[[suggestion]]
Albania

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Tirana

Etniset ryhmät

albanialaiset 95%, kreikkalaiset 3%, muut 2%

Kieli

albania ja erilaisia kreikkalaisia, romanialaisia ja slaavilaisia murteita

Uskonto

Muslimit 70%, Albanian ortodoksit 20%, katolilaiset 10%

Väkiluku

3 011 405 (2013)

Valtiomuoto

tasavalta

Valuutta

Lek

Kansallispäivä

28. marraskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Albanian maaperä on poikkeuksellisen epätasainen. Suurin osa maasta on vuoristoa ja noin 70 prosenttia maa-alasta on yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Albanian korkein kohta on 2 753 metriä korkea Maja e Korabit. Vuoristosta virtaa lukuisia jokia, jotka laskevat Adrianmereen. Albanialla on rantaviivaa Adrianmerellä 362 kilometriä. Maanviljely on mahdollista ainoastaan rannikolla. Ilmasto vaihtelee eri puolilla maata: vuoristossa on viileämpi ilmasto, kun taas rannikolla vallitsee välimerenilmasto. Rannikolla talvi on sateinen, kesä ei. Maan eroosio ja meriveden saastuminen ovat huolenaiheita Albanian viranomaisille.

Earth Ecoprint

1.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Albania, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Albanialaiset polveutuvat antiikin aikana nykyisen Albanian alueella eläneistä illyrialaisista. Ottomaanien valtakunta otti Albanian hallintoonsa 1400-luvulla. Mahdollisuus itsenäistymiseen avautui Balkanin sodan yhteydessä vuonna 1912, jolloin Albania tarttui tilaisuuteen ja itsenäistyi. Ensimmäisessä maailmansodassa sotatantereet osuivat Albaniaan ja Italia miehitti maan, jonka itsenäisyys tunnustettiin pysyvästi 1920. Albanian kuningaskunnan itsenäisyys päättyi vuonna 1939, kun Mussolinin Italia miehitti maan ja se liitettiin osaksi Italiaa. Toisen maailmansodan aikana italialaisia seurasivat saksalaiset. Miehittäjän muodostivat Suur-Albanian, johon liitettiin Kosovo ja albanialaisalueet myös nykyisestä Makedoniasta. Kansallismieliset albanialaississit taistelivat miehitysvaltaa vastaan Jugoslavian Josip Broz Titon partisaanien tuella. Vastarintaliikkeen johdossa olivat kommunistit johtajanaan Enver Hoxha. Hän johdatti albanialaiset voittoon ja maa itsenäistyi Albanian sosialistisena kansantasavaltana vuonna 1946. Välit Jugoslaviaan katkesivat mm. siksi, että Jugoslavia otti takaisin Albaniaan liitetyt albanialaisalueet. Albania oli ainoa Euroopan maa, joka ei osallistunut ETYK-kokoukseen Helsingissä vuonna 1975. Hoxhan kuoltua vuonna 1985 Albania taipui lopulta monipuoluevaaleihin vuonna 1991. Levottomuudet eivät kuitenkaan loppuneet. Sosialistinen ja demokraattinen puolue ovat vuorotelleet vallankahvassa. Kesän 2013 parlamenttivaaleissa sosialistit saivat murskavoiton.
 Albania otettiin Naton jäseneksi vuonna 2009, ja EU hyväksyi Albanian jäsenehdokkaakseen vuonna 2014.

Yhteiskunta ja politiikka

Albania luopui viimeisenä Euroopan valtiona kommunismista, kun vuoden 1992 demokraattiset vaalit päättivät liki 50 vuoden kommunistisen aikakauden. Yhteiskunta ei ole vielä asettunut vielä aloilleen. Maan johto vaihtuu tiuhaan tahtiin ja monet kansalaiset ovat muuttaneet ulkomaille. Muuttovirrasta huolimatta Albanian väestönkasvu on yksi Euroopan ripeimmistä. Albanialaiset äänestivät vuonna 1998 uuden perustuslain puolesta. Uusi perustuslaki muokkasi hallitusjärjestelmästä enemmän länsimaisten kaltaisen. Presidentti valitaan kerrallaan viideksi vuodeksi ja presidentti nimittää pääministerin. Pääministeri nimittää ministerit, jotka presidentti vahvistaa.

Talous ja kaupankäynti

Albania on yksi Euroopan köyhimmistä maista, vaikkakin se on 2000-luvulla onnistunut hieman kehittämään talouttaan. Kansainvälinen kaupankäynti on lisääntynyt, lähinnä Saksan, Kreikan ja Italian kanssa.  Markkinatalouteen siirtyminen on kuitenkin ollut haastavaa ja Albanian teollisuus on yhä alkeellista. Työttömyysluvut ovat pysyneet korkeina ja korruptio pitää ulkomaalaiset sijoittajat kaukana. Vuonna 1997 paljastui maanlajuinen pyramidihuijaus, jonka aiheuttama kaaos lamaannutti hallituksen. Yli 1500 albanialaista kuoli seuranneissa väkivaltaisuuksissa. NATO pommitti entistä Jugoslaviaa vuonna 1999, ja puoli miljoonaa kosovolaista pakeni Albaniaan, mikä riipaisi maan valmiiksi herkkää taloutta. Ulkomaille muuttaneiden albanialaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat yksi merkittävä tulonlähde Albanialle.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Albania koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    28 750
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    22,5
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    28,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    Puuttuva tieto
    Hedelmällisyys
    1,8
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    77
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    80
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    74
    Vuosi
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    1,1
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    485
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    30 940
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    163
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    6
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,849
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    19
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    2,1
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    38
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    36,8
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    60,1
    Indeksi (0-120)
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,0
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    97,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    95,1
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    93
    Prosenttiosuus
  •  

    Albania

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    14,8
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    32,5
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    25
    Prosent
    Tertiaarisektori
    52
    Prosent