[[suggestion]]
Bosnia-Hertsegovina

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Sarajevo

Etniset ryhmät

bosniakkeja 48 %, serbejä 37,1 %, kroatialaisia 14,3 %, muita 0,6 % (2000)

Kieli

bosnia, kroatia, serbia

Uskonto

muslimeita 40 %, ortodokseja 31 %, roomalaiskatolilaisia 15 %, muita 14 %

Väkiluku

3 819 684

Valtiomuoto

liittovaltio

Pinta-ala

51 129 km2

Valuutta

Marka

Kansallispäivä

1. maaliskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Bosnia ja Hertsegovina on melko pienikokoinen valtio, joka sijaitsee Balkanin niemimaalla. Sen naapurimaita ovat Kroatia, Serbia ja Montenegro. Arviolta puolet maaperästä on metsän peitossa. Bosnia ja Hertsegovinasta löytyy kukkuloita ja vuoriakin. Maan pohjoisosissa lähellä Kroatian rajaa on runsaasti ylänköjä, maan keskisosissa on matalia vuoria ja eteläisillä alueilla sijaitsee Dinaariset Alpit. Kymmenen prosenttia maa-alasta on viljelyskelpoista. Bosnia ja Hertsegovinan ilmasto on vyöhykkeelle tyypillinen. Rannikkoalueilla talvet ovat sateisia ja maan pohjoisosissa talvet voivat olla hyvinkin ankaria ja kesät puolestaan lyhyitä. Maan konfliktit ovat jättäneet jälkensä myös infrastruktuuriin ja vaurioittaneet ympäristöä.

Earth Ecoprint

1.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Bosnia-Hertsegovina, tarvitsisimme 1.5 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Slaavilaiset alkuperäiskansat asuttivat nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan aluetta 600-luvulta lähtien. Serbian ja Kroatian silloiset kuningaskunnat jakoivat alueen hallinnan 800-luvulla. Kaksi vuosisataa myöhemmin alue liitettiin Unkarin kuningaskuntaan, kunnes se itsenäistyi omana kuningaskuntanaan 1200-luvulla. Itsenäisyys katkesi vuonna 1463, kun Bosnia liitettiin Ottomaanien (eli osmanien) valtakuntaan. Vuonna 1875 syttyi kapina, kun kansallismieliset talonpojat hyökkäsivät osmanialaisia hallitsijoitaan vastaan. Serbia, Montenegro ja Venäjä auttoivat slaavilaisia kapinallisia, joten Ottomaani-valtakunta luopui Bosniasta, joka liitettiin takaisin Itävalta-Unkariin. Kun serbialainen opiskelija murhasi Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Franz Ferdinandin Sarajevossa, syttyi ensimmäinen maailmansota, jonka jälkeen Bosniasta tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa vuonna 1929. Kroatia ja Slovenia erosivat Jugoslaviasta vuonna 1991 ja silloin myös Bosnia alkoi haikailla itsenäisyyden perään. Kansallismielisten tunteet kuohahtivat ja edessä oli kolme vuotta sisällissotaa, jossa ei säästytty sotarikoksilta. Sota päättyi marraskuun 21. päivänä vuonna 1995

Yhteiskunta ja politiikka

Bosnia ja Hertsegovina rakentuu kahdesta poliittisesta kokonaisuudesta: Bosnian ja Hertsegovinan federaatiosta ja Serbitasavallasta. Nämä kaksi osaa jaettiin vuonna 1995, kun solmittiin rauhansopimus. Molemmat kattavat noin puolet koko maasta. Molemmilla osapuolilla on oma presidentti ja parlamentti. Bosnia ja Hertsegovina toipuu yhä vuosien 1992–1995 sodasta, jossa taisteltiin siitä, tulisiko alueen itsenäistyä vai pysyä osana Jugoslaviaa, joka lopulta romahti ja sirpaloitui moniin eri osiin. Tänä päivänä Bosnia ja Hertsegovina on itsenäinen valtio, mutta se on YK:n johtaman kansainvälisen tarkkailun alainen. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan valtion tilanne on yhä epävakaa; monikulttuurisen maan etninen nationalismi on yhä liian voimakasta. Noin 30 prosenttia kansasta elää köyhyysrajan alapuolella ja noin 35 prosentilta puuttuu terveysvakuutus. Nykyisen hallituksen yksi suurimmista päämääristä on toteuttaa uudistuksia, jotka tulevaisuudessa mahdollistaisivat maan EU-jäsenyyden.

Talous ja kaupankäynti

Bosnia ja Hertsegovinan talous on yhä verrattain riekaleina 1990-luvulla riehuneen sodan takia. Sota jätti jäljet maan infrastruktuuriin ja bruttokansantuote putosi 75 prosentilla sodan jälkeen. Sittemmin maan talous on kohentunut, kun se sai vuosina 1995–1999 yhteensä viisi miljardia dollaria avustusta. Se johti 30 prosentin kasvuun bruttokansantuotteessa, mutta kasvu on sittemmin hiipunut. Yritysten yksityistäminen on ollut Bosnia ja Hertsegovinassa hidasta. Rauta on yksi maan merkittävimmistä luonnonvaroista ja Ljubija-niminen rautakaivos on yksi Euroopan suurimmista. Muita luonnonvaroja ovat muun muassa kivihiili ja puu, joka on tekstiilien ohella maan tuottavin vientituote. Bosnia ja Hertsegovina käy eniten kauppaa Italian, Kroatian ja Saksan kanssa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Bosnia-Hertsegovina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    29,8
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    65,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    27,9
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    7
    Prosent
    Sekundaarisektori
    27
    Prosent
    Tertiaarisektori
    66
    Prosent
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    51 210
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    19,7
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    42,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    3 507,000
    Hedelmällisyys
    1,4
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    76
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    78
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    73
    Vuosi
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,1
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    15
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    19 577
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    5 466
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    99 000
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    1 345
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,065
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    5
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    11
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    42
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    4
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    27,37
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    4
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    2,7
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    98,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    99,9
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    95
    Prosenttiosuus
  •  

    Bosnia-Hertsegovina

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto