Hopp til innhold

Azerbaidžan

Maan sisäinen korruptio ja kiistat Armenian kanssa antavat leiman Azerbaidžanille, joka tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea mittavista öljyvaroistaan.

Päivitetty viimeksi 19.02.2015

Maantiede ja ympäristö

Azerbaidžan on sisämaavaltio eteläisessä Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Sillä on 713 kilometriä rantaviivaa Kaspianmerellä. Azerbaidžanin keskeinen sijainti kaupankäynnin kannalta idän ja lännen välillä teki siitä arvokkaan alueen, jonka valloittamista tavoiteltiin läpi historian. Vuoret kattavat lähes puolet Azerbaidžanin pinta-alasta. Kaukasus-vuoret säväyttävät Azerbaidžanin pohjoisosissa. Vuoristoalueilla kasvaa lehtimetsää. Lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat runsaasti eri alueilla: ilmasto on subtrooppinen etelä- ja itäosissa, läntisillä ja pohjoisilla vuoristoalueilla ilmasto on kuin Alpeilla. Kuivuus on maassa merkittävä ongelma. Vain noin 19 prosenttia Azerbaidžanin maa-alasta on viljelyskelpoista.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Azerbaidžan, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Azerbaidžanista on taisteltu läpi historian. Arabit valtasivat sen vuonna 642, ja sen jälkeen Persia, Venäjä, osmanit ja paikalliset šaahit taistelivat tämän keskeisen maa-alueen hallinnasta. Vuonna 1828 solmittiin Turkmenchayn sopimus, jolla Persia ja Venäjä jakoivat alueen keskenään. Nykyisen Azerbaidžanin alue siirtyi Venäjän vallan alle. Kun Venäjän keisarikunta mureni ensimmäisen maailmansodan jälkeen, otti Azerbaidžanin paikallinen kansallispuolue vallan itselleen julistamalla itsenäisyyden vuonna 1918. Mutta vain kaksi vuotta myöhemmin puna-armeija kävi ottamassa Azerbaidžanin takaisin komentoonsa. Vuonna 1936 maasta tuli neuvostotasavalta. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla syttyi monia väkivaltaisuuksia (muun muassa armenialaisia vastaan) ja yhteenottoja eri tahojen kanssa. Azerbaidžan itsenäistyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Maa on 1990-luvulta lähtien kiistellyt Armenian kanssa Vuoristo-Karabahin alueesta, jonne armenialainen enemmistö haluaa perustaa oman itsenäisen valtion.

Yhteiskunta ja politiikka

Azerbaidžan on paperilla parlamentaarinen demokratia, mutta käytännössä maata hallitsee Alijevin perhe diktatorisin ottein. Perhe on pitänyt valtaa jo vuodesta 1993 lähtien: ensin maan neuvostoaikainen kommunistijohtaja Heydar Alijev kuolemaansa vuonna 2003 asti, sitten hänen poikansa Ilham Alivej. Vuonna 2009 järjestettiin kansanäänestys, jonka perusteella poistettiin presidentin virkakausien rajoitukset. Vaaleja on kuitenkin pidetty vilpillisinä. Maan ihmisoikeustilanne on ongelmallinen: poliittista oppositiota vainotaan, armenialaisia sekä muita vähemmistöjä sorretaan, korruptio on yleistä. Sananvapaus on erittäin rajoitettua ja hallintokriittisiä toimittajia ja bloggaajia pidätetään usein. Azerbaidžanin ja Armenian välit ovat yhä tulehtuneet, ja armenialaiset miehittävät muun muassa Azerbaidžanille kuuluvaa Vuoristo-Karabahia (yhteensä seitsemäsosaa koko maasta). Maiden välille on solmittu aselepo vuonna 1994, mutta rauhansopimusta ei ole saavutettu.

Talous ja kaupankäynti

Azerbaidžanin merkittävimmät luonnonvarat ovat maakaasu, rautamalmi ja öljy, joista viimeisin on ollut maan suurin vientituote jo pitkään. Azerbaidžan on yksi maailman vanhimmista öljyntuottajista. 1900-luvun alussa Azerbaidžan tuotti lähes puolet maailman öljystä. Tällä hetkellä ainoastaan Saudi-Arabialla ja Iranilla on sitä suuremmat öljyvarat. Luonnonvaroistaan huolimatta Azerbaidžanin siirtyminen markkinatalouteen on ollut hidasta. Öljy- ja kaasutuloista on hyötynyt vain pieni uusrikkaiden joukko. Muu teollisuustuotanto on kehittymätöntä. Maan talous on siksi hyvin haavoittuvainen öljyn hinnanvaihteluiden vuoksi.

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

Baku

Etniset ryhmät:

azerit 90,6%, dagestanilaiset 2,2%, venäläiset 1,8%, armenialaiset 1,5%, muut 3,9% (1999)

Kieli:

azeri (virallinen) 90,3 %, lezgin kieli 2,2 %, venäjä 1,8 %, armenian kieli 1,5 %, muut 4,3 %

Uskonto:

muslimit 93,4%, venäläiset ortodoksit 2,5%, armenialaiset ortodoksit 2,3%, muut 1,8% (1995)

Väkiluku:

9 612 580

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

86 600 km2

Valuutta:

Azerbaidžanin manat

BKT per asukas:

17 740 PPP$

Kansallispäivä:

28. toukokuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017