Hopp til innhold

Burma (Myanmar)

Myanmarin liitto

Burmaa on hallinnut vuodesta 1988 lähtien väkivaltainen sotilasjuntta, minkä takia maa on ollut muiden maiden tahoilta eristettynä. Viime vuosina juntta on kuitenkin yrittänyt parantaa demokratian tilaa. Maan etnisten ryhmittymien välit ovat jännittyneet.

Päivitetty viimeksi 10.01.2016

Maantiede ja ympäristö

Burma voidaan jakaa kolmeen maantieteelliseen alueeseen: maan länsiosan vuoristoalueeseen, keskiseen tasankoalueeseen ja itäiseen Shan-ylänköön. Monet vuoristoista ovat jatkoa Himalajalle ja ne jakavat koko maan kahtia. Vuorten välissä sijaitsee lukuisia syviä ja pitkiä laaksoja. Yli puolet Burman alueesta on tiheän metsän peittämää ja rannikkoalueiden maaperä on rikasta ja hedelmällistä. Ilmasto on trooppinen, vuodenaikojen vaihtelut ovat selviä ja sadekausina sataa runsaasti. Maan keskilämpötila on korkea koko maassa, mutta etelän ja viileämmän pohjoisen välillä on jonkin verran lämpötilaeroja. Teollisuuden päästöt eivät ole maalle suuri ongelma, mutta metsien tuhoaminen ja öljyteollisuuden päästöt ovat kasvavia ongelmia. Vuonna 2008 alueella riehunut hirmumyrsky Nargis tappoi 138 000 ihmistä ja teki kymmenistä tuhansista ihmisistä kodittomia.

Ecoprint

0.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Burma (Myanmar), tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyisen Burman alue oli yhtenäinen valtakunta jo 1000-luvulla, mutta alueella 1200-luvulla riehuneen Kublai-kaanin kauden jälkeen alue joutui pitkäaikaiseen epävakauteen ja hallitsijat vaihtuivat tiuhaan. Vasta 1700-luvun puolivälissä alueelle perustettiin pysyvä hallinto, kun pohjoinen Shanin kuningaskunta otti valtaansa alueen eteläiset osat. Brittien imperiumi laajeneni Kaakkois-Aasiaan 1800-luvun alkupuolella, minkä takia lukuisat valloitusretket kohdistuivat myös Burmaan ja maasta tuli osa Brittiläistä Intiaa vuonna 1886. Burma itsenäistyi vuonna 1948, mutta kymmenen vuoden demokratian jälkeen maa joutui poliittiseen kriisiin, joka johti sotilasvallankaappaukseen vuonna 1962. Armeija mursi maan asukkaiden vastustuksen kovalla kädellä ja vuonna 1974 maa nimettiin Burman sosialistiseksi tasavallaksi, jota johti Burman sosialistinen puolue. Puolue johti maata yksinvaltaisesti aina vuoteen 1988, jolloin koko poliittinen johtajisto vaihdettiin uudella sotilasvallankaappauksella ja kaikki ministerivirat jaettiin armeijan johtajien kesken. Sotilasjuntan valtaannousu aiheutti maassa laajoja protesteja. Demokratialiikehdinnän johtohahmoksi nousi maan voimakkaimman oppositiopuolueen johtaja ja ihmisoikeusaktivisti Aung San Suu Kyi, maan 1940-luvun arvostetun itsenäisyystaistelija Aung Sanin tytär. Suu Kyi teljettiin kotiarestiin vuonna 1989. Kansainvälinen yhteisö tuomitsi Burman sotilasjuntan toiminnan ja Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Burman ensimmäiset demokraattiset vaalit 40 vuoteen pidettiin vuonna 1990. Sotilasjuntta ei kuitenkaan piitannut opposition Kansallisen demokraattisen liiton (NDL) ilmiselvästä vaalivoitosta, vaan jatkoi totalitaarista johtamistapaansa. Sotilashallitus eristettiin kansainvälisesti, ja Yhdysvallat sekä EU asettivat sille sanktioita. Sotilashallinto muutti maan nimen Myanmariksi, joka on maan burmankielinen nimi. Nimenvaihdosta pidettiin julman sotilashallinnon symbolina, eikä sitä ole kansainvälisesti täysin hyväksytty. Demokratialiikehdinnän ohella sotilasjuntalla oli ongelmia saada aisoihin etnisiä kapinallisryhmiä, jotka riehuivat kaikkialla maassa vuoden 1988 sotilasvallankaappauksen jälkeen.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2010 maa siirtyi muodollisesti parlamentaariseen demokratiaan, mutta sotilasjuntalla on yhä huomattava ote vallasta. Juntalla on mm. käytännössä veto-oikeus perustuslain muuttamiseen. Vuonna 2011 maa sai uuden siviilihallinnon ja uuden presidentin, Thein Seinin, joka aloitti demokratisoimisprosessin. Poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen toiminta sallittiin, poliittisia vankeja vapautettiin ja Aung San Suu Kyi sai palata politiikkaan. Marraskuussa 2015 järjestetyissä vapaissa parlamenttivaaleissa Suu Kyin puolue Kansallinen demokratia (NLD) voitti selvästi ja sai aboluuttisen enemmistön parlametin ylä- ja alahuoneissa.

Myanmar on liittovaltio, joka on jakautunut seitsemään osavaltioon etnisten vähemmistöjen mukaan. Osavaltioilla on muodollinen itsenäisyys, mutta käytännössä valta on sotilailla. Maassa on yli 100 eri etnistä ryhmää. Konfliktit etnisten vähemmistöjen ja burmalaisen enemmistön välillä ovat maan demokratiakehityksen suurin uhka. Lisäksi maan muslimiväestö on buddhalaisenemmistön sorron kohteena.

Talous ja kaupankäynti

Maa on sotilasjuntan aikana ollut pakkotyöläisten, huumeiden ja seksiorjien kauppapaikka. Myanmarissa on runsaasti luonnonvaroja. Maalla on öljyä, sen maaperä on hedelmällistä ja laajat metsäalueet soveltuvat hyvin metsänhoitoon. Myanmarissa ei ole koskaan ollut kunnollista tieverkostoa eikä mainittavasti teollisuutta, ja maalla on ongelmia luonnonvarojensa hyödyntämisessä. Huomattavat ulkomaiset avustukset loppuivat vuoden 1988 sotilasvallankaappauksen myötä, ja sen jälkeisinä vuosina kansainvälinen yhteisö boikotoi Myanmarin teollisuustuotteita erilaisilla pakotteilla. Kiina on  ollut ja on yhä maan tärkein kauppakumppani. Viime vuosina Maailmanpankki ja kansainväliset avustusorganisaatiot ovat antaneet lainoja ja avustuksia maan kehittämiseen.

Lyhyesti

Burma (Myanmar)

Pääkaupunki:

Rangoon (Yangon), hallinnollinen pääkaupunki Nay Pyi Taw

Etniset ryhmät:

Burmalaiset 68 %, shanit 9 %, karenit 7 %, rakhinet 4 %, kiinalaiset 3 %, intialaiset 2 %, monit 2 %, muut 5 %

Kieli:

Burman kieli, etniset kielet

Uskonto:

Buddhalaiset 89 %, kirstityt 4 %, muslimit 4 %, animistit 1 %, muut 2 %

Väkiluku:

54 164 262

Valtiomuoto:

Liittotasavalta (sotilasjuntan hallitsema)

Satelliittikuvat

Myebon

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017