[[suggestion]]
Jemen

Konfliktin juuret 

Levottomuudet Jemenissä alkoivat jo vuonna 1918 ottomaanien joukkojen vetäydyttyä pois Pohjois-Jemenistä. Britannialaisten suojelualueeksi päätynyt Etelä-Jemen puolestaan vapautui Britannialaisten vallasta vuonna 1967. 1960-luvulla Pohjois-Jemen julistautui Jemenin arabitasavallaksi ja maan eteläosat puolestaan sosialistiseksi Jemenin demokraattiseksi kansantasavallaksi.  

Alueilla on vahvoja sekä sisäisiä että keskinäisiä sosiaalisia ja poliittisia ristiriitoja. Kylmässä sodassa Etelä-Jemen tuki Neuvostoliittoa kun taas Pohjois-Jemen oli länsimaiden puolella. Vuosina 1972 ja 1979 Pohjois- ja Etelä-Jemenin rajoista käytiin kaksi lyhyttä sotaa.  

Toukokuussa 1990 Pohjois- ja Etelä- Jemen yhdistettiin yhdeksi valtioksi ja Pohjois-Jemenin presidentti Ali Abdullah Saleh julistettiin maan presidentiksi. Poliittinen kriisi kuitenkin johti maan sisällissotaan pian yhdistymisen jälkeen, ja vuodesta 1994 alkaen Jemenissä on ollut jaksottaista kapinointia ja aseellista vastarintaa. 

Jemeniä on tähän päivään asti koitellut useat konfliktit. Erityisesti pohjoisesta lähtöisin olevat huthikapinalliset ja hallitus ovat ottaneet rajusti yhteen ja ovat vuodesta 2004 asti taistelleet tosiaan vastaan. Myös eteläiset separatistit ja al-Qaida ovat aiheuttaneet maassa levottomuuksia. Jemenin valtio on syyllistynyt kovaan voimankäyttöön myös mielenosoittajia kohtaan, jotka ovat vaatineet maan demokratisoitumista. 

Konfliktin osapuolet 

Huthikapinalliset 

Jemenin pohjoisosista lähtöisin olevat huthikapinalliset puolustavat zaidilaiseen lahkoon kuuluvia shiiamuslimeita. Liike on nimetty perustajansa ja ensimmäisen johtajansa Hussein Badr al-Din al-Houthin mukaan. Jemenin pohjoisosan asukkaat ovat kokeneet tuleensa poliittisesti ja taloudellisesti syrjityksi ja ovat vaatineen itsemääräämisoikeutta niiden pohjoisille alueille.  

Etelän liike 

Jemenin eteläosissa ei myöskään oltu tyytyväisiä maan hallitukseen. Varsinkin öljyvarojen jakoa ei koettu oikeudenmukaisena, sillä vaikka suurin osa maan öljyvarannoista tulee Jemenin eteläosista, ei niistä saadut tuotot tulleet alueen asukkaiden hyväksi. Vuonna 2007 kapinalliset yhdistyivät yhdeksi liikkeeksi nimeltään Al-Hirak. Osa liittouman ryhmistä ajaa Etelä-Jemenin itsenäistymistä.  

Konfliktin puhkeaminen

Jemenin konfliktin taustalla on erityisesti kansalaisten tyytymättömyys luonnonvarojen ja voimavarojen jakoon. Muihin arabimaihin verrattuna Jemen on huomattavasti köyhempi ja jopa yli puolet kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi Jemenissä vallitseva epävakaus, heikko hallinto, korruptio ja huono infrastruktuuri ovat tehneet maan kehityksestä hyvin vaikeaa. Ihmisten tyytymättömyyttä maan tilanteeseen lisää korkea työttömyys ja pula perustarpeista kuten ruuasta ja vedestä.  

Jemenissä aseiden määrä on yksi maailman korkeimmista, jonka seurauksena maassa käytävät taistelut ovat usein hyvin väkivaltaisia. Lisäksi naapurimaiden konfliktit ovat vaikuttaneet myös Jemenin epävakaaseen tilanteeseen.  

Arabikevät 

Vuonna 2011 puhjennut arabikevät levisi myös Jemeniin, jossa tuhansia mielenosoittajia kokoontui Jemenin pääkaupunkiin Sanaan vaatien presidentti Ali Abdullah Salehia eroamaan. Saleh ei suostunut eroamaan tehtävästään ja näin ollen mielenosoitukset Sanaassa jatkuivat kuukausia. Lopulta maan turvallisuusjoukot kohdistivat aseellisen hyökkäyksen mielenosoittajiin tappaen 40 ihmistä. Presidentti Saleh julisti maan olevan poikkeustilassa. 

Saleh joutui lopulta luopumaan vallasta ja hänen tilalleen maan presidentiksi nousi vuonna 2012 Abd-Rabbu Mansur Hadi, joka oli vaalien ainoa ehdokas.  Salehille myönnettiin koskemattomuus vaikka tuhannet mielenosoittajat vaativat, että häntä rangaistaan. 

Myös huthikapinalliset osallistuivat mielenosoituksiin. He pystyivät hyödyntämään maan kaoottista tilannetta heidän hyväkseen ja laajentamaan valtaansa. 

Huthikapinalliset nousevat valtaan 

Syksyllä 2014 huthikapinalliset saivat hallintaansa ison osan Jemenistä ja onnistuivat valtaamaan maan pääkaupungin Sanaan. Huthit valtasivat tärkeitä valtionrakennuksia itselleen ja vuoden 2015 alussa he hylkäsivät valtion esittämän uuden perustuslain.

Vuonna 2015 presidentti Hadi syrjäytettiin asemastaan vallankaappauksella ja asetettiin kotiarestiin muun hallituksen tavoin. Hadi kuitenkin onnistui pakenemaan helmikuussa 2015 maan eteläosassa sijaitsevaan Adenin satamakaupunkiin. Siellä Hadi on pyrkinyt nousemaan uudelleen valtaan. Aden oli Etelä-Jemenin pääkaupunki maiden yhdistymiseen asti. Nykyisen tilanteen pelätään johtavan siihet, että maa jakautuu kahtia uudelleen.   

Terrorismi Jemenissä  

Jemenin konfliktin ja maassa vallitsevan sekasorron seurauksena muun muassa al-Qaida on onnistunut vahvistamaan asemaansa Jemenissä. Myös terroristiryhmä Isis on saanut jalansijaa Jemenissä. Isis väitti olevansa vastuussa maalikuussa 2015 Sanaassa hutheihin kohdistuneista moskeijaiskuista, jotka vaativat 142 ihmisen hengen ja noin 350 haavoittunutta. Toukokuussa 2016 Adenissa kuoli yli 40 ihmistä itsemurhaiskuissa, joiden tekijäksi Isis ilmoittautui.

Ulkomaailma osallistuu konfliktiin  

Shiialaisten huthikapinallisten valtaan nousu on huolestuttanut myös Jemenin naapurimaita erityisesti sunnienemmistöistä Saudi-Arabiaa. Maalikuun 26. päivä 2015 Saudi-Arabian johtama liittouma aloitti pommitukset huthikapinallisten kohteisiin vastauksena presidentti Hadin avunpyyntöön. Maiden muodostama koalitio pyrkii kukistamaan kapinalliset. Yhdysvallat ja Britannia tukivat liittouman toimia tarjoamalla heille tiedostelu -ja logistiikka-apua. Iranin on puolestaan väitetty tukevan huthikapinallisia, mutta sekä Iran että huthit ovat kiistäneet tämän.

Liittouman sotilasoperaatiota ovat kritisoineet niin YK, EU, Iran ja Venäjä, sillä he pelkäävät niiden pahentavan Jemenin humanitaarista tilannetta. Yhteensä konfliktissa arvioidaan menehtyneen noin 32 000 ihmistä. Lisäksi yli 80 % maan väestöstä, eli yli 21 miljoonaa ihmistä, on humanitaarisen avun tarpeessa.