Hopp til innhold

Armenia

Armenia kuuluu kartalla Aasiaan, mutta poliittisesti se on liitetty Eurooppaan. Historia osana Neuvostoliittoa rasittaa Armenian taloutta, mutta maa on löytämässä elinkeinoja muun muassa turismista.

Päivitetty viimeksi 12.02.2015

Maantiede ja ympäristö

Armenia on Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka lähettyvillä on Mustameri ja Kaspianmeri. Armenialla ei kuitenkaan ole rantaviivaa merelle, mutta maassa on järviä. Koko Armenian maaperä on vähintään 400 metriä merenpinnan yläpuolella. Maan korkein kohta on 4095 metriin kohoava Aragats-vuori. Korkeapintainen Armenia on suurilta osin vuoristoinen maa, jossa on järviä, erämaata ja metsää. Vuoristoinen maaperä tekee Armeniasta alttiin maanjäristyksille, jotka ovat aiheuttaneet maassa tuhoa. Armeniassa vallitsee mannerilmasto, johon kuuluvat kylmät talvet ja kuumat kesät. Armenia on pienin entisen Neuvostoliiton maista.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Armenia, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Armenia oli yksi maailman ensimmäisistä valtioista, joka otti kristinuskon valtionuskonnokseen. Tämä tapahtui vuonna 301. Keskeisen sisämaan sijaintinsa takia Armenia osui monien eri kansojen kulkureitille, ja monet eri kansat valtasivat alueen itselleen vuosisatojen saatossa. Ottomaanien Turkki valtasi suuren osan Armeniaa 1500-luvulla. Persialle kuulunut osa Armeniaa liitettiin vuonna 1813 osaksi Venäjän keisarikuntaa. 1800-luvun lopulla armenialaiset ryhtyivät vaatimaan itsenäisyyttä. Vuosi 1915 oli armenialaisessa historiassa synkkä. Arvioiden mukaan 0,3–1,5 miljoonaa armenialaista tapettiin kansanmurhassa, joka toteutettiin Ottomaanien/Osmanien valtakunnassa eli nykyisessä Turkissa. Kansanmurha hiertää yhä Armenian ja Turkin välejä, sillä Turkki ei ole tunnustanut kansanmurhaa. Ensimmäisessä maailmansodassa sekä Venäjä että Turkki kuuluivat häviäjiin, ja rauhansopimuksissa tunnustettiin Armenian itsenäisyys. Yhdessä Georgian ja Azerbaidzanin kanssa maa muodosti Transkaukasian liittotasavallan, jonka hajottua keskinäisiin riitoihin Armenia itsenäistyi 1918. Itsenäisyys jäi lyhytaikaiseksi, sillä maa liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1922, ja se tunnettiin nimellä Armenian sosialistinen neuvostotasavalta. Se kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Armenia itsenäistyi, mutta ajautui sotaan Azerbaidžanin kanssa 1992–1994 Vuoristo-Karabahin alueesta. Se sijaitsee Azerbaidžanissa, mutta väestö on pääosin armenialaisia. Kiista Vuoristo-Karabahista on ns. jäätynyt konflikti. Suhteet Turkkiin normalisoitiin vuonna 2009.

Yhteiskunta ja politiikka

Armenia on kartalla Aasiassa, mutta poliittisesti se on liitetty useimmiten Eurooppaan. Armenian tärkeimmät poliittiset liittolaiset ovat Iran ja Venäjä. Armenia on entisen Neuvostoliiton maista toiseksi tiheimmin asuttu, mutta maastamuutto on alentanut maan väkilukua. Myös syntyvyys on laskenut. Armenian hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen rakentaa maasta länsimainen, parlamentaarinen demokratia. Armenian vaaleja on kuitenkin epäilty vilpillisiksi läpi sen itsenäisyyden. Kaiken kaikkiaan Armenian arvioidaan silti olevan yksi entisen Neuvostoliiton maiden demokraattisimmista valtioista. Armeniassa presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viideksi vuodeksi. Presidentti nimittää pääministerin, jolla tulee olla parlamentin luottamus. Maan parlamentissa on 131 paikkaa ja se on yksikamarinen.

Talous ja kaupankäynti

Armenialla on ollut vaikeuksia saada taloutensa kuntoon. Naapurivaltioiden Turkin ja Azerbaidzhanin asettamat kauppasaarrot ovat vaikeuttaneet maan taloudellista tilannetta. Vuoden 1988 tuhoisa maanjäristys, joka tappoi tuhansia ja saattoi puoli miljoonaa armenialaista kodittomaksi, on edelleen riippakivi maan taloudelle. Työttömyys ja köyhyys ovat suuria ongelmia. Armenia pyrkii yhä löytämään vaihtoehtoisia elinkeinoja korvaamaan neuvostoajan teollisuutta. Turismi on yksi Armenian mahdollisuuksista, ja tilastot osoittavat, että matkailu maahan on lisääntynyt. Maan talouskasvu on ollut vakaata vuodesta 1995 lähtien, mutta talous on yhä hyvin riippuvainen tuonnista ja ulkomailla asuvien armenialaisten rahansiirroista. Armenian ulkopuolella asuu n. 7 miljoonaa etnistä armenialaista.

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

Jerevan

Etniset ryhmät:

armenialaiset 97,9 %, kurdit 1,3 %, venäläiset 0,5 %, muut 0,3 %

Kieli:

armenian kieli (virallinen) 87,7 %, kurdi % 1 %, venäjä 9,9%, muu 0,4 %

Uskonto:

Armenian ortodoksit 94,7 %, muut kristityt 5 %, yezidit 1,3 %

Väkiluku:

2 989 467

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

29 743 km2

Valuutta:

Dram

BKT per asukas:

8 394 PPP$

Kansallispäivä:

21. syyskuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017