Hopp til innhold

Argentiina

Argentiina on Etelä-Amerikan toiseksi suurin maa. Laajuutensa vuoksi maan eri alueiden ilmasto ja luonnonvarat vaihtelevat suuresti.

Päivitetty viimeksi 18.09.2007

Maantiede ja ympäristö

Argentiina on suuri maa ja sen alueelliset ilmastonvaihtelut ovat tästä johtuen huomattavia. Ilmasto on lauha, mutta sen ilmastolliset vastakohtaisuudet vaihtelevat pohjoisista subtrooppisista alueista eteläisiin subpolaarisiin alueisiin.

Maan länsiosassa sijaitsevan Andien vuoriston lisäksi maalle antavat leimansa tasaiset alangot, niin kutsutut pampa-alueet. Argentiinan alankoalueet jakautuvat kolmeen eri pääalueeseen, jotka ovat pohjoisalueet, pampa ja Patagonia. Pohjoisalueet koostuvat pääasiassa suurista ruohikkotasangoista. Pampa on alueena laaja ja sen maaperä soveltuu hyvin maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Patagonia on puolestaan ylänköä, joka sijaitsee korkeimmillaan 1500 metriä meren pinnan yläpuolella. Argentiinan ja Etelä-Amerikan korkein vuori on Aconcagua, joka on 6 962 metriä korkea. Pohjoisessa Brasilian rajan tuntumassa sijaitsevat Iguazùn putoukset. Ne ovat Etelä-Amerikan suurin turistinähtävyys ja lukeutuvat Unescon maailmanperintölistalle. Maatalousmaan saastuminen ja väheneminen ovat suuria ympäristöongelmia, jotka johtuvat teollisuuden päästöistä ja torjunta-aineiden käytöstä. Myös metsien hävittäminen ja aavikoituminen ovat johtaneen maan laadun köyhtymiseen.

Earth Ecoprint

1.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Argentiina, tarvitsisimme 1.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Euroopalaiset löysivät Argentiinan vuonna 1516 eKr. Espanja perusti ensimmäisen siirtokuntansa vuonna 1580 nykyisen Buenos Airesin alueelle. Suuri osa alueen alkuperäisestä väestöstä kuoli raskaan pakkotyön ja eurooppalaisten sairauksien murtamina. Vuonna 1816 Argentiinan onnistui päästä itsenäiseksi Espanjan vallasta, mutta maalla oli yhä läheiset siteet Eurooppaan. Vuoteen 1945 asti maassa oli alituiseen suuria sisäisiä erimielisyyksiä toisaalta sekä konservatiivien että liberaalien sekä toisaalta poliitikkojen ja armeijan välillä. Juan Peron nousi valtaan vuonna 1946. Hän paransi köyhien asemaa, antoi naisille äänioikeuden ja kansallisti maan teollisuuden. Peronin vaimosta Evitasta tuli tämän politiikan symboli. Samaan aikaan Peron hallitsi mielivaltaisilla menetelmillä, jossa vastustajien ääni tukahdutettiin ja mediaa kontrolloitiin. Vuonna 1976 armeija kaappasi vallan, ja noin 30 000 ihmistä katosi tämän yhdeksän vuotta kestäneen diktatuurin aikana. Vuonna 1982 argentiinalaiset joukot tunkeutuivat Etelä-Atlantilla sijaitseville Brittiläisille Falklandin saarille, mutta ne hävisivät Britannian asevoimille. Tappio Falklandin sodassa johti sotilasdiktatuurin kukistumiseen.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuosien pituisen epävakaan sotilashallinnon jälkeen Argentiinassa palattiin demokratiaan vuonna 1983. Kongressi valvoo teoriassa presidentin toimia, mutta käytännössä korkein valta on presidentillä. Argentiinassa on Buenos Airesin lisäksi 23 provinssia, joilla kaikilla on oma hallituksensa. Argentiinan kansa ei juuri luota maan poliittiseen järjestelmään, mikä on seurausta julkisella sektorilla rehottavasta korruptiosta. Nykypäivän Argentiinan tavoitteena on pienentää köyhien ja rikkaiden välistä kuilua ja kohentaa valtion roolia elinkeinoelämässä. Myös yhteistyötä naapurimaiden kanssa halutaan parantaa, ja tätä kautta vähentää USA:n vaikutusta Argentiinassa. Maan väestö koostuu kaikkialta maailmaa saapuneista siirtolaisista. Yhdeksän argentiinalaisen kymmenestä sanotaan olevan eurooppalaista alkuperää. Argentiinan kulttuurin ehkä tunnetuin elementti on tango, mutta maalla on monia kuuluisuuksia niin kirjallisuuden kuin elokuvatuotannonkin alalla. Noin kolmasosa väestöstä asuu Buenos Airesissa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Talous ja kaupankäynti

Vuonna 1945 Argentiina oli yksi maailman kymmenestä rikkaimmasta maasta. Epäonnistunut talouspolitiikka ja korruptio johtivat maan kuitenkin kriisiin vuonna 2001. Argentiinan valuutta menetti arvoaan eivätkä ihmiset voineet nostaa säästöjään pankeista. Tämä johti lukuisiin suuriin mielenosoituksiin ja presidenttiä vaihdettiin useaan otteeseen. Tilanne on nyt parantumaan päin. Suuri osa Argentiinan viljelykelpoisista alueista hyödynnetään maanviljelyksessä, mistä saadaankin pääosa maan vientituloista. Argentiina on yksi maailman suurimmista naudanlihan tuottajista. Teollisuussektori on perinteisesti suuntautunut maataloustuotteiden jalostamiseen, kuten säilykkeiden ja tekstiilien ja nahkatuotteiden valmistukseen. Argentiinan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Brasilia, USA ja Chile. Argentiina on myös mukana Mercosurin kauppaliitossa, johon kuuluvat myös Brasilia, Uruguay ja Paraguay. Argentiinan tieverkosto on hyvin kehittynyt. Rautatieverkosto on yksi maailman laajimmista, mutta vuosikymmenien mittaisten huoltotöiden laiminlyönnin vuoksi se on suureksi osaksi poistettu käytöstä. Myös Argentiinan suurimpia jokia käytetään liikennöintiin.

Lyhyesti

Argentiina

Pääkaupunki:

Buenos Aires

Etniset ryhmät:

Argentinere av spansk og italiensk herkomst 97%, mestizo, urbefolkning og andre 3%

Kieli:

espanja, englanti, italia, saksa, ranska

Uskonto:

Katolikker 92%, protestanter 2%, jøder 2%, andre/uspesifisert 4%

Väkiluku:

42 154 914

Valtiomuoto:

tasavalta

Satelliittikuvat

Iguazún kansallispuisto

Larsenin jäähylly

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017