Hopp til innhold

Jemen

Jemenin valtiota koittelee väkivaltainen konflikti ja humanitaarinen katastrofi. Maassa on useita eri ryhmittymiä, joiden väliset ristiriidat ovat ajaneet maan kaaoksen partaalle. Konfliktin suurimmat osapuolet ovat valtion viranomaiset sekä huthikapinalliset, jotka ovat ottaneet voimakkaasti yhteen. YK:n arvioiden mukaan yli 2,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa konfliktin takia.

Päivitetty viimeksi 25.08.2016

Mazrak-leiren var hjem til rundt 10.000 internt fordrevne i 2009 som resultat av konflikten mellom houthiene og myndighetene. Foto: Annasofie Flamand/IRIN/Flickr

Tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa konfliktin seurauksena. Mazrak leirillä majoittui noin 10 000 pakolaista vuonna 2009. Kuva: Annasofie Flamand/IRIN/Flickr

Konfliktin juuret 

Levottomuudet Jemenissä alkoivat jo vuonna 1918 ottomaanien joukkojen vetäydyttyä pois Pohjois-Jemenistä. Britannialaisten suojelualueeksi päätynyt Etelä-Jemen puolestaan vapautui Britannialaisten vallasta vuonna 1967. 1960-luvulla Pohjois-Jemen julistautui Jemenin arabitasavallaksi ja maan eteläosat puolestaan sosialistiseksi Jemenin demokraattiseksi kansantasavallaksi.  

Alueilla on vahvoja sekä sisäisiä että keskinäisiä sosiaalisia ja poliittisia ristiriitoja. Kylmässä sodassa Etelä-Jemen tuki Neuvostoliittoa kun taas Pohjois-Jemen oli länsimaiden puolella. Vuosina 1972 ja 1979 Pohjois- ja Etelä-Jemenin rajoista käytiin kaksi lyhyttä sotaa.  

Toukokuussa 1990 Pohjois- ja Etelä- Jemen yhdistettiin yhdeksi valtioksi ja Pohjois-Jemenin presidentti Ali Abdullah Saleh julistettiin maan presidentiksi. Poliittinen kriisi kuitenkin johti maan sisällissotaan pian yhdistymisen jälkeen, ja vuodesta 1994 alkaen Jemenissä on ollut jaksottaista kapinointia ja aseellista vastarintaa. 

Jemeniä on tähän päivään asti koitellut useat konfliktit. Erityisesti pohjoisesta lähtöisin olevat huthikapinalliset ja hallitus ovat ottaneet rajusti yhteen ja ovat vuodesta 2004 asti taistelleet tosiaan vastaan. Myös eteläiset separatistit ja al-Qaida ovat aiheuttaneet maassa levottomuuksia. Jemenin valtio on syyllistynyt kovaan voimankäyttöön myös mielenosoittajia kohtaan, jotka ovat vaatineet maan demokratisoitumista. 

Bildet viser en gutt som spiser mat for nødstilfeller i Mazrak-leiren i 2009, en leir for internt fordrevne nordvest i Jemen. Unicef deler ut mat der til barn for å motvirke underernæring. Foto: Hugh Macleod/IRIN/Flickr

UNICEF toimittaa ruoka-apua Jemenin lapsille. Kuva on otettu vuonna 2009 Mazrakin leiriltä. Kuva: Hugh Macleod/IRIN/Flickr

Konfliktin osapuolet 

Huthikapinalliset 

Jemenin pohjoisosista lähtöisin olevat huthikapinalliset puolustavat zaidilaiseen lahkoon kuuluvia shiiamuslimeita. Liike on nimetty perustajansa ja ensimmäisen johtajansa Hussein Badr al-Din al-Houthin mukaan. Jemenin pohjoisosan asukkaat ovat kokeneet tuleensa poliittisesti ja taloudellisesti syrjityksi ja ovat vaatineen itsemääräämisoikeutta niiden pohjoisille alueille.  

Etelän liike 

Jemenin eteläosissa ei myöskään oltu tyytyväisiä maan hallitukseen. Varsinkin öljyvarojen jakoa ei koettu oikeudenmukaisena, sillä vaikka suurin osa maan öljyvarannoista tulee Jemenin eteläosista ei niistä saadut tuotot tulleet alueen asukkaiden hyväksi. Vuonna 2007 kapinalliset yhdistyivät yhdeksi liikkeeksi nimeltään Al-Hirak. Osa liittouman ryhmistä ajaa Etelä-Jemenin itsenäistymistä.  

Siden 2004 har konflikten mellom myndighetene og Houthi-bevegelsen skapt flere tusen internt fordrevne og gjort mange landsbyer nesten folketomme. Foto: ECHOT/Deherman/Flickr

Vuodesta 2004 lähtien hallituksen ja huthikapinallisten välinen konflikti on ajanut tuhansia pois kodeistaan ja tehnyt monista kylistä autioituneita. Kuva: ECHOT/Deherman/Flickr

Konfliktin puhkeaminen

Jemenin konfliktin taustalla on erityisesti kansalaisten tyytymättömyys luonnonvarojen ja voimavarojen jakoon. Muihin arabimaihin verrattuna Jemen on huomattavasti köyhempi ja jopa yli puolet kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi Jemenissä vallitseva epävakaus, heikko hallinto, korruptio ja huono infrastruktuuri ovat tehneet maan kehityksestä hyvin vaikeaa. Ihmisten tyytymättömyyttä maan tilanteeseen lisää korkea työttömyys ja pula perustarpeista kuten ruuasta ja vedestä.  

Jemenissä aseiden määrä on yksi maailman korkeimmista, jonka seurauksena maassa käytävät taistelut ovat usein hyvin väkivaltaisia. Lisäksi naapurimaiden konfliktit ovat vaikuttaneet myös Jemenin epävakaaseen tilanteeseen.  

Flertallet av de rundt 250.000 internt fordrevne er spredt utover de nordlige områdene i Jemen på søken etter mat og husly. Bildet viser Mazrak-leiren hvor FNs matvareprogram (WFP) deler ut mat. Foto: Hugh Maclead/IRIN/Flickr

Jemenin maan sisäisistä pakolaisista noin 250 000 ovat Jemenin pohjoisosissa. Heistä moni on ruuan ja majoituspaikan tarpeessa. Kuvassa Mazrak leiri, jossa YK:n maailman ruokaohjelma (WFP) jakaa ruokaa. Kuva: Hugh Macleod/IRIN/Flickr

Arabikevät 

Vuonna 2011 puhjennut arabikevät levisi myös Jemeniin, jossa tuhansia mielenosoittajia kokoontui Jemenin pääkaupunkiin Sanaan vaatien presidentti Ali Abdullah Salehia eroamaan. Saleh ei suostunut eroamaan tehtävästään ja näin ollen mielenosoitukset Sanaassa jatkuivat kuukausia. Lopulta maan turvallisuusjoukot kohdistivat aseellisen hyökkäyksen mielenosoittajiin tappaen 40 ihmistä. Presidentti Saleh julisti maan olevan poikkeustilassa. 

Saleh joutui lopulta luopumaan vallasta ja hänen tilalleen maan presidentiksi nousi vuonna 2012 Abd-Rabbu Mansur Hadi, joka oli vaalien ainoa ehdokas.  Salehille myönnettiin koskemattomuus vaikka tuhannet mielenosoittajat vaativat hänen rankaisemista. 

Myös huthikapinalliset osallistuivat mielenosoituksiin. He pystyivät hyödyntämään maan kaoottista tilannetta heidän hyväkseen ja laajentamaan valtaansa. 

Tawakkul Karman blev tildelt Nobels Fredspris i 2011. Foto: Eskinder Debebe / UN.

Islah-puolueeseen kuuluva Tawakkol Karman sai vuonna 2011 Nobelin rauhanpalkinnon demokratian edistämistyöstään Jemenissä. Kuva: UN Photo/Eskinder Debebe

Huthikapinalliset nousevat valtaan 

Syksyllä 2014 huthikapinalliset saivat hallintaansa ison osan Jemenistä ja onnistuivat valtaamaan maan pääkaupungin Sanaan. Huthit valtasivat tärkeitä valtionrakennuksia itselleen ja vuoden 2015 alussa he hylkäsivät valtion esittämän uuden perustuslain.

Vuonna 2015 presidentti Hadi syrjäytettiin asemastaan vallankaappauksella ja asetettiin kotiarestiin muun hallituksen tavoin. Hadi kutienkin onnistui pakenemaan helmikuussa 2015 maan eteläosassa sijaitsevaan Adenin satamakaupunkiin. Siellä Hadi on pyrkinyt nousemaan uudelleen valtaan. Aden oli Etelä-Jemenin pääkaupunki maiden yhdistymiseen asti. Nykyisen tilanteen pelätään johtavan maan uudelleen kahtiajakoon.   

Terrorismi Jemenissä  

Jemenin konfliktin ja maassa vallitsevan sekasorron seurauksena muun muassa al-Qaida on onnistunut vahvistamaan asemaansa Jemenissä. Myös terroristiryhmä Isis on saanut jalansijaa Jemenissä. Isis väitti olevansa vastuussa maalikuussa 2015 Sanaassa hutheihin kohdistuneista moskeijaiskuista, jotka vaativat 142 ihmisen hengen ja noin 350 haavoittunutta. Toukokuussa 2016 Adenissa kuoli yli 40 ihmistä itsemurhaiskuissa, joiden tekijäksi Isis ilmoittautui.

Denne kvinnen ble hjemløs sammen med hennes familie på 14, etter saudiarabiske styrker slo ned på houthi-opprørerne der hun bodde. Her står hun i matkø til FNs matvareprogram WFP i 2009. Foto: Hugh Macleod/IRIN/Flickr

Kuvan nainen jäi 14 henkisen perheensä kanssa kodittomaksi kun saudiarabialaiset joukot hyökkäsivät huthikapinallisten tukikohtiin hänen kotikylässään. Kuvassa nainen on ruokajonossa YK:n maailman ruokaohjelman pisteellä vuonna 2009. Kuva: Hugh Macleod/IRIN/Flickr

Ulkomaailma osallistuu konfliktiin  

Shiialaisten huthikapinallisten valtaan nousu on huolestuttanut myös Jemenin naapurimaita erityisesti sunnilaista Saudi-Arabiaa. Maalikuun 26. päivä 2015 Saudi-Arabian johtama liittouma aloitti pommitukset huthikapinallisten kohteisiin vastauksena presidentti Hadin avunpyyntöön. Maiden muodostama koalitio pyrkii kukistamaan kapinalliset. Yhdysvallat ja Britannia tukivat liittouman toimia tarjoamalla heille tiedostelu ja logistiikka apua. Iranin on puolestaan väitetty tukevan huthikapinallisia, mutta sekä Iran että huthit ovat kiistäneet tämän.

Liittouman sotilasoperaatiota ovat kritisoineet niin YK, EU, Iran ja Venäjä, sillä he pelkäävät niiden pahentavan Jemenin humanitaarista tilannetta. Yhteensä konfliktissa arvioidaan menehtyneen noin 32 000 ihmistä. Lisäksi yli 80 % maan väestöstä, eli yli 21 miljoonaa ihmistä, on humanitaarisen avun tarpeessa.

Ismail Ould Cheikh Ahmed ble sendt som FNs spesialrådgiver til Jemen i april 2015 i forsøk på å få til fredssamtaler mellom partene. Foto: UN Photo/Martine Perret

YK:n erityislähettiläs Ismail Ould Cheikh Ahmed lähetettiin Jemeniin huhtikuussa 2015 tavoitteena saada konfliktin osapuolet sitoutumaan rauhansuunitelmaan. Kuva: UN Photo/ Martine Perret

YK:n rooli

Vuoden 2011 kansannoususta alkaen YK:lla on ollut Jemenissä lähettiläitään. YK on näin yrittänyt saada konfliktin osapuolia löytämään ratkaisun konfliktiin ja allekirjoittamaan rauhansopimus. Hallituksen ja huthis-liikeen väliset neuvottelut ovat osittain YK:n johtamia. YK on laatinut seitsemänkohtaisen rauhanturvaamis suunnitelman, joka sisältää muun muassa tulitauon, kylien demilitarisoinnin ja uuden hallituksen luomisen. Osapuolet ovat sopineet tulitauosta joulukuussa 2015 ja huhtikuussa 2016. Tulitauot eivät ole kuitenkaan pitäneet.

Vuoden 2016 alussa YK:n tarkkailijat kertoivat, että sekä Saudi-Arabian johtama koalitio että huthikapinalliset ovat hyökänneet siviileihin ja osaa näistä rikoksista voidaan pitää rikoksina ihmisyyttä vastaan. 

Rauhanyrityksistä huolimatta väkivaltaisuudet Jemenissä ovat jatkuneet. Väkivaltaisuksien yllyttyä jälleen vuonna 2015 YK päätti evakuoida henkilökuntansa väliaikaisesti maasta.

Lähde: UN, OCHA, BBC, International Crisis Group, ReliefWeb, Helsingin Sanomat

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017