Hopp til innhold

El Salvador

El Salvador, jonka nimi tarkoittaa espanjaksi vapahtajaa, on ollut sisällissodan ja useiden luonnonkatastrofien runtelema. Pieni maa on Amerikan mantereen tiheimmin asuttu ja pitkälle teollistunut, mutta suuret tuloerot ja alttius maanjäristyksille on muovannut modernia El Salvadoria rajulla kädellä.

Päivitetty viimeksi 25.03.2015

Maantiede ja ympäristö

El Salvador on Väli-Amerikan pienin maa ja sillä on rajanaapureinaan Tyynenmeren lisäksi Hondurasin ja Guatemalan valtiot. Se jaetaan pinnamuodoiltaan kolmeen osaan: lämpimään Tyynenmeren rannikkovyöhykkeeseen, lännestä itään ulottuvaan keskiylänköön sekä pohjoisiin alankoihin, jotka muodostuvat Lempa-joen laajoista jokilaaksoista. Keskiylänkö on hedelmällistä tuliperäistä maaperää, minkä vuoksi maatalous, teollisuus ja pääkaupunkiseudun tiheä asutus keskittyvät sinne. El Salvador sijaitsee niin sanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla, joka on seismisesti maailman aktiivisinta aluetta. Lisäksi mahdollisesti El Niño ja La Niña -ilmiöiden aiheuttamat trooppiset myrskyt ja kuivuudet vaivaavat maata. Muut ympäristöongelmat El Salvadorissa johtuvat enimmäkseen hakkuiden aiheuttamasta eroosiosta. Maan metsäpinta-ala on supistunut pellonraivauksen vuoksi huomattavasti, mikä maan hedelmällisyyskadon lisäksi pienentää pohjavesivarantoja, aiheuttaa kuivuutta ja köyhdyttää maan biodiversiteettiä.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa El Salvador, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

El Salvadorin alkuperäisväestö koostui lukuisista etnisistä ryhmistä, joista mainittavimpia olivat atsteekkien perilliset pipil-intiaanit. Ensimmäinen eurooppalainen vierailu tapahtui vuonna 1522, ja tutkimusmatkojen tuloksena kaksi vuotta myöhemmin espanjalainen kapteeni Pedro de Alvarado aloitti sodan Cuscatlánin alueen valloittamiseksi. San Salvador perustettiin 1525. Espanjalaishallinto kehitti aluetta vuosien saatossa, mutta vuoteen 1810 mennessä väestön tyytymättömyys alkoi näkyä. Seuraavana vuonna San Salvadorissa alkoi irtautumiskapina, ja El Salvador julistautui itsenäiseksi Espanjasta vuonna 1821 muiden Väli-Amerikan maiden tavoin. Kun maat vuonna 1822 liitettiin Meksikoon maakunniksi, El Salvador vastusti liitosta ja vaati maiden itsenäisyyttä. Siitä tuli itsenäinen tasavalta kuitenkin vasta liiton hajottua vuonna 1838. Maan itsenäisyydenjälkeistä historiaa leimaa lukuisat vallankumoukset, jotka jatkuivat 1970-luvun lopulle. Vanhastaan jyrkän eriarvoiset maanomistusolot – 10 % väestöstä omisti 80 % maasta – olivat pohja vasemmistosissien FMLN:n ja armeijan väliseen sisällissotaan 1980–1992. Sodan aikana kuoli arviolta yli 75 000 ihmistä ja noin miljoona ihmistä pakeni maasta. Pitkien neuvotteluiden tuloksena sota saatiin päätettyä YK:n avulla rauhansopimukseen, armeija saatettiin jälleen siviilihallinnon alaisuuteen ja FMLN sai mahdollisuuden perustaa laillisen puolueen ja osallistua poliittiseen toimintaan.

Yhteiskunta ja politiikka

El Salvador on demokraattinen tasavalta, jonka lakeja säätää 84-jäseninen yksikamarinen kansalliskokous. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi sen äänimäärän perusteella, jotka heidän puolueensa saa kussakin vaalipiirissä. Maan presidentin valtakausi on 5 vuotta ja hänet valitaan yleisellä vaalilla. Presidentillä on toimeenpanovalta. Maan politiikkaa leimaa kahtiajako vasemmistoon ja oikeistoon. Kaksi suurinta puoluetta ovat oikeistolainen ARENA ja vasemmistolainen FMLN. Muita voimatekijöitä maassa ovat maanomistajat, armeija, kirkko ja ammattiyhdistysliikkeet. 
El Salvador on Keski-Amerikan tiheimmin asuttu maa. Tiheä asutus aiheuttaa mm. sen, että intiaanien vaatimukset omista maa-alueista ovat vaikeuksissa. Maanomistusolojen ohella levottomuutta aiheuttavat korruptio, köyhyys sekä jengiväkivalta.

Talous ja kaupankäynti

Talouskasvu on ollut hillittyä mutta tasaista erityisesti maataloutta rappeuttaneen sisällissodan jälkeen. Maan talous perustui maataloudelle aina 1990-luvulle asti, mutta sittemmin palvelusektori on tullut tärkeimmäksi. Myös teollisuustuotanto erityisesti maahan perustetuilla verovapailla vientialueilla on ollut kasvussa. El Salvador on Etelä-Amerikan suurimpia kahvintuottajia, ja kahvista tulee yhä enin osa maan vientituloista. Nykyisin tärkeä tulonlähde maalle ovat myös Yhdysvalloissa työskentelevien elsalvadorilaisten tulot, jotka muodostavat jopa 16 % bruttokansantuotteesta. Viljely kärsii maan epävakaista luonnonoloista, kuten maanjäristyksistä ja hurrikaaneista. El Salvadorin talous on hyötynyt vapaakaupasta ja tarkasta verohallinnosta. Maan valuutta on vuodesta 2001 ollut Yhdysvaltain dollari. Väkivalta ja rikollisuus ovat vaikuttaneet talouteen negatiivisesti ja estäneet ulkomaisia sijoituksia.

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

San Salvador

Etniset ryhmät:

mestitsit 90%, eurooppalaista alkuperää 9%, intiaanit 1%

Kieli:

espanja (virallinen), nahuat sekä muita intiaanikieliä

Uskonto:

roomalaiskatoliset 57,1 %, protestantit 21,2 %, Jehovan todistajat 1,9 %, mormonit 0,7 %, muut 2,3 %, ei uskontoa 16,8 %

Väkiluku:

6 426 002

BKT per asukas:

8 602 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017