Hopp til innhold

Belgia

Belgian kuningaskunta

Belgia on pinta-alaltaan yksi Euroopan pienimmistä maista. Sekä Naton että EU:n päämajat sijaitsevat Belgian pääkaupungissa Brysselissä. Belgialla on ollut tärkeä rooli Euroopan historiassa, ja se oli yksi Euroopan Unionin perustajamaista.

Päivitetty viimeksi 19.02.2015

Maantiede ja ympäristö

Belgia on hieman Etelä-Suomen lääniä pienempi. Maa jakautuu kolmeen eri maisematyyppiin. Luoteisrannikon tasankoalueen maaperästä ja kasvillisuudesta näkee, että alue on entistä merenpohjaa. Eteläinen osa koostuu taas ylänköalueista, joilla on vehreitä, hedelmällisiä laaksoja jokineen ja rakennettuine kanavineen. Ardennien vuoristo nousee korkeuksiin maan kaakkoisosassa. Ilmasto on tyypillinen rannikkoilmasto leutoine talvineen ja viileine kesineen. Belgia on yksi maailman teollistuneimmista maista, mikä on aiheuttanut paljon ympäristön saastumista. Veden laatu on yksi Euroopan huonoimmista, ja teollisuuden aiheuttama ilman saastuminen on huomattavaa, erityisesti kaupungeissa.

Earth Earth Earth Ecoprint

3.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Belgia, tarvitsisimme 3.2 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyisen Belgian alue on aiemmin ollut osa Euroopan suurinta valtakuntaa. 1500-luvulla alueesta tuli osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, ja seuraavien 300 vuoden aikana maan hallitsijat vaihtuivat tiuhaan. Belgia perustettiin vuonna 1831, ja se muodostettiin Itävallan perintömaista, jotka Napoleonin sotien jälkeen oli alun perin liitetty Alankomaihin. Laajamittaisen teollistumisprosessin johdosta Belgian kuninkaan omistama yhtiö ryhtyi tutkimaan Afrikan eri osia tarvitsemiensa raaka-aineiden toivossa. 1900-luvun alkupuolella Belgia hallitsi suuria alueita keskisessä Afrikassa. Kuningas Leopold II otti 1800-luvun lopulla Kongon henkilökohtaiseksi omaisuudekseen. Belgia joutui molempien maailmansotien aikana saksalaisten miehittämäksi. Sotien jälkeen Belgia jätti perinteisen puolueettomuuspolitiikkansa, ja siitä tuli keskeinen jäsen puolustusliitto Natossa. Belgia oli myös yksi EU:n perustajamaista. Maan eri alueiden, flaaminkielisen pohjoisen Flanderin ja etelän ranskankielisen Vallonian vastakohtaisuudet lisääntyivät 1970- ja 80-luvulla myös taloudellisesta eriarvoistumisesta johtuen. Tämän johdosta eri alueet ovat asteittaisesti laajentaneet sisäistä itsehallintoaan. Vuonna 1993 Belgiasta tuli virallisesti liittovaltio.

Yhteiskunta ja politiikka

Belgia on perustuslaillinen monarkia, mutta kuninkaan valtaa on vähennetty viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyään maata käytännössä johtaa sen pääministeri, yhteistyössä hallituksen kanssa. Belgialaiseen politiikkaan ovat itsenäisyydestä lähtien vaikuttaneet eri alueiden kulttuuriset, kielelliset ja taloudelliset erot. Pohjoisosan Flanderissa puhutaan flaamia (hollannin murre), eteläosan Valloniassa ranskaa ja Itä-Valloniassa saksaa. Lisäksi pääkaupungissa Brysselissä on oma alue, jonka viralliset kielet ovat sekä ranska että flaami. Näillä eri alueilla on oma parlamenttinsa. Sodanjälkeisessä politiikassa oikeisto ja vasemmisto ovat vuorotelleet vallassa, mutta viime vuosien aikana on kansallismielinen, Flanderin itsenäistymistä ajava oikeistopuolue Vlaams Belang saanut yhä laajempaa kannatusta. Hallitukset ovat olleet lyhytikäisiä, ja maassa oli 2010–2011 hallituskriisi, joka kesti puolitoista vuotta. 1990-luvulla maa koki useita järisyttäviä skandaaleja, kun maassa paljastui laaja pedofiiliverkosto, korruptiotapauksia ja laittomien aineiden käyttöä eläinten rehussa. Maan työttömyysaste on korkea, korkeasta hyvinvoinnin tasosta huolimatta. Belgia on tärkeä kansainvälisen politiikan toimija, ja sekä Naton että EU:n päämajat sijaitsevat pääkaupungissa Brysselissä.

Talous ja kaupankäynti

Belgian talous on hyvin monipuolinen ja nykyaikainen. Tähän on suurelta osin syynä maan nopea ja varhainen teollistuminen, suotuisa maantieteellinen sijainti ja hyvin toimiva kuljetusverkosto. Tärkeimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, autot, öljynjalosteet ja tekstiilit. Maa tunnetaan myös laadukkaasta suklaastaan ja lukuisista olutmerkeistään. Yli 80 % teollisuuden raaka-aineista on tuotava ulkomailta. Hyvin toimiva palvelusektori tuottaa lähes 70 % maan bruttokansantuotteesta. Pohjoisen ja eteläisen talouden välillä on suuria eroja. Pohjoisen satamakaupungissa Antwerpenissä harjoitetaan modernia vientiteollisuutta, kun taas Brysselin eteläpuolisilla alueilla toiminta painottuu palvelualoille ja rahoituslaitoksiin. Kun maan vientituotteiden kysyntä väheni dramaattisesti 1980-luvun aikana, maata kohtasi taloudellisen taantuman kausi. Suuret ulkomaanlainat ja vanhentunut teollisuus johtivat yhä lisääntyviin ongelmiin. Hallitus pani toimeen suuria uudistuksia 1990-luvulla, ja juuri ennen syksyllä 2008 alkanutta taantumaa maan taloudellinen tilanne oli parantumaan päin. Vaikka globaali talouskriisi jätti jälkensä Belgian talouteen, on taloustilanne maassa parempi kuin monissa muissa euromaissa.

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

Bryssel

Etniset ryhmät:

flaamit 58 %, vallonit 31 %, muut 11 %

Kieli:

flaami, ranska, saksa

Uskonto:

katolisia 75 %, muita 25 %

Väkiluku:

11 183 411

Valtiomuoto:

kuningaskunta

Pinta-ala:

30 528 km2

Valuutta:

Euro

BKT per asukas:

43 992 PPP$

Kansallispäivä:

21. kesäkuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017