Ukraina

Sodan vuosi

Helmikuun 24. päivänä vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän joukot etenivät Ukrainan pääkaupungin Kiovan liepeille ennen kuin ne pakotettiin perääntymään. Hyökkäyksen ensimmäisissä vaiheissa Venäjä ehti vallata viidesosan Ukrainasta. Venäjän presidentti Vladimir Putin katsoo Ukrainan kuuluvan Venäjän valtapiiriin. Hän on yrittänyt kiistää Ukrainan olemassaolon itsenäisenä kansana ja valtiona. Ukraina on halunnut lähentyä Länsi-Eurooppaa. Maa on hakenut Euroopan unionin jäsenyyttä. Kesäkuussa vuonna 2022 EU hyväksyi jo Ukraina ehdokasmaaksi valmistelemaan reittiä jäsenyyteen.

Venäjän armeija kärsi hyökkäyksensä aikana suuria tappioita. Hyökkäykseen osallistuneita panssarijoukkoja tuhottiin. Ukrainan puolustajat katkaisivat hyökkääjien huoltoyhteyksiä ja näin etenevät osastot jäivät ilman ruokaa, ammustäydennyksiä ja polttoainetta. Ukrainan ilmapuolustus onnistui estämään Venäjän lentokoneita ja helikoptereita tukemasta tehokkaasti maavoimien taistelutoimia. Ukraina sai länsimailta panssaritorjunta-aseita ja ampumatarvikkeita. Venäjä käytti raskasta tykistötulta hävittämään Ukrainan kyliä ja kaupunkeja. Etelä-Ukrainassa Asovanmeren rannalla sijaitseva Mariupol tuhottiin lähes täydellisesti.

Venäjän joukot joutuivat perääntymään Kiovan liepeiltä vain kuukausi voimakkaan hyökkäysvaiheen jälkeen. Venäjä ilmoitti keskittävänsä voimansa Donetsin alueelle tavoitteenaan liittää alue Venäjään. Donetsin allas on Ukrainan itäosassa. Se on terästeollisuuden keskus. Donetsin laakiolla on valtavia hiiliesiintymiä. Suuri osa Donetsin alueesta on ollut Venäjän ja sen tukemien paikallisten aseryhmien hallinnassa vuodesta 2014 lähtien.

Venäjän armeijan poistuttua Butšasta Kiovan läheltä kaupungista löydettiin satojen teloitettujen ihmisten ruumiit. Venäläisten sotilaiden ampumien uhrien joukossa oli ukrainalaisia sotavankeja ja siviilejä. Butšan verilöyly oli ensimmäinen laaja julkinen näyttö Venäjän joukkojen sotarikoksista. Myös presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin tuomitsivat joukkomurhan ja painottivat, että kansainvälisellä tuomioistuimella tulee olla tärkeä rooli tapauksen selvittämisessä ja syyllisten tuomitsemisessa.

Syyskuussa vuonna 2022 Ukrainan armeija ryhtyi rajuun vastahyökkäykseen ja onnistui työntämään Venäjän joukot pois laajoilta alueilta maan etelä- ja itäosissa, Hersonissa ja Harkovassa. Ukraina sai länsimailta entistä raskaampaa aseistusta, kuten telatykistöä ja aiempaa pitemmän kantaman raketinheittimiä. Ukrainan kyky puolustaa itseään ja vastata Venäjän hyökkäyksiin on kasvanut. Syyskuussa vuonna 2022 Venäjä järjesti miehittämillään Ukrainan alueilla poliittisen näytelmän, missä miehitysalueet pyysivät saada liittyä Venäjään. Syyskuun lopulla presidentti Vladimir Putin allekirjoitti julistukset siitä, että miehitetyt Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet oli liitetty osaksi Venäjää.

Lokakuussa vuonna 2022 Venäjä aloitti järjestelmällisen pommituksen Ukrainan sähköntuotannon ja -jakelun katkaisemiseksi. Pommituksissa käytettiin ohjuksia ja Iranin toimittamia taistelulennokkeja. Venäjä on tuonut Ukrainan sotaan uusia joukkoja. Kutsunnoissa on kerätty rintamalle tai sotavalmiuteen 300 000 sotilasta. Venäjän joukkoja on harjoitettu Valko-Venäjällä. Vuoden 2022 marraskuun ja vuoden 2023 helmikuun välillä rintamalinjoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Kovat taistelut ovat jatkuneet Itä-Ukrainassa erityisesti Bahmutin kaupungin ympäristössä. Länsimaisten tiedustelutietojen mukaan Venäjän hyökkäysjoukot ovat menettäneet satoja sotilaita päivässä kuolleina ja haavoittuneina. Kaatuneiden ja haavoittuneiden määrät ovat olleet suuria myös ukrainalaisten puolella.

Hyökkäyksen hinta

Ukrainan sodan kuolleista ja haavoittuneista on vaikea saada täsmällistä tietoa. Presidentti Volodomyr Zelenskyin neuvonantaja Mykhailo Podolyak sanoi joulukuussa vuonna 2022, että noin 13 000 ukrainalaista sotilasta oli kaatunut. Euroopan unioni ja Yhdysvaltojen sotilaslähteet arvioivat, että yli sata tuhatta ukrainalaista sotilasta on kuollut tai haavoittunut vaikeasti. Kymmeniä tuhansia ukrainalaisia siviilejä on saanut surmansa. Venäjän armeija on tehnyt ohjus- ja tykistöiskuja selviin siviilikohteisiin: sairaaloihin, kouluihin ja asuinalueille. Venäjän joukot ovat eri paikkakunnilla ampuneet kohti siviilejä sekä hyökätessään että vetäytyessään. Venäjän miehittämillä alueilla väestöä ja sotavankeja on kidutettu, ja miehittäjät ovat teloittaneet satoja ihmisiä. Läntiset sotilaslähteet arvioivat, että Ukrainan sodassa on kuollut yli 40 000 siviiliä. Sotilastarkkailijat laskevat Venäjän menettäneen 200 000 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina vuoden 2023 helmikuun alkuun mennessä.

Noin 18 miljoonaa ukrainalaista on paennut ulkomaille sodan aikana. Heistä kymmenen miljoonaa on palannut takaisin kotimaahan. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi tammikuun lopussa vuonna 2023, että Ukrainassa oli 5,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Nykyisillä kiivaimmilla sotatoimialueilla taistelujen keskellä on tuhansia ihmisiä, joita ei ole kyetty siirtämään turvaan. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Ukrainan keskuspankki ovat laskeneet, että Ukrainan kansantuote pieneni kolmanneksella vuonna 2022. Maailmanpankin mukaan Ukrainan jälleenrakentaminen sodan tuhoista maksaa ainakin 600 miljardia euroa. Tämä on Venäjän hyökkäyksen hinta ensimmäisen sotavuoden jälkeen. Hinta kasvaa murhenäytelmän jatkuessa.

Sota horjuttaa ihmisten mielenterveyttä. Sadat tuhannet ukrainalaiset lapset ovat kokeneet pommituksia ja vakavia pelkotiloja. Sodan jäljet nousevat näkyviin nyt, ja vielä vuosien kuluttua. Naisten oikeuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät järjestöt ovat havainneet, että naisten pahoinpitelyt, sukupuolinen väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat lisääntyneet Ukrainassa sodan aikana. Venäjän joukot ovat käyttäneet raiskauksia ja pahoinpitelyjä sotansa aseena. Venäjän miehittämillä alueilla kaikenlainen väkivalta on ollut yleistä. Myös Ukrainan puolella sota on raaistanut miehiä. Kotiseudun jättäminen on aiheuttanut irrallisuutta ja turvattomuutta. Jatkuva jännitys ja kuolemanpelko ovat alentaneet väkivaltaisen käyttäytymisen kynnystä. Ihmisten kokemat järkytykset ja paineet vaikuttavat osaltaan siihen, miksi Ukrainassa on nyt enemmän perheväkivaltaa kuin ennen sodan syttymistä. Avustusjärjestöt arvioivat, että yli 17 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee humanitaarista apua. Humanitaarisella avulla tarkoitetaan elämää pelastavaa ja suojelevaa toimintaa. Sitä annetaan erilaisten kriisien aikana ja niiden jälkeen. Avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, kärsimyksen lievittäminen ja ihmisarvon ylläpitäminen.

Euroopan turvallisuus

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt koko Euroopan turvallisuutta. Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet läntisen sotilasliiton Naton jäsenyyttä. ”Voisiko kuvitella suurempaa turvallisuusympäristömme muutosta kuin naapurivaltion suurhyökkäys lähialueillamme?”, ulkoministeri Pekka Haavisto totesi vuonna 2022. Ukraina on korostanut monta kertaa, että jos Venäjä voittaa siellä aloittamansa sodan, presidentti Putin tahtoo pian jatkaa kohti seuraavia tavoitteita. Venäjä on vahvistamassa otettaan diktaattori Aljaksandr Lukašenkan hallitsemasta Valko-Venäjästä, jota Venäjä on jo käyttänyt tukialueenaan hyökätessään Ukrainaan. Moldovassa Romanian ja Ukrainan välissä Venäjän lähettämät asejoukot tukevat Transnistrian itsenäisyysmielisiä, jotka haluavat irtautua kokonaan Moldovasta. Vuonna 2008 Venäjän joukot taistelivat Georgian armeijaa vastaan suojellakseen Etelä-Ossetian kapinallisia. Venäjä tunnusti Georgiasta irtautuneet Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet itsenäisiksi valtioiksi. Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat varoittaneet, että Putinin halu laajentaa Venäjän valtaa on vakava uhka EU:n itäisille jäsenmaille. Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik huomautti vuoden 2022 lopulla, että Venäjä ei ole luopunut etupiiriajattelusta. ”Venäjä on maa, jonka pitää alistaa naapureitaan kokeakseen olonsa turvalliseksi. Tämän se tekee tarvittaessa käyttämällä voimaa.”, Raik sanoi Demokraatti-lehdelle antamassaan haastattelussa.

Vuonna 2021 lähes puolet EU-maihin tuodusta maakaasusta tuli Venäjältä. Venäjä on toimittanut Euroopan maille ja niiden joukossa Suomellekin myös öljyä ja uraania. Pyhäjoelle suunnitellussa ydinvoimalan rakennushankkeessa voimalan toimittajana ja energiayhtiö Fennovoiman osaomistajana oli venäläinen valtionyhtiö Rosatom, joka vuonna 2022 otti voimakeinoin haltuunsa Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan. Ukrainan sota on pakottanut Euroopan vähentämään riippuvuutta Venäjän energiasta. Alankomaat, Belgia ja Norja ovat varottaneet, että Venäjä voi valmistella iskuja eurooppalaista energiantuotantoa vastaan. Syyskuussa vuonna 2022 räjähdykset vaurioittivat Itämeren pohjassa kulkevia Nord Stream-kaasuputkia. Ruotsin turvallisuuspoliisin mukaan putket on räjäytetty tahallisesti. Venäjä on syyttänyt räjäytyksistä Isoa-Britanniaa. Länsi-Euroopan viranomaiset arvelevat Venäjän räjäyttäneen putket vaikeuttaakseen Euroopan energiansaantia.

EU on kohdistanut Venäjään taloudellisia pakotteita. Suomessakin ulosottolaitos jäädytti vuonna 2022 venäläisten pakotelistattujen tahojen omaisuutta 190 miljoonan euron arvosta. Yhteensä EU:n tietojärjestelmään ilmoitettiin eri jäsenvaltioissa jäädytettyjä varoja noin 14 miljardia euroa. Monet pohjoisamerikkalaiset, japanilaiset, eurooppalaiset ja myös suomalaiset yritykset ovat lähteneet Venäjältä. Venäjän autoteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä kodinkoneiden ja elektroniikan tarjonta maan kuluttajamarkkinoille ovat tuntuvasti supistuneet ulkomaisten yritysten poistumisen ja pakotteiden vuoksi. Pakotteiden vaikutus Venäjän talouteen kasvaa jatkuvasti. Venäjä on kiihdyttänyt omaa aseteollisuuttaan, ja tämäkin rasittaa maan taloutta enenevässä määrin. EU:lta odotetaan lisätoimia, jotta Venäjä ei saisi ulkomailta asejärjestelmissä käytettävää elektroniikkaa ja varaosia. Venäjä on pyrkinyt kiertämään pakotteita etsimällä yhteistyökumppaneita, joiden kautta kielletyt tuotteet voitaisiin toimittaa maahan. EU:n ja Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan Venäjää ovat pakotteiden kiertämisessä auttaneet esimerkiksi Bulgariassa, Kyproksella, Israelissa ja Singaporessa toimivat yksityiset yritykset.

Maailmanpolitiikan polttopisteessä

Venäjän hyökkäys on tuonut Ukrainan maailmanpolitiikan keskiöön. Länsi-Eurooppaa huolestuttaa se, että Ukrainan jälkeen Venäjän laajentumishalu voi ulottua muillekin Euroopan alueille, jos hyökkäystä ei torjuta. Yhdysvallat ja Japani ovat pelänneet, että jos Venäjä menestyy voimakeinoin Ukrainassa, Kiina voi omassa Aasian politiikassaan tehdä sen johtopäätöksen, että tällaisia keinoja kannattaa käyttää. Japanin pääministeri Fumio Kishida ilmoitti helmikuussa vuonna 2023, että maa antaa Ukrainalle raha-apua yli viiden miljardin euron arvosta.

Kiina on näyttäytynyt Venäjän ystävänä ja mahdollisena liittolaisena, mutta samaan aikaan se on välttänyt osallistumasta Ukrainan kriisiin. Kiina on vihjaillut, että Venäjän hyökkäys on ollut seuraus Naton laajentumisesta Itä-Euroopassa. Kiinan uskotaan varoittaneen Venäjää harkitsemasta ydinaseen käyttöä. Kiina on valmistellut omaa rauhanesitystä Ukrainan sodan lopettamiseksi, mutta ei ole keskustellut asiasta Ukrainan kanssa. Yhdysvallat on maininnut, että Kiina saattaa alkaa toimittaa Venäjälle aseita.

Tähän mennessä Iran on ollut Venäjän näkyvin tukija aseavun alalla. Iranin taistelulennokit ovat olleet Venäjälle uusi tärkeä ase Ukrainan kaupunkien pommituksissa. Intian pääministeri Narendra Modi ei ole arvostellut Venäjää. Intia on lisännyt öljyntuontia Venäjältä. Modi on todennut, että Ukrainaan tulisi saada rauha keskustelujen kautta, diplomatian keinoin. Samanlaisia näkemyksiä ovat esittäneet Brasilian, Meksikon ja Etelä-Afrikan johtajat.

Maaliskuussa vuonna 2022 YK:n yleiskokouksen äänestyksessä 28 Afrikan maata äänesti Venäjän hyökkäyksen tuomitsevan päätöslauselman puolesta, Eritrea äänesti Venäjän rinnalla päätöslauselmaa vastaan ja 25 maata ei osallistunut äänestykseen. Ukrainan sodan suurin vaikutus Afrikassa on ollut ruoantuonnin vaikeutuminen ja elintarvikkeiden hintojen kohoaminen. Ukraina on yksi maailman suurimmista vehnän, maissin ja kasviöljyn tuottajista.

YK ja Turkki neuvottelivat vuoden 2022 kesällä Venäjän ja Ukrainan kanssa sopimuksen, joka mahdollisti Ukrainan viljan viennin Mustanmeren satamista Turkkiin ja kansainvälisille markkinoille. Ukraina kykeni tämän järjestelyn avulla toimittamaan yli 20 miljoonaa tonnia viljaa ja kasviöljyä ulkomaisille ostajille. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma osti 481 000 tonnia ukrainalaista vehnää torjuakseen nälkää Somaliassa, Jemenissä, Etiopiassa ja Afganistanissa.

Ukrainan matka kohti länttä

Ennen sotaa monilla ukrainalaisilla oli läheinen suhde Venäjään. Hieman alle kolmasosalla ukrainalaisista kotikieli on ollut venäjä. Ukrainan itäosien lääneissä enemmistö asukkaista on venäjänkielisiä. Ukrainan länsiosissa osa venäjänkielisestä ja kaksikielisestä väestöstä on lakannut käyttämästä venäjän kieltä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Vuonna 2022 venäjä oli kotikielenä viidesosalla kaikista ukrainalaisista. Ukrainan ja Venäjän historia ja kulttuuri ovat kietoutuneet toisiinsa monin tavoin vuosisatojen ajan.

Vanhimman ukrainalaisuuden ja venäläisyyden yhteiseksi esikuvaksi on usein nostettu Kiovan Rus, suuri ja vauras valtakunta, joka 900-luvulla ulottui Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ja kävi kauppaa Persian kanssa. Kiovan valtakuntaan kuului slaavilaisia ja pohjoismaalaisia kansoja. 1600-luvun puolivälissä itäinen Ukraina ja Kiova liitettiin Venäjään. Länsi-Ukraina liitettiin Puola-Liettuaan. Ukraina itsenäistyi vuonna 1917. Vuonna 1920 Puola valloitti Kiovan. Ukraina jaettiin jälleen kahtia Puolan ja Venäjän kesken. Vuonna 1922 Ukrainasta tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Venäjän nykyisten johtajien mielestä Ukrainan tulisi edelleen kuulua venäläiseen valtapiiriin, niin kuin se kuului Neuvostoliiton aikana.

Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Ukrainan. Sodan lopulla Neuvostoliitto valtasi maan ja liitti sen taas osakseen. Puolaan liitetty Länsi-Ukraina palautettiin osaksi Ukrainan neuvostotasavaltaa. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi ja Ukraina julistautui itsenäiseksi. 2010-luvulla Ukraina valmisteli kauppa- ja yhteistyösopimusta Euroopan Unionin kanssa. Vuonna 2013 venäläismielinen presidentti Viktor Janukovyts kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta. Sata tuhatta presidenttiin pettynyttä mielenosoittajaa lähti Kiovan kaduille ja Maidanin aukiolle. Poliisi ampui mielenosoittajia. Yhteenottojen jälkeen parlamentti erotti Janukovytsin. Ukraina suuntautui selvästi länteen etsien läheisempää suhdetta EU:n kanssa. Tähän liittyi iso tarve uudistaa vanhoja vallankäyttötapoja. Ukrainan valtionhallinnossa esiintyi lahjontaa, kavalluksia ja muita taloudellisia väärinkäytöksiä.

Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan sekä Ukrainan itäisiä venäjänkielisiä alueita Luhanskista ja Donetskista. Vallatun alueen rajalinjoilla jatkui vuosien ajan asemiinsa pureutunut sitkeä sota. Vuoteen 2019 mennessä tässä sodassa oli kuollut 15 000 ihmistä. Venäläiset viranomaiset jakoivat Venäjän passeja Krimin, Luhanskin ja Donetskin asukkaille. Vuonna 2019 Volodomyr Zelenskyi valittiin Ukrainan presidentiksi. Hän on saanut oikeustieteen koulutuksen, mutta tehnyt ammattiuransa viihdealalla tuotantoyhtiönsä johtajana. Zelenskyi tuli suosituksi televisiosarjasta Kansan palvelija. Siinä hän esitti historianopettajaa, joka valitaan sattumalta presidentiksi. Zelenskyin valinta heijasti ukrainalaisten halua raikastaa maan politiikan käytäntöjä. Presidentiksi tultuaan Zelenskyi hajotti parlamentin. Seuranneissa vaaleissa Kansan palvelija -puolue sai enemmistön parlamentissa.

Vuonna 2022 Ukraina haki Euroopan Unionin jäsenyyttä ja se hyväksyttiin EU:n ehdokasmaaksi. Ukraina toivoo pääsevänsä myös läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi. EU:n täysjäsenyydestä päättäminen saattaa kestää useita vuosia. Pyrkiessään EU:n jäseneksi Ukraina on sitoutunut kehittämään hyvää hallintoa ja rakentamaan valvontajärjestelmiä väärinkäytösten välttämiseksi. Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan vuonna 2021, että laajamittainen korruptio oli Ukrainassa yhä keskeinen ongelma. Vuonna 2022 Euroopan komissio antoi Ukrainalle tunnustusta korruptiota tutkivan tuomioistuimen perustamisesta. EU haluaa, että Ukraina rajoittaa liike-elämän rahakkaiden johtajien valtaa maan taloudessa, politiikassa ja yhteiskuntaelämässä. Oligarkkien valta on uhka demokratialle ja se estää läpinäkyvän julkishallinnon rakentamista.

Sota on yhtenäistänyt Ukrainaa ja tuonut sen nopeammin lähemmäksi länttä. Volodomyr Zelenskyi on noussut näkyväksi toimijaksi kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Ukrainan kehitystä seuranneiden tutkijoiden mukaan maan kansalaisyhteiskunta on voimistunut vaikeana sota-aikana. Ihmiset eivät enää siedä väärinkäytöksiä. He vaativat poliittisia johtajia kitkemään korruptiota ja pitämään huolta hyvästä hallinnosta. Useita vaikutusvaltaisia valtionhallinnon virkailijoita ja sotilaita on erotettu tehtävistään väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Vuoden 2023 alussa Zelenskyi erotti presidentin kansliaa johtaneen apulaiskansliapäällikön, puolustusministeriön ja sosiaaliministeriön varaministerit sekä viiden läänin maaherrat. Ukraina taistelee nyt olemassaolostaan. Se ei selviydy sodasta ilman lännen aseapua. Maan talous pysyy pystyssä vain ulkomaisen avun turvin. Valtavien haasteiden keskellä myös yhteiskuntaa ja kansalaisten luottamusta jäytänyt korruptio on saatava kuriin.

Ydinaseen uhka

Ukrainan sodan eri vaiheissa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat useaan otteeseen muistuttaneet, että Venäjä on ydinasevalta. Venäjä on käyttänyt ydinasepelotetta estääkseen länsimaita antamasta Ukrainalle liian tuntuvaa sotilasapua. Ukrainaa tukevien maiden on tasapainoiltava, jotta sota ei laajenisi niin suureksi selkkaukseksi, että Venäjä päättäisi turvautua ydinaseisiin. Tämä on tapa käyttää ydinaseita kiristyksen välineenä. Läntisten maiden sotilasapu Ukrainalle on jatkuvasti kasvanut ja Ukraina on kyennyt lyömään Venäjän armeijan joukkoja sekä puolustustaisteluissa että vastahyökkäyksissä, joilla Ukraina on vallannut takaisin Venäjän miehittämiä alueita. Taistelukenttien tappiot eivät tähän mennessä ole saaneet Venäjää vakavissaan suunnittelemaan ydinaseen käyttöä.

Kun Ukraina oli osa Neuvostoliittoa, siellä sijaitsevissa sotilastukikohdissa oli ydinaseita. Vuonna 1994, itsenäistymisensä jälkeen, Ukraina liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen ja luovutti alueelleen jääneet ydinkärjet Venäjälle purettaviksi. Ydinaseiden luovuttamisen vastineeksi Ukraina sai Budapestin sopimuksen nimellä tunnetussa sitoumuksessa Venäjältä, Yhdysvalloilta ja Iso-Britannialta vakuutuksen maan itsenäisyyden ja rajojen kunnioittamisesta. Ottaessaan haltuunsa Krimin niemimaan ja muita Ukrainan alueita vuonna 2014 Venäjä rikkoi kaksikymmentä vuotta aikaisemmin allekirjoittamaansa Budapestin sopimusta.

Läntiset sotilastarkkailijat eivät ole nähneet Venäjällä merkkejä siitä, että maa olisi valmistautunut missään vaiheessa todella käyttämään ydinaseita. Toistaiseksi ydinasepuheiden tarkoituksena on ollut toimia pelotteina. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat hyvin suorasanaisesti varottaneet Venäjää siitä, että ydinaseen käyttö johtaisi tuhoisiin vastatoimiin. Kiina ja Intiakin ovat pyrkineet hillitsemään Venäjän ydinaseuhkailua.

Vuonna 2022 Venäjän joukot valtasivat Zaporižžjan ydinvoimalan. Voimalan sähkölinjat ovat vaurioituneet tykistötulessa. Reaktorit on sammutettu. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan sodankäynti ydinvoimalan alueella on vaarantanut ydinturvallisuuden. Reaktorien vahingoittuminen saattaisi aiheuttaa radioaktiivisten aineiden päästöjä, jotka voisivat uhata tuhansien ihmisten terveyttä.

Sotarikosten selvittäminen

Vuonna 2014 venäläinen ilmatorjuntaohjus pudotti Malaysia Airlinesin matkustajalentokoneen, joka lensi Itä-Ukrainan yli reittilennollaan Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Kaikki koneen matkustajat ja miehistön jäsenet, yli 280 ihmistä, kuolivat turmassa. Surmansa saaneiden enemmistö oli hollantilaisia. Kansainvälinen rikostutkintaryhmä selvitti, että matkustajakoneen tuhoamisesta olivat vastuussa venäläiset tiedustelu-upseerit Igor Girkin ja Sergei Dubinsky sekä Donetskin alueen venäläismielisten kapinallisten johtajiin kuulunut ukrainalainen Leonid Hartšenko. Marraskuussa vuonna 2022 hollantilainen tuomioistuin määräsi Girkinin, Dubinskyn ja Hartšenkon poissaolevina elinkautiseen vankeuteen lentomatkustajien surmasta. Vuonna 2015 Venäjä esti alasampumisen tutkinnan YK:ssa turvallisuusneuvoston veto-oikeutensa nojalla.

YK:n kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Kansainvälinen rikostuomioistuin käynnisti helmikuun lopussa vuonna 2022 tutkimuksen Ukrainassa tapahtuneista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Maaliskuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto perusti itsenäisen kansainvälisen tutkijaryhmän selvittämään Venäjän hyökkäyksen aikaisia ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeusneuvosto vaati Venäjän armeijaa ja muita Venäjän tukemia joukkoja vetäytymään välittömästi Ukrainasta. YK nimitti kolme ihmisoikeuksien asiantuntijaa tutkimaan Venäjän hyökkäykseen liittyviä kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Maaliskuussa vuonna 2022 YK:n Kansainvälinen tuomioistuin käski Venäjän lopettaa kaikki sotatoimensa Ukraniassa. Syyskuussa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tuomitsi ukrainalaisten maakuntien liittämisen Venäjään. Guterres piti alueliitoksia laittomina ja kansainvälisen oikeuden vastaisina.

Venäjän armeijan vetäytyessä Butšasta Kiovan läheltä kaupungista löytyi satoja teloitettujen sotavankien ja siviilien ruumiita. Myöhemmin todisteita kidutuksista ja teloituksista on paljastunut lähes kaikkialta, missä Venäjän joukot ovat miehittäneet Ukrainan alueita. Venäjän yleinen sodankäynti on hyvin suuressa määrin suuntautunut siviiliväestöä vastaan. Kaupunkeja ja kyliä on hävitetty raskaalla ohjus- ja tykistötulella. Venäjä ei ole välittänyt siitä, surmaavatko sen ammukset ukrainalaisia sotilaita vai siviilejä. Venäjän sodankäynnin tavoitteena on ollut Ukrainan yhteiskunnan ja talouden tuhoaminen. Viime kuukausien aikana pommituksen kohteena on ollut erityisesti Ukrainan sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmä.

Tuhansia ukrainalaisia lapsia on kuljetettu Ukrainasta Venäjän valtaamilta alueilta Venäjälle. Lapsia on Venäjällä lastenkodeissa ja heitä on myös annettu venäläisiin perheisiin. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ oli vuoden 2022 puoliväliin mennessä saanut tietoa jo yli kahdesta tuhannesta tällaisesta lapsikaappauksesta. Ukrainan viranomaisten tiedossa on yli 16 000 lasta, jotka on viety Ukrainasta Venäjälle perheineen tai yksin. Pakkosiirrot miehitysalueilta loukkaavat lasten oikeuksia, ja ne luokitellaan sotarikoksiksi.

Ukrainan maatalousministeriö on arvioinut, että Venäjä on ryöstänyt Ukrainasta ainakin puoli miljoonaa tonnia viljaa. Venäjä on vienyt Ukrainasta varastettua vehnää ja ohraa Egyptiin, Irakiin, Saudi-Arabiaan, Libanoniin ja Libyaan. Laittoman viljanviennin arvo on ollut yli 540 miljoonaa euroa.

Kuinka Ukrainan sota päättyy

Ukrainan sota voi jatkua kauan. Antautuminen merkitsisi Ukrainalle itsenäisyyden menettämistä. Ukrainan tavoitteena on voittaa takaisin kaikki Venäjän laittomasti miehittämät alueet. Venäjä haluaa pitää kiinni Krimin niemimaasta sekä Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueista, jotka presidentti Vladimir Putin julisti liittäneensä Venäjään vuonna 2022. Putin on sanonut, että Itä-Ukrainan venäjänkieliset asukkaat ovat halunneet liittyä osaksi Venäjää. Vuonna 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä kaikkien alueiden asukkaiden enemmistö kannatti Ukrainan itsenäisyyttä. Donetskin ja Luhanskin lääneissä 84% äänestäneistä antoi äänensä itsenäiselle Ukrainalle. Hersonissa ja Zaporižžjassa Ukrainan itsenäisyyden kannattajia oli 90%. Krimillä 54% äänestäneistä kannatti Ukrainan itsenäisyyttä. Venäjä valloitti Krimin vuonna 1783. Vielä 1900-luvun alussa Krimillä asui enemmän Krimin tataareja kuin venäläisiä. Vuonna 1944 Neuvostoliitto karkotti Krimiltä 200 000 tataaria sekä kymmeniä tuhansia kreikkalaisia ja bulgarialaisia.

Eräät länsimaiset tarkkailijat ovat suositelleet, että Ukraina luopuisi Krimistä ja antaisi sen kuulua Venäjälle. Toiset asiantuntijat ovat todenneet, että Krimin jatkuva miehitys antaa Venäjälle mahdollisuuden valvoa Mustanmeren laivaliikennettä ja käyttää niemimaata sotatoimien tukikohtana tulevaisuudessakin. Tällä erää kysymys alueiden tulevasta hallinnasta jää odottamaan, mitä sodassa tapahtuu. Rauhanneuvotteluille ei ole vielä edellytyksiä. Ukraina ja Venäjä ovat pitäneet yllä keskusteluyhteyttä sopiessaan useista kahdenvälisistä vankien vaihdoista ja osallistuessaan YK:n ja Turkin johdolla neuvoteltuun sopimukseen Mustanmeren satamien viljanlaivauksista. Näitä täsmällisiä kysymyksiä laajempiin neuvotteluihin sodan osapuolilla ei vielä ole halua. Ukraina on sanonut suoraan, että se ei luota Venäjään neuvotteluosapuolena. Tästä se voi esittää näytteeksi vuoden 1994 Budapestin sopimuksen, jota solmittaessa Venäjä sitoutui kunnioittamaan Ukrainan rajoja – ja Krimin niemimaan oli tuolloin jo sovittu kuuluvan Ukrainalle. Venäjä on ilmoittanut, että se ei ole kiinnostunut rauhanneuvotteluista, ellei neuvotteluissa alusta alkaen tunnusteta Venäjän oikeutta Ukrainasta liittämiinsä alueisiin. On vaarallinen ennakkotapaus, jos hyökkääjä palkitaan. Se voisi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan pitkään tästä eteenpäin.

Ukraina ei ole toivonut sotaa. Nyt käynnissä olevaan sotaan on vain yksi syyllinen: hyökkääjä, Venäjä. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen on rikkonut räikeästi YK:n peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta. YK:n yleiskokous on tuominnut Venäjän toiminnan useissa päätöslauselmissa. Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko totesi Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä, että maailmassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että Ukrainassa tarvitaan rauha ja neuvottelut sen saavuttamiseksi, mutta rauhan pitää olla sekä oikeudenmukainen että YK:n peruskirjan mukainen. Ukrainan sodan aikana YK ja sen järjestöt ovat tehneet maassa rauhanrakennustyötä, auttaneet pakolaisia ja antaneet humanitaarista apua. Avustustyössä on mukana noin 20 eri YK:n järjestöä

Lähteet

• Key moments in a year of war after Russia invaded Ukraine, The Associated Press, AP, 2023
• The UN and the war in Ukraine: key information, United Nations, Regional Information Centre for Western Europe, 2023
• Ukraine´s year of pain and death – and also nation-building, John Leicester, AP, 2023
• Ulkoministeri Haavisto: Sodan ja solidaarisuuden vuosi 2022, Valtioneuvosto, 2022
• Answering four hard questions about Russia´s war in Ukraine, International Crisis Group, 2022
• Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik: ”Venäjä on maa, jonka pitää alistaa naapureitaan kokeakseen olonsa turvalliseksi”, Heikki Sihto, Demokraatti, 2022
• Baltian hälytyskellot Brysselin ja Moskovan välissä, Kaja Kunnas, Ulkopolitiikka, 2021
• Hollantilainen oikeus tuomitsi kolme miestä Malaysia Airlinesin MH17-lennon pudottamisesta – yksi vapautettiin, Elsa Osipova, Riikka Kajander, YLE 2022
• Ukrainan viljaa katoaa sotasaaliina Venäjälle – maan viranomaiset uskovat, että tarkoituksena on aiheuttaa nälänhätä, Johanna Laakkonen, YLE, 2022
• Selvitys: Venäjä on varastanut ukrainalaista viljaa ainakin 530 miljoonan dollarin edestä, Otso Huttunen, Ilta-Sanomat, 2022
• Venäjän varastamat lapset, Simo Ortamo, Saana Uosukainen, YLE, 2023
• Report on violations of international humanitarian and human rights law, war crimes and crimes against humanity, committed in Ukraine, Organization for Security and Co-operation in Europe, Office for Democratic Institutions and Human Rights, 2022
• Ukraine war: Zelensky aide reveals up to 13,000 war dead, Elsa Maishman, Jaroslav Lukiv, BBC,2022
• Ukraina on Euroopan korruptoituneimpia maita – nyt ovi EU:n jäsenehdokkaaksi on raolla, eivätkä ukrainalaiset enää hyväksy oligarkkien valtaa, Vilma Romsi, Jyrki Saarikoski, YLE 2022
• One year into Russia's war, a key global food security deal hangs in the balance, Susannah Savage, Meredith Lee Hill, Sarah Anne Aarup. Politico, 2023
• Restoring Ukrainian Control of Crimea Once Seemed Unlikely. Is that Changing? Casey Michel, Politico, 2023

Aiheeseen liittyvät maat

Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista: