Hopp til innhold

Albania

Vuoristoinen Albania luopui viimeisenä Euroopan valtiona kommunismista. Albanian talous on vieläkin varsin kehittymätöntä ja maa on yksi Euroopan köyhimmistä.

Päivitetty viimeksi 12.02.2015

Maantiede ja ympäristö

Albanian maaperä on poikkeuksellisen epätasainen. Suurin osa maasta on vuoristoa ja noin 70 prosenttia maa-alasta on yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Albanian korkein kohta on 2 753 metriä korkea Maja e Korabit. Vuoristosta virtaa lukuisia jokia, jotka laskevat Adrianmereen. Albanialla on rantaviivaa Adrianmerellä 362 kilometriä. Maanviljely on mahdollista ainoastaan rannikolla. Ilmasto vaihtelee eri puolilla maata: vuoristossa on viileämpi ilmasto, kun taas rannikolla vallitsee välimerenilmasto. Rannikolla talvi on sateinen, kesä ei. Maan eroosio ja meriveden saastuminen ovat huolenaiheita Albanian viranomaisille.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Albania, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Albanialaiset polveutuvat antiikin aikana nykyisen Albanian alueella eläneistä illyrialaisista. Ottomaanien valtakunta otti Albanian hallintoonsa 1400-luvulla. Mahdollisuus itsenäistymiseen avautui Balkanin sodan yhteydessä vuonna 1912, jolloin Albania tarttui tilaisuuteen ja itsenäistyi. Ensimmäisessä maailmansodassa sotatantereet osuivat Albaniaan ja Italia miehitti maan, jonka itsenäisyys tunnustettiin pysyvästi 1920. Albanian kuningaskunnan itsenäisyys päättyi vuonna 1939, kun Mussolinin Italia miehitti maan ja se liitettiin osaksi Italiaa. Toisen maailmansodan aikana italialaisia seurasivat saksalaiset. Miehittäjän muodostivat Suur-Albanian, johon liitettiin Kosovo ja albanialaisalueet myös nykyisestä Makedoniasta. Kansallismieliset albanialaississit taistelivat miehitysvaltaa vastaan Jugoslavian Josip Broz Titon partisaanien tuella. Vastarintaliikkeen johdossa olivat kommunistit johtajanaan Enver Hoxha. Hän johdatti albanialaiset voittoon ja maa itsenäistyi Albanian sosialistisena kansantasavaltana vuonna 1946. Välit Jugoslaviaan katkesivat mm. siksi, että Jugoslavia otti takaisin Albaniaan liitetyt albanialaisalueet. Albania oli ainoa Euroopan maa, joka ei osallistunut ETYK-kokoukseen Helsingissä vuonna 1975. Hoxhan kuoltua vuonna 1985 Albania taipui lopulta monipuoluevaaleihin vuonna 1991. Levottomuudet eivät kuitenkaan loppuneet. Sosialistinen ja demokraattinen puolue ovat vuorotelleet vallankahvassa. Kesän 2013 parlamenttivaaleissa sosialistit saivat murskavoiton.
 Albania otettiin Naton jäseneksi vuonna 2009, ja EU hyväksyi Albanian jäsenehdokkaakseen vuonna 2014.

Yhteiskunta ja politiikka

Albania luopui viimeisenä Euroopan valtiona kommunismista, kun vuoden 1992 demokraattiset vaalit päättivät liki 50 vuoden kommunistisen aikakauden. Yhteiskunta ei ole vielä asettunut vielä aloilleen. Maan johto vaihtuu tiuhaan tahtiin ja monet kansalaiset ovat muuttaneet ulkomaille. Muuttovirrasta huolimatta Albanian väestönkasvu on yksi Euroopan ripeimmistä. Albanialaiset äänestivät vuonna 1998 uuden perustuslain puolesta. Uusi perustuslaki muokkasi hallitusjärjestelmästä enemmän länsimaisten kaltaisen. Presidentti valitaan kerrallaan viideksi vuodeksi ja presidentti nimittää pääministerin. Pääministeri nimittää ministerit, jotka presidentti vahvistaa.

Talous ja kaupankäynti

Albania on yksi Euroopan köyhimmistä maista, vaikkakin se on 2000-luvulla onnistunut hieman kehittämään talouttaan. Kansainvälinen kaupankäynti on lisääntynyt, lähinnä Saksan, Kreikan ja Italian kanssa.  Markkinatalouteen siirtyminen on kuitenkin ollut haastavaa ja Albanian teollisuus on yhä alkeellista. Työttömyysluvut ovat pysyneet korkeina ja korruptio pitää ulkomaalaiset sijoittajat kaukana. Vuonna 1997 paljastui maanlajuinen pyramidihuijaus, jonka aiheuttama kaaos lamaannutti hallituksen. Yli 1500 albanialaista kuoli seuranneissa väkivaltaisuuksissa. NATO pommitti entistä Jugoslaviaa vuonna 1999, ja puoli miljoonaa kosovolaista pakeni Albaniaan, mikä riipaisi maan valmiiksi herkkää taloutta. Ulkomaille muuttaneiden albanialaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat yksi merkittävä tulonlähde Albanialle.

Lyhyesti

Albania

Pääkaupunki:

Tirana

Etniset ryhmät:

albanialaiset 95%, kreikkalaiset 3%, muut 2%

Kieli:

albania ja erilaisia kreikkalaisia, romanialaisia ja slaavilaisia murteita

Uskonto:

Muslimit 70%, Albanian ortodoksit 20%, katolilaiset 10%

Väkiluku:

3 196 981

Valtiomuoto:

tasavalta

Valuutta:

Lek

BKT per asukas:

11 305 PPP$

Kansallispäivä:

28. marraskuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017