmenen ajan, vaikka rauhanneuvottelut eivät ole lukuisista yrityksistä huolimatta edenneet. Arabikevään myllerrys ja Syyrian sisällissodan levottomuuden uhkaavat kuitenkin ulottua myös Golanin ylängölle, ja nostaa selvittämättömät erimielisyydet pintaan.

Päivitetty viimeksi 02.07.2013

UNDOF:n rauhanturvaajat partioivat Golanin kukkuloilla. Kuva: UN Photo / Wolfgang Grebien

UNDOF:n rauhanturvaajat partioivat Golanin kukkuloilla. Kuva: UN Photo / Wolfgang Grebien

Israelin valtion perustaminen ja Golanin ylängön valloitus

Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 YK:n ja Yhdysvaltojen tuella. Lähi-idän arabimaat protestoivat voimakkaasti valtion perustamista vastaan. Israelin ja sen naapurimaiden välille syttyi kaksivuotinen sota, josta Israel selviytyi voittajana. Sodan jälkeen israelilaiset eivät olleet tyytyväisiä saamiinsa alueisiin, vaikka maan pinta-ala oli kasvanut kolmasosalla alun perin sovitusta. Israel teki tulevina vuosina useita aseellisia hyökkäyksiä naapurimaiden alueille. Tärkein niistä oli kuuden päivän sotana tunnettu taistelu vuonna 1967, jonka yhteydessä Israel valloitti Gazan kaistaleen Egyptiltä, Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta, sekä Golanin ylängön Syyrialta.

Valloituksen aikaan Golanin ylängöllä asui Syyrian arabeja, jotka israelilaiset uudisasukkaat ajoivat pois. Valtaamisesta alkoi miehitys, joka on jatkunut yli 30 vuotta. Egypti ja Syyria yrittivät valloittaa alueen takaisin vuonna 1973, mutta epäonnistuivat. Golanin kukkuloita tasankoalueen keskellä oli helppo puolustaa hyökkäyksiä vastaan.  Muutamien raskaiden taisteluiden jälkeen Egypti ja Syyria luovuttivat. Vuotta myöhemmin YK lähetti tarkkailu- ja rauhanturvajoukkoja Syyrian ja Israelin raja-alueelle. Rajalle perustettiin demilitarisoitu vyöhyke, jota YK-joukot valvovat. Joukot tarkkailevat sotilaallista toimintaa sekä Syyrian että Israelin puolella rajaa, ja ovat tehneet koko operaation ajan yhteistyötä Syyrian ja Israelin viranomaisten kanssa.

Strateginen merkitys

Vuonna 1981 Israel liitti Golanin ylängön Israelin valtioon, vaikka tätä siirtoa ei tunnustettu kansainvälisesti. Alueella on noin kolmekymmentä juutalaisten siirtokuntaa ja 20 000 syyrialaista. Golanin ylänkö on Israelille tärkeä kahdesta syystä. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ylänkö sijaitsee puolustuksellisesti kannalta tärkeässä paikassa Israelin ja Syyrian rajalla. Ylängöltä Israelin on helppo seurata naapurimaan tapahtumia, sillä sieltä avautuu näkymä eteläiseen Syyriaan ja maan pääkaupunki Damaskukseen, joka sijaitsee vain 60 kilometrin päässä. Golanin ylänköä kontrolloimalla Israel voi myös paremmin valvoa palestiinalaisia vastarintaryhmiä, jotka toimivat raja-alueilla. Lisäksi alueella on suuret vesivarannot, joiden merkitys molemmille maille on suuri, sillä alueella on pulaa puhtaasta juomavedestä. Israel saa kolmasosan käyttövedestään Golanin ja Galilean kukkuloiden välissä sijaitsevasta Galilean järvestä.

Takkuilevat rauhanneuvottelut

Israelin ja Syyrian rajalla ei ole ollut sotatoimia vuoden 1973 jälkeen. Maat ovat kuitenkin taistelleet toisiaan vastaan Libanonissa ja maiden välillä on edelleen sotatila. Syyria on nykyisin ainoa Israelin naapurimaa, joka ei ole solminut rauhansopimusta Israelin kanssa. Pääsyy tähän on Golanin ylänkö: Syyrialle rauhan solmimisen ehtona on, että alue palautetaan sille. Israelilaiset puolestaan asettavat vetäytymisen ehdoksi sen, että Syyria vetää sotilaansa pois Damaskoksen eteläpuolella sijaitsevalta Golanin ylängön alueelta.

Syyria pitää tiukasti kiinni käsityksestä, jonka mukaan Israelin silloinen pääministeri Yitzhak Rabin olisi 1990-luvulla suostunut rajojen palauttamiseen vuoden 1967 tilanteeseen ennen kuusipäiväisen sodan aluevaltauksia.  Israel joutuisi tällöin luopumaan koko ylänköalueesta. Israelilaiset kuitenkin kieltävät Rabinilla koskaan olleen tällaista kantaa. Israel on myöntynyt vetäytymään alueelta osittain, mm. eräs 12 000 israelilaisen uudisasukkaan siirtokunta on purettu. 2000-luvun alussa Israelin pääministeri Ehud Barak tarjoutui palauttaman suurimman osan Golanin alueista Syyrialle, jotta lopulta saataisiin rauhanomainen ratkaisu. Rauhanneuvottelut kuitenkin katkesivat.

Vuonna 2008 epäsuoria neuvotteluja Israelin ja Syyrian välillä jatkettiin Turkin välityksellä, mutta neuvottelut jäädytettiin Israelin silloisen pääministeri Ehud Olmertin erottua tehtävästään korruptiosyytösten vuoksi. Hänen seuraajansa  Binyamin Netanyahu otti tiukemman linjan Golanin ylängön suhteen, eikä ollut halukas neuvottelemaan. Vuonna 2009 virkaanastunut presidentti Obama julisti Syyrian ja Israelin suhteiden neutraloinnin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan, mutta Syyrian sisäisen tilanteen mutkistuminen hidasti pyrkimyksiä.

Nykytilanne

Vuonna 2010 alkaneiden niin sanottujen arabivallankumousten myötä Syyria on ajautunut sisällissotaan. Vuonna 2013 taistelut ulottuivat Golanin tulitaukolinjalle saakka, joka johti Israelin ja Syyrian armeijan välisiin tulituksiin. Israel on hyvin varuillaan Syyrian suhteen, sillä vaikka Golanin ylängöstä ei ole suoranaisesti sodittu lähes neljään vuosikymmeneen Syyrian sisäinen epävakaus voi nostaa selvittämättömät ristiriidat jälleen pintaan. Israelin on myös varauduttava al-Assadin hallinnon kaatumiseen ja sen asevarastojen joutumiseen Israelin vastaisten islamististen ryhmien käsiin.

Sen lisäksi että viime aikaiset yhteenotot uhkaavat vuosikymmeniä kestänyttä tulitaukoa ne vaarantavat myös alueen siviilien ja YK:n rauhanturvaajien turvallisuuden. Itävaltalaiset ovat olleet avainasemassa YK: rauhanturvausoperaatiossa. Vuoden 2013 kesällä Itävalta on päättänyt vetää rauhanturvaajansa pois, sillä uhan katsotaan kasvaneen kohtuuttoman suureksi, eikä joukkojen turvallisuutta pystytä enää takaamaan. Myös Japanin ja Kroatian joukot ovat vetäytyneet alueelta vuoden 2013 aikana. Turvallisuusjoukkojen vetäytyessä, konfliktin kiihtyminen ja väkivaltaisuuksien laajeneminen Golanin ylängölle on uhkana.

Suomen rooli

YK oli yksi päätoimijoista Israelin valtion perustamisessa 1948. YK on myös ollut tärkeä toimija Lähi-idän rauhanprosesseissa. YK:lla on tällä hetkellä rauhanturvaajia Golanin kukkuloiden lisäksi sekä Libanonissa että Israelissa/Palestiinassa. Syyrian ja Israelin raja-alueella YK:lla on oluut sekä rauhanturva- että tarkkailujoukkoja vuodesta 1973 lähtien.  Joukot valvovat turvavyöhykettä maiden välillä, raivaavat miinoja ja kouluttavat paikallista väestöä, jotta he eivät loukkaantuisi miinoitetuilla alueilla.

Itävaltalaisten rauhanturvaajien vetäydyttyä Venäjä on tarjoutunut korvaamaan joukot omillaan, mutta tällä hetkellä voimassaoleva YK:n toimeksianto ei salli turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen joukkojen käyttämistä. YK ei ole uusinut mandaattiaan, mutta kesäkuussa 2013 YK päätti pitkittää rauhanturvaoperaatiotaan kuudella kuukaudella ja pyrkii korvaamaan vetäytyneiden rauhanturvaajien määrää tilanteen jatkuessa epävakaana. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on ilmaissut, että UNDOF-operaation mandaattia tulee tarkastaa turvallisuustilanteen kehityksen mukaisesti.

Lähde: Uppsala Conflict database, Institutt for fredsforskning PRIO (Norja), YK:n rauhanturvaoperaatiot, Aschehoug og Gyldendals store norske leksikon, BBC

Mukana olevat maat

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017