Argentiina

Maantiede

Argentiina sijaitsee Etelä-Amerikassa. Läntinen rajanaapuri on Chile. Pohjoisia naapureita ovat Bolivia ja Paraguay. Idässä ovat Brasilia ja Uruguay. Lännessä Argentiinan halki kulkee Andien vuoristo. Andeista itään on laajoja tasankoja. Maan pohjoisosassa Andien ja Paranajonen välissä sijaitseva Chacon alanko on kuivahkoa viljely- ja metsämaata. Koillisessa Paranan ja Uruguayjoen välissä on kosteampaa seutua, matalia kukkuloita, metsiä ja suomaita. Siellä ovat Iguazun putoukset, kuuluisa nähtävyys. Iguazun luonnonpuistossa elää jaguaareja, tapiireja, muurahaiskarhuja, monia papukaijalajeja ja kaimaaneja.

Argentiinan keskiosissa on ruohotasankoja, joita kutsutaan pampaksi. Karjanhoito on siellä tärkein elinkeino. Pampan koillisosissa viljellään vehnää, maissia, ohraa ja auringonkukkia. Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires sijaitsee pampan itäreunalla Rio de La Platan rannalla. Buenos Airesissa asuu yli kolme miljoonaa ihmistä. Buenos Airesin metropolialueella elää kolmasosa Argentiinan asukkaista. Metropolialueeseen kuuluvat itse suurkaupunki, sen esikaupungit ja niiden lähivyöhyke. Yli 90% argentiinalaisista elää kaupungeissa.

Historia

Argentiinan eteläosasta Santa Cruzista on löydetty ihmisjäänteitä, joiden ikä on ainakin 13 000 vuotta. Pinturasjoen kanjonissa sijaitseva Cueva de las Manos on UNESCO:n maailmanperintökohde. Siellä on yli 7000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia, niiden joukossa satoja eri värisiä käsien painalluksia. Argentiinan varhaiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Eri kansanryhmät asuttivat pohjoisen Chacon, pampan ja eteläisen Patagonian. 1000-luvulta alkaen Argentiinan pohjoisosiin asettui maata viljeleviä kansoja: guaranit, quechuat, diaguitat, calchaquit ja huarpet. 1400-luvulla inkavaltio valloitti osia Argentiinasta. 1500-luvulla espanjalaiset saapuivat Argentiinaan. Nykyisen Paraguayn alueelle perustettu Asuncionin kaupunki oli espanjalaisten tärkein tukikohta heidän levittäytyessään Argentiinaan. Buenos Airesin kaupunki perustettiin jo vuonna 1536, mutta se vakiintui espanjalaisten pysyväksi asutukseksi vasta 1580-luvulla. 1700-luvun lopulla espanjalaiset hallitsivat Argentiinan pohjoisosia, mutta pampalta etelään iso osa maasta oli vielä intiaaniväestön hallussa.

Argentiina itsenäistyi Espanjasta vuonna 1816. 1800-luvun lopulla Argentiinan väkiluku kasvoi. 1860-luvulla maassa asui kaksi miljoonaa ihmistä, vuonna 1914 jo kahdeksan miljoonaa. Euroopan eri maista tuli Argentiinaan viisi miljoonaa siirtolaista. Karjatilat vaurastuivat, rautatiet kuljettivat viljaa ja lihaa. Intiaaniväestö, mapuchet, ranquelit ja tehuelchet, alistettiin oikeudettomiksi. 1940-luvulta alkaen Argentiinan teollisuus vahvistui. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin. Ammattiliitot saivat yhteiskunnallista merkitystä. Argentiinassa oli sotilaskaappauksia, niiden kautta valtaan nousi myös Juan Domingo Peron. Peron rakensi ympärilleen kansanliikkeen, jonka perintö vaikuttaa nykyisinkin Argentiinan politiikassa.

1970-luvulla kenraali Jorge Videlan johtama sotilashallitus käynnisti niin sanotun likaisen sodan tuhotakseen vastustajat. Armeija ja turvallisuuspoliisi tappoivat yli 20 000 ihmistä. Vuonna 1983 sotilashallitusten valta päättyi. Silloin järjestettiin vapaat vaalit. Raul Alfonsin valittiin presidentiksi. Entisiä sotilashallitusten johtajia tuomittiin vankilaan ihmisoikeuksien loukkauksista. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla Argentiinan taloudessa on ollut rajuja lamakausia. Maa on velkaantunut eikä ole kyennyt täyttämään sitoumuksiaan. Luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa on räikeää köyhyyttä. Sotilashallitusten aikaan ei ole palattu. Poliittinen valta on siirtynyt vapaissa vaaleissa hallitukselta toiselle. Vuonna 2023 Argentiinan presidentiksi valittiin oikeistolainen taloustieteilijä Javier Milei.

Argentiinalainen taiteilija Emilio Pettoruti paljasti jo sata vuotta sitten, että vakavien äijien sielussa soi valon ja varjojen kopea tango. Kuvahakuvihje: Emilio Pettoruti Quinteto.

Yhteiskunta ja politiikka

Argentiinan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, perättäiselle toiselle kaudelle. Äänioikeus on kaikilla 16 vuotta täyttäneillä Argentiinan kansalaisilla. Kahdeksantoista vuotta täyttäneille, alle 70-vuotiaille, äänestäminen on pakollista. Vuoden 2023 vaaleissa Argentiinan presidentiksi valittiin Javier Milei. Hän on sekä Argentiinan että Italian kansalainen. Argentiinassa hän on tunnettu televisiokasvo. Kampanjansa aikana Milei esitteli moottorisahaa, jolla hän aikoi raivata valtion hallintoa ja leikata julkisia menoja. Argentiinan edelliset hallitukset ovat käyttäneet paljon rahaa yhteiskunnan tukiohjelmiin, joita Milei piti äänestäjien kosiskeluna.

Argentiinassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 72 senaattoria, jotka edustavat Argentiinan eri alueita. Senaattorit valitaan kuuden vuoden kaudelle. Vaalikaudet on porrastettu niin, että joka toinen vuosi valitaan kolmasosa senaattoreista. Parlamentin alahuoneessa on 257 kansanedustajaa. Heidät valitaan neljän vuoden kaudelle. Joka toinen vuosi valitaan puolet kansanedustajista. Vuonna 2023 eduskuntavaaleihin osallistui 12 vaaliliittoa, joista kuusi sai edustajiaan parlamenttiin. Näissä vaaleissa valittiin 130 kansanedustajaa. Vuoden 2023 vaalien jälkeen Argentiinan kansanedustajista 109 oli naisia.

Vuoden 2023 vaalien jälkeen parlamentin alahuoneen 257 kansanedustajasta 85 kuului presidentti Javier Mileitä tukeviin puolueisiin: korostetun oikeistolaiseen Libertad Avanza -puolueeseen, keskustaoikeistolaiseen Propuesta Republicanaan tai näiden liittolaisiin. Kovapuheinen uusi presidentti aloitti näin valtakautensa johtamalla vähemmistöhallitusta. Vuoden 2024 lopulla vähän yli puolet kyselyyn osallistuneista argentiinalaisista kertoi olevansa tyytyväisiä siihen, kuinka Milei oli toiminut presidenttinä ensimmäisen virkavuotensa aikana. Valtion työntekijöiden laajat irtisanomiset sekä koulutuksen ja yhteiskunnallisten tukiohjelmien piirissä toimeenpannut leikkaukset ovat herättäneet myös vastustusta. Toukokuussa vuonna 2024 ammattijärjestöjen yleislakko pysäytti vuorokauden ajaksi liikenteen ja sulki kaupat ja koulut.

Presidentti Milei vähättelee ihmisen toimien vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttajina. Argentiinan maatalouden tärkeät alat, laajamittainen soijan viljely ja lihakarjan kasvatus, ovat osaltaan rasittaneet ympäristöä ja kaventaneet elonkirjoa. Soijan viljelijät ovat raivanneet metsiä pelloiksi. Karjatilalliset ovat muuttaneet metsämaat ja ruohotasangot laitumiksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että vuosien 1980 ja 2000 välillä Argentiinassa hävitettiin 16 miljoonaa hehtaaria metsää. Metsien tuhoaminen jatkuu 120 000 hehtaarin vuositahdilla. Vuonna 2024 mielipidemittauksiin osallistuneet argentiinalaiset ovat pitäneet vakavimpina ympäristöhaasteina ilmastonmuutosta, vesien saastumista ja jätehuollon ongelmia.

Talous ja kaupankäynti

Argentiina on ylemmän keskitulotason maa. Maailmanpankki arvioi, että Argentiinalla on runsaat luonnonvarat ja hyviä mahdollisuuksia talouskasvuun. Argentiina on pahasti velkaantunut. Maan rahan arvon heikkeneminen on nostanut tuotteiden hintoja ja vaikeuttanut pienituloisten perheiden toimeentuloa. Vuonna 2024 puolet argentiinalaisista eli köyhyydessä. Vuosina 2023 ja 2024 Argentiinan talous supistui yhteensä yli 5%. Vuonna 2020 koronalama oli jo ravistellut ennestäänkin heikkoa kansantaloutta. Taloustutkijat ennustavat käännettä parempaan vuodesta 2025 alkaen. Vuoden 2023 lopulla valittu presidentti Milei on leikannut julkisia menoja katkaistakseen velanottokierteen. Rahan arvon heikkeneminen, inflaatio, on hidastunut. Argentiinan nykyisen talouslinjan arvostelijat korostavat, että köyhyys lisääntyy ja pienituloisten elinolot huononevat ennen kuin odotettu talouskasvu helpottaa tilannetta.

Hieman yli seitsemän prosenttia Argentiinan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta. Viidesosa työvoimasta on teollisuuden tehtävissä ja noin 73% työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 vähän yli 8% työvoimasta oli työttömänä. Argentiinan maatalous tuottaa lihaa, villaa, vehnää, soijaa, maissia, sokeriruokoa, ohraa, auringonkukkaa, viiniä ja hedelmiä. Argentiina on myös yksi maailman suurimmista hunajan tuottajista. Argentiinan maaperästä kaivetaan kuparia, hopeaa, kultaa, sinkkiä ja alumiinimalmia. Vuonna 2023 Argentiina oli maailman neljänneksi isoin litiumin viejä. Litiumin kysyntä on kasvanut. Litiumia käytetään sähköautojen, puhelimien ja tietokoneiden akuissa. Argentiinalla on lähes viisi tuhatta kilometriä valtameren rannikkoa. Kalastus on pitkään ollut tärkeä elinkeino. Argentiinan troolarit kalastavat vuosittain puoli miljoonaa tonnia kalaa. Suurin osa saaliista myydään ulkomaille, Espanjaan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

Vuonna 2022 Argentiinan tavaraviennin kokonaisarvo oli 85 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 75 miljardia euroa. Tärkein vientituote oli soija. Soijapapujen, -jauhon ja -öljyn myynti tuotti neljäsosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat maissi, vehnä, ajoneuvot, öljy ja kaasu, liha, kulta, teollisuusalkoholi, ohra, auringonkukkaöljy sekä koneet ja laitteet. Suurimmat vientimaat olivat Brasilia, Kiina, Yhdysvallat, Chile ja Intia. Isoimpia tuontimaita olivat Kiina, Brasilia, Yhdysvallat, Saksa ja Paraguay. Vuonna 2023 Argentiinassa kävi seitsemän miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tulot olivat 8 miljardia euroa. Ulkomailla työskentelevät argentiinalaiset lähettivät vuonna 2023 kotimaahan noin miljardi euroa. Argentiinassa asuvat ulkomaalaiset lähettivät omiin kotimaihinsa yhteensä vähän yli 500 miljoonaa euroa. Viime vuosina valtaosa Argentiinaan saapuneista siirtolaisista on tullut muista Etelä-Amerikan maista: Paraguaysta, Venezuelasta, Boliviasta, Perusta ja Chilestä.