[[suggestion]]
Azerbaidžan

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Baku

Etniset ryhmät

azerit 90,6%, dagestanilaiset 2,2%, venäläiset 1,8%, armenialaiset 1,5%, muut 3,9% (1999)

Kieli

azeri (virallinen) 90,3 %, lezgin kieli 2,2 %, venäjä 1,8 %, armenian kieli 1,5 %, muut 4,3 %

Uskonto

muslimit 93,4%, venäläiset ortodoksit 2,5%, armenialaiset ortodoksit 2,3%, muut 1,8% (1995)

Väkiluku

9 095 000

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

86 600 km2

Valuutta

Azerbaidžanin manat

Kansallispäivä

28. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Azerbaidžan on sisämaavaltio eteläisessä Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Sillä on 713 kilometriä rantaviivaa Kaspianmerellä. Azerbaidžanin keskeinen sijainti kaupankäynnin kannalta idän ja lännen välillä teki siitä arvokkaan alueen, jonka valloittamista tavoiteltiin läpi historian. Vuoret kattavat lähes puolet Azerbaidžanin pinta-alasta. Kaukasus-vuoret säväyttävät Azerbaidžanin pohjoisosissa. Vuoristoalueilla kasvaa lehtimetsää. Lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat runsaasti eri alueilla: ilmasto on subtrooppinen etelä- ja itäosissa, läntisillä ja pohjoisilla vuoristoalueilla ilmasto on kuin Alpeilla. Kuivuus on maassa merkittävä ongelma. Vain noin 19 prosenttia Azerbaidžanin maa-alasta on viljelyskelpoista.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Azerbaidžan, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Azerbaidžanista on taisteltu läpi historian. Arabit valtasivat sen vuonna 642, ja sen jälkeen Persia, Venäjä, osmanit ja paikalliset šaahit taistelivat tämän keskeisen maa-alueen hallinnasta. Vuonna 1828 solmittiin Turkmenchayn sopimus, jolla Persia ja Venäjä jakoivat alueen keskenään. Nykyisen Azerbaidžanin alue siirtyi Venäjän vallan alle. Kun Venäjän keisarikunta mureni ensimmäisen maailmansodan jälkeen, otti Azerbaidžanin paikallinen kansallispuolue vallan itselleen julistamalla itsenäisyyden vuonna 1918. Mutta vain kaksi vuotta myöhemmin puna-armeija kävi ottamassa Azerbaidžanin takaisin komentoonsa. Vuonna 1936 maasta tuli neuvostotasavalta. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla syttyi monia väkivaltaisuuksia (muun muassa armenialaisia vastaan) ja yhteenottoja eri tahojen kanssa. Azerbaidžan itsenäistyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Maa on 1990-luvulta lähtien kiistellyt Armenian kanssa Vuoristo-Karabahin alueesta, jonne armenialainen enemmistö haluaa perustaa oman itsenäisen valtion.

Yhteiskunta ja politiikka

Azerbaidžan on paperilla parlamentaarinen demokratia, mutta käytännössä maata hallitsee Alijevin perhe diktatorisin ottein. Perhe on pitänyt valtaa jo vuodesta 1993 lähtien: ensin maan neuvostoaikainen kommunistijohtaja Heydar Alijev kuolemaansa vuonna 2003 asti, sitten hänen poikansa Ilham Alivej. Vuonna 2009 järjestettiin kansanäänestys, jonka perusteella poistettiin presidentin virkakausien rajoitukset. Vaaleja on kuitenkin pidetty vilpillisinä. Maan ihmisoikeustilanne on ongelmallinen: poliittista oppositiota vainotaan, armenialaisia sekä muita vähemmistöjä sorretaan, korruptio on yleistä. Sananvapaus on erittäin rajoitettua ja hallintokriittisiä toimittajia ja bloggaajia pidätetään usein. Azerbaidžanin ja Armenian välit ovat yhä tulehtuneet, ja armenialaiset miehittävät muun muassa Azerbaidžanille kuuluvaa Vuoristo-Karabahia (yhteensä seitsemäsosaa koko maasta). Maiden välille on solmittu aselepo vuonna 1994, mutta rauhansopimusta ei ole saavutettu.

Talous ja kaupankäynti

Azerbaidžanin merkittävimmät luonnonvarat ovat maakaasu, rautamalmi ja öljy, joista viimeisin on ollut maan suurin vientituote jo pitkään. Azerbaidžan on yksi maailman vanhimmista öljyntuottajista. 1900-luvun alussa Azerbaidžan tuotti lähes puolet maailman öljystä. Tällä hetkellä ainoastaan Saudi-Arabialla ja Iranilla on sitä suuremmat öljyvarat. Luonnonvaroistaan huolimatta Azerbaidžanin siirtyminen markkinatalouteen on ollut hidasta. Öljy- ja kaasutuloista on hyötynyt vain pieni uusrikkaiden joukko. Muu teollisuustuotanto on kehittymätöntä. Maan talous on siksi hyvin haavoittuvainen öljyn hinnanvaihteluiden vuoksi.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Azerbaidžan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    6,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    14,6
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    5,2
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    6
    Prosent
    Sekundaarisektori
    58
    Prosent
    Tertiaarisektori
    36
    Prosent
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    86 600
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    23,3
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    13,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    9 828,000
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    71
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    74
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    68
    Vuosi
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,0
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    394
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    20 453
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    1 244
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    393 000
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    137
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,454
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    32
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    47
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    77
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    7
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    59,73
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,9
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    100,0
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    87,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    89
    Prosenttiosuus
  •  

    Azerbaidžan

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto