Egypti

Maantiede

Egypti sijaitsee Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Lännessä rajanaapurina on Libya, etelässä Sudan ja idässä Siinain niemimaan vieressä Israel. Siinai on Aasian puolella. Jakolinjana on Suezin kanava, vilkas tärkeä laivaväylä Välimeren ja Punaisenmeren välissä. Egyptillä on yli tuhat kilometriä Välimeren rantaa ja 1200 kilometriä Punaisenmeren ja Akabanlahden rantoja. Suurin osa Egyptistä on alavaa tasankoa. Pohjois-Egyptissä Libyan aavikolla on Qattaran syvänne, joka painuu yli sata metriä merenpinnan alapuolelle. Siellä on laajoja suolakenttiä. Maan lounaisnurkassa on Gilf Kebirin ylänkö ruskeine hiekkakivikukkuloineen. Siinain eteläosassa on vuoria. Korkeimmat huiput ovat Katariinanvuori (2637 m) ja Siinainvuori (2285 m). Egyptissä on lämmin, kuiva ilmasto. Kesäisin esiintyy helteitä. Talvet ovat viileitä. Välimeren rannikolla on talvisateita, Siinain vuorilla sataa lunta. Laajoilla aavikkoalueilla sateet ovat harvinaisia, mutta välillä on kovia hiekkamyrskyjä.

Mahtava Niili on Egyptin valtimo. Joki virtaa koko maan halki Sudanista Välimerelle. Niili laskee mereen 250 kilometriä leveänä monihaaraisena suistona. Suistoalueella elää yli 30 miljoonaa ihmistä. Yli 90% egyptiläisistä asuu Niilin liepeillä. Ilman jokea koko Egypti olisi aavikkoa. Niilin vuotuisten tulvien tuoma hedelmällinen liete on ollut Egyptin maanviljelyn perusta tuhansien vuosien ajan. Joki on myös ollut tärkein kulkuväylä ja yhdysside Egyptin kaupunkien välillä.

Gilf Kebirin kansallispuisto on keskellä kuivinta aavikkoa. Siellä on seitsemän tuhatta vuotta vanhoja kalliopiirroksia metsästäjistä ja kauan sitten hävinneen rehevän luonnon eläimistä. Pohjoisempana on Sahara el Beyda: suuria dyynejä, sekä kalkkikivipilareita, jotka tuuli ja hiekka ovat kaivertaneet oudoiksi veistoksiksi. Sahara el Beydassa elää gaselleja, harjalampaita ja hiekkakettuja. Punainenmeri kiehtoo matkailijoita. Upeat koralliriutat ovat suosittuja sukelluskohteita. Sukeltajat voivat nähdä värikkäitä perhokaloja ja vuokkokaloja, isoja kilpikonnia, rauskuja ja haita. Meressä ui myös delfiinejä. Katso millaiselta näyttää elonkirjo meren alla. Kuvahakuvihje: Punaisenmeren koralliriutat.

Historia

Egyptissä on elänyt ihmisiä jo vanhimmalla kivikaudella. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Kymmenen tuhatta vuotta sitten Niilin varsille asettui maanviljelijöitä ja karjankasvattajia. Heidän asuinsijoiltaan on löydetty koruja ja saviastioita. Gizan ja Saqqaran pyramidit rakennettiin 4500 vuotta sitten. Egyptiin on tunkeutunut monia valloittajia maan pitkän ja rikkaan historian aikana: Lähi-Idän hyksot 3600 vuotta sitten, persialaiset 2500 vuotta sitten, makedonialaiset 2300 vuotta sitten, ja heidän jälkeensä roomalaiset. Arabit valloittivat Egyptin 600-luvulla.

1500-luvulla Egypti liitettiin turkkilaiseen osmanien/ottomaanien valtakuntaan. 1600- ja 1700-luvuilla maata piinasivat nälänhädät. Ne tappoivat kuudesosan väestöstä. 1700-luvun lopussa Egypti oli vähän aikaa Ranskan hallussa. Vuodesta 1805 vuoteen 1952 Egyptiä hallitsi albanialaistaustainen Muhammad Alin suku. 1850- ja 1860-luvuilla brittiläiset rakensivat rautatien Aleksandriasta Kairoon ja edelleen Suezille. Ranskalaisen Ferdinand de Lessepsin yhtiö rakensi Suezin kanavan. Kanavatyömaalla raatoi puolitoista miljoonaa egyptiläistä. Yli sata tuhatta työntekijää kuoli. 1880-luvulla Iso-Britannia otti Suezin kanavan haltuunsa.

Vuodesta 1914 vuoteen 1922 Egypti oli brittiläinen siirtomaa. Sen jälkeen maa oli itsenäinen kuningaskunta. Gamal Abdel Nasserin johtama sotilaskaappaus kaatoi viimeisen Muhammad Alin sukuisen kuninkaan Farukin vuonna 1952 ja Egyptistä tuli tasavalta. Nasser oli ensin pääministerinä. Vuonna 1956 hänestä tuli Egyptin presidentti. Nasserin hallitus kansallisti Suezin kanavan Egyptille. Brittiläiset joukot vetäytyivät kanava-alueelta. Nasser solmi valtioliiton Syyrian kanssa, kävi sotia Jemenissä, ja Israelia vastaan. Egypti teollistui. Vuonna 1970 Nasser kuoli. Presidentiksi tuli Anwar Sadat, joka tuki Nasseria vuoden 1952 vallankaappauksessa. Vuonna 1981 ääri-islamistiset sotilaat murhasivat Sadatin. Varapresidentti Hosni Mubarak kohosi presidentiksi ja johti maata vuoteen 2011 asti. Öljyn hinnanvaihtelut ovat heiluttaneet Egyptin taloutta. Työttömyys ja ääri-islamistiset liikkeet ovat aiheuttaneet jännitteitä. 2000-luvulla Muslimiveljeskunta kasvoi poliittiseksi voimaksi.

Vuonna 2011 tuhannet ihmiset lähtivät Kairon kaduille ja toreille mielenosoituksiin Mubarakin hallitusta vastaan. Tyytymättömyyden aiheita olivat työttömyys, poliisin raakuus, asuntopula, kallis ruoka, huonot palkat ja hallituksen väärinkäytökset. Mubarak luovutti vallan armeijalle. Vuonna 2012 järjestettiin vaalit ja Muslimiveljeskunta sai kaksi kolmasosaa äänistä. Presidentiksi tuli Mohammed Mursi. Vuonna 2013 armeija syrjäytti Mursin. Muslimiveljeskunta lakkautettiin. Sen jäseniä vangittiin ja surmattiin. Vuonna 2014 armeijan komentaja kenraali Abdel Fattah al-Sisi valittiin presidentiksi. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2018. Joulukuussa vuonna 2023 Sisi valittiin kolmannelle presidenttikaudelle.

Yhteiskunta ja politiikka

Egyptin presidentti valitaan suoralla vaalilla kuuden vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan perustuslain mukaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2019 perustuslakiin lisättiin poikkeusmenettely, jotta presidentti Abdel Fattah al-Sisi voitaisiin seuraavissa vaaleissa valita uudelleen kolmannelle kaudelle. Vaaliviranomaisten mukaan Sisi sai vuoden 2023 presidentinvaaleissa lähes 90% äänistä. Kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Egyptin parlamentti on kaksikamarinen. Parlamentin ylähuoneessa on 300 senaattoria, joista kolmasosan nimittää presidentti ja muut valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden kaudelle. Vain 14% äänioikeutetuista kävi äänestämässä vuoden 2020 senaatinvaaleissa. Parlamentin alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 596 kansanedustajaa. Presidentti nimittää 28 edustajaa. Muut 568 kansanedustajaa valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2020 valitussa edustajainhuoneessa Sisin hallitusta kannattavilla yhdeksällä puolueella on laaja enemmistö 448 kansanedustajalla. Vuonna 2020 edustajainhuoneeseen valittiin 164 naista.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Egypti ei ole vapaa maa. Hallitus on itsevaltainen. Kansalaisvapauksia rajoitetaan. Hallituksen arvostelijoita vangitaan. Kansalaisjärjestöjä on lakkautettu. Vuonna 2024 Egyptissä oli 70 000 poliittista vankia. Poliisi ja turvallisuusjoukot syyllistyvät jatkuvasti ihmisoikeusloukkauksiin. Pidätettyjä säilytetään vankiloissa kuukausien ajan ennen oikeudenkäyntiä.

Egyptissä naisten pahoinpitelyt ovat yleisiä. Raiskaus avioliitossa ei ole rikos. Naisia syrjitään maanomistus- ja perintöasioissa. Musliminaiset eivät saa mennä naimisiin muita uskontoja tunnustavien miesten kanssa. Koptilainen kristillinen kirkko sallii vain harvoin avioeron. Egyptin väkiluku kasvaa lähes kahdella miljoonalla ihmisellä vuodessa. Tämä aiheuttaa isoja haasteita veden riittävyydelle. Kuivan ilmaston ja suurten aavikoiden maassa vuosittainen kertymä ei riitä uudistamaan kulutettavia vesivaroja. Noin 90% Egyptin juoma- ja käyttövedestä saadaan Niilistä.

Egyptiläinen Boutros Boutros-Ghali toimi YK:n pääsihteerinä vuodesta 1992 vuoteen 1996. Egypti on innostanut eri maiden kirjailijoita ja taiteilijoita, myös suomalaisia. Kaksitoista vuotta sitten suomalaiset lukijat äänestivät Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen Vuosisadan kirjaksi.

Talous ja kaupankäynti

Egypti on alemman keskitulotason maa. Maailmanpankin tilastojen mukaan Egyptin talous on viime vuosien aikana kasvanut 3-4 prosenttia vuodessa. Egyptillä on silti ollut pahoja talousvaikeuksia, ja maa on velkaantunut. YK:n Länsi-Aasian talous- ja sosiaalikomissio arvioi, että kolmasosa egyptiläisistä elää köyhyydessä. Vuonna 2023 Suezin kanavan läpikulkumaksut tuottivat Egyptille kahdeksan miljardia euroa. Kanavan läpi kulki 24 000 laivaa. Vuonna 2024 Lähi-Idän sotatilat ja hyökkäykset rahtilaivoja vastaan vähensivät kanavaliikennettä. Egyptin kanavatulot supistuivat kolmeen miljardiin euroon.

Egyptissä on tehty valtavia, kalliita rakennushankkeita. Neljäkymmentä kilometriä Kairosta itään on rakennettu uusi pääkaupunki, jonne Egyptin parlamentti ja suuri osa valtionhallinnosta siirtyivät virallisesti vuonna 2024. Kaupungin rakentaminen maksoi yli 50 miljardia euroa. Välimeren rannalle Ras el-Hekmaan rakennetaan hienoa lomakaupunkia. Yhdistyneet arabiemiirikunnat on sijoittanut hankkeeseen 30 miljardia euroa. Vuonna 2024 Egyptissä kävi 16 miljoonaa ulkomaalaista turistia. Matkailu työllistää 2,5 miljoonaa egyptiläistä. Turismi tuo Egyptille kymmenen miljardin euron vuositulot. Matkailijoiden suosikkinähtävyyksiä ovat Gizan pyramidit, Luxorin temppelit, Niilin vehreä laakso ja Punaisenmeren koralliriutat.

Alle viidesosa Egyptin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, lähes 30% toimii teollisuuden tehtävissä ja yli puolet työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 kuusi prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Valtion palveluksessa on seitsemän miljoonaa ihmistä. Egyptin armeija harjoittaa omaa yritystoimintaa kilpaillen yksityisen elinkeinoelämän kanssa. Maailmanpankin asiantuntijoiden mukaan Egyptin talouskasvu kiihtyisi tuntuvasti, jos naisilla olisi enemmän mahdollisuuksia osallistua työelämään. Vain viidesosa naisista tekee nykyisin palkkatyötä. Naiset jäävät kotiin, koska lasten päivähoitoa ei ole järjestetty. Melkein puolet egyptiläisistä miehistä ja kolmasosa naisista ei edes halua, että heidän lapsensa olisivat päivähoidossa kodin ulkopuolella.

Vuonna 2023 Egyptin tavaraviennin kokonaisarvo oli 42 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 73 miljardia euroa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat öljy, maakaasu, kulta ja typpilannoitteet. Muita vientituotteita olivat vaatteet, sitrushedelmät, vihannekset, sähkökaapelit, rauta, muovit, koneet ja laitteet, kupari, rakennuskivi, alumiini ja sokeri. Suurimpia vientimaita olivat Saudi-Arabia, Turkki, Italia, Yhdysvallat ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Isoimmat tuontimaat olivat Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä, Yhdysvallat ja Saksa. Ulkomailla työskentelevät egyptiläiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin 20 miljardia euroa vuodessa.