Hopp til innhold

Alankomaat

Alankomaiden kuningaskunta

Kaupankäynnistään tunnettu Alankomaat on yksi maailman tiheimmin asutuista maista.

Päivitetty viimeksi 18.06.2014

Maantiede ja ympäristö

Lähes kolmasosa pienikokoisen Alankomaiden maapinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Suurin osa Euroopan länsirannikolla sijaitsevan maan pinta-alasta on alle metrin merenpinnan yläpuolella. Alankomaiden maa on poikkeuksellisen tasaista, kuten maan nimikin kertoo. Padot ja pengerrakennelmat estävät tulvat. Maan korkeimmat kohdat (Vaalserberg 322,7 metriä) ovat maan kaakkoisosissa eli kauimpana merestä. Alankomaat on osa lehtimetsävyöhykettä, tosin metsiä maassa on vähän. Ne on hakattu pois maanviljelyn tieltä. Maassa vallitsee meri-ilmasto, eli talvi ei ole erityisen kylmä eikä kesä erityisen lämmin. Monet kukat viihtyvät tällaisessa ilmastossa ja Alankomaat tunnetaankin tulppaaneistaan.

Earth Earth Ecoprint

2.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Alankomaat, tarvitsisimme 2.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Germaanikansat saapuivat 100 vuotta eaa. nykyiselle Alankomaiden alueelle. 50 vuotta eaa. alue liitettiin Rooman valtakuntaan. Frankkien valtakunnan jaon myötä alue pirstaloitui eri kuningaskuntiin, joista osa lahjoitettiin Espanjalle. Muut kuningaskunnat kävivät vuosien saatossa sotia Ranskaa ja Englantia vastaan. Pohjoiset maakunnat julistautuivat Alankomaiden tasavallaksi vuonna 1581. Alankomaista tuli sittemmin merkittävä merenkulku- ja kauppavaltio, joka perusti siirtomaita muun muassa Intiaan ja Afrikkaan. Alankomaiden kuningaskunta sai alkunsa Wienin kongressissa vuonna 1815. Siihen liitettiin myös Belgia ja Luxemburg, jotka kuitenkin irrottautuivat itsenäisiksi saman vuosisadan aikana. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Alankomaat pysyi puolueettomana. Vuonna 1940 Saksa kuitenkin valtasi maan, ja kuningashuone ja hallitus pakenivat Isoon-Britanniaan. Alankomaat vapautui viisi vuotta myöhemmin ja kuningasperhe palasi.

Yhteiskunta ja politiikka

Alankomaiden kuningaskunta on perustuslaillinen monarkia, jollaiseksi se julistautui vuonna 1815 saadessaan alkunsa Wienin kongressissa. Monarkin nimittämää hallitusta johtaa pääministeri. Alankomaiden parlamentti on kaksikamarinen, siihen kuuluu Alahuone ja Senaatti. Alankomaat oli menneinä vuosisatoina merkittävä merenkulku- ja kauppavaltio, jolla oli lukuisia siirtomaita. Tänä päivänä Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvat Aruban ja Alankomaan Antillien saaret Karibianmerellä. Alankomaissa puhutaan hollantia, mutta myös muita kieliä; itärajalla puhutaan saksaa, jota puolet väestöstä osaa, ja joka viides hollantilainen puhuu myös ranskaa. Alankomaat tunnetaan vapaamielisestä suhtautumisestaan muun muassa mietoihin huumeisiin, prostituutioon ja samaa sukupuolta olevien avioliittoihin.

Talous ja kaupankäynti

Alankomaiden maaperä on hedelmällinen, mutta se on pinta-alaltaan pieni. Siksi maa perustaa taloutensa siihen, että se tuo ulkomailta raamateriaaleja, jotka se kehittää valmiiksi tuotteeksi ja kauppaa sen eteenpäin. Alankomaiden elektroniikkateollisuus on poikkeuksellisen kehittynyt, ja kehittyneen talouden Alankomaat oli mukana jo 1950-luvulla alkaneessa Euroopan hiili- ja teräsyhteistyössä. Teollisuus tuottaa 25 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Myös maaloudella on merkittävä osuus kaupankäynnissä: 60 prosenttia maatalouden tuottamasta materiaalista kaupataan ulkomaille. Arvokkaimmat luonnonvarat ovat Alankomaiden merialueelta löytyvät maakaasu ja öljy. Sijainti Euroopan länsirannikolla avaa kauppaväylät, joita Alankomaat käytti hyödykseen jo menneinä vuosisatoina. Koska Alankomaat perustaa taloutensa suurelta osin kansainväliseen kaupankäyntiin, maailmanlaajuinen talouskriisi iski maahan poikkeuksellisen vahvasti. Työttömyysprosentti on menneinä vuosikymmeninä laskenut pieneksi, ja jäi alhaiseksi globaalista kriisistä huolimatta.

Lyhyesti

Alankomaat

Pääkaupunki:

Amsterdam

Etniset ryhmät:

hollantilaiset 80%, muut EU-kansalaiset 5%, muut 15%

Kieli:

hollanti, friisin kieli

Uskonto:

roomalaiskatolilaiset 30 %, protestantit 20 %, muslimit 5,8 %, muut 2,2 % muut, uskontokuntiin kuulumattomat 42 %

Väkiluku:

16 844 195

Valtiomuoto:

perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala:

41 543 km2

Valuutta:

Euro

BKT per asukas:

48 459 PPP$

Kansallispäivä:

27. huhtikuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017