Hopp til innhold

Etiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta

Afrikan sarvessa sijaitseva Etiopia on maanosan vanhin itsenäinen valtio ja se on väkiluvultaan toiseksi suurin Nigerian jälkeen. Maan talous on edennyt jättiharppauksin ja hallituksen tavoitteena onkin olla keskituloinen ja hiilineutraali valtio vuoteen 2025 mennessä.

Päivitetty viimeksi 21.02.2017

Maantiede ja ympäristö

Etiopia on köyhä maanviljelysmaa, jonka maasto koostuu korkeista vuorenhuipuista ja syvistä laaksoista. Alueella on ollut paljon tulivuoritoimintaa, ja jotkut tulivuoret ovat yhä aktiivisia. Maisemaa hallitseva ylänkö on pääosiltaan syntynyt aiempien tulivuortenpurkauksien laavamassoista.

Vuoristoalueiden lämpötila on alhainen, mutta muissa osissa Etiopiaa on lämmintä, ja ilmasto on subtrooppinen. Sademäärät vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen, ja jotkut Etiopian alueet ovat erittäin alttiita kuivuudelle. Etiopia on toistuvasti kärsinyt kuivuudesta, mikä on johtanut katoihin ja nälänhätään. Liiallisen laiduntamisen ja metsänhakkuun seurauksena maanpinnan eroosio on myös suuri ongelma. Etiopia kärsii lisäksi myös vesipulasta.

1973
2005

Massivinen väestönkasvu Etiopian pääkaupungissa on johtanut suurien slummialueiden muodostumiseen. Lue lisää

Ecoprint

0.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Etiopia, tarvitsisimme 0.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Etiopia tunnetaan ihmiskunnan kehtona: nykyihmisen (Homo sapiens) fossiileja on löytynyt Omo-joen laaksosta, ja niiden arvellaan olevan 200 000 vuotta vanhoja. Kuitenkin, Etiopian alueella tiedetään asuneen ihmisen sukulaisia jo kolme miljoonaa vuotta sitten.

Ennen ajanlaskumme alkua mainitsemisen arvoinen kuningaskunta oli Axum (noin 100 eKr.), joka veti vertoja Babylonialle ja Roomalle. Axumin kuningaskunta omaksui kristinuskon jo 300 jKr. Axumin kaupungissa on Raamatussa kuvattu liitonarkki ja sen sisällä alkuperäiset taulut, joihin kymmenen käskyä on kaiverrettu.

Keskiajalla (1400-1500) muslimit julistivat ”pyhän sodan” kristinuskoiselle Etiopialle. Kun sota päättyi 1560, Kenian suunnalta kotoisin olleet oromot valtasivat alueita. "Pyhä sota" kesti peräti 200 vuotta.

Etiopia onnistui säilyttämään itsenäisyyden lähes koko siirtomaakauden - poikkeuksena ainoastaan vuodet 1936–1941, jolloin maa oli italialaisten miehittämänä. Italia yritti horjuttaa maan itsenäisyyttä jo 1870 -luvulla, mutta etiopialaiset voittivat sodan.

1930-luvulla maa sai ensimmäisen perustuslain, joka takasi Haile Selassielle yksinvaltiuden. Kun Selassie oli kruunattu keisariksi, Jamaikalla syntynyt rastafari-liike piti häntä afrikkalaisena messiaana. Keisari Selassien ei onnistunut uudistamaan Etiopian feodaalista talousjärjestelmää ja vuonna 1974 sotilaskaappaus päätti Selassien keisariuden. Valtion johtoon tuli sotilaiden vallankumousneuvosto Derque ja maan johtoon nousi Mengistu Haile Mariam. Derque kansallisti tehtaat, rahalaitoksen ja maaomaisuuden.

Presidentiksi vuonna 1987 nousseen Mengistun 17 vuotinen verinen valtakausi jätti syvän jäljen etiopialaisiin, sillä 500 000 ihmistä sai surmansa ja kidutukset olivat arkipäivää. 1980-luvun loppupuolella eri puolilla taisteltiin kapinallisia liikkeitä vastaan. Eritrean ja Tigren vapautusliikkeet muodostivat Ethiopian Peoples' Revolutionary Democratic Front:in eli EPRDF:n, ja lopulta se tunkeutui maan pääkaupunkiin Addis Abebaan. Mengistu pakeni maasta. EPRDF:n johto oli Tigren vapatusliikkeellä ja sen johtaja Meles Zenawi nousi Etiopian johtoon. Eritrea julistettiin vihdoin itsenäiseksi valtioksi vuonna 1993 vallankumouksellisten keskenään tekemän sopimuksen pohjalta. Maiden välisestä rajasta ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, mikä osoittautui kohtalokkaaksi. Erimielisyydet Etiopian ja Eritrean rajasta vaativat 70 000 ihmiseltä hengen vuosina 1998–2000. Konfliktia ei ole vieläkään onnistuttu ratkaisemaan. Eritrean itsenäistymisen jälkeen Etiopialla ei ole ollut rantaviivaa. Etiopia on taistellut myös somalienemmistöisen Ogadenin puolesta Somaliaa vastaan vuonna 1977. Vuonna 1995 pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit ja Etiopia muuttui liittovaltioksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Etiopian politiikkaa on pitkään dominoinut Etiopian kansanvallankumouksellinen demokraattinen rintama Ethiopian Peoples' Revolutionary Democratic Front, EPRDF. Se on neljän etnisesti jakautuneen puolueen koalitio, jotka edustavat Oromian, Amharan, Eteläisten Kansojen ja Tigren alueita. Käytännössä valtaa ovat pitäneet aina vuodesta 1991 tigret, joka muodostaa vain 6 prosenttia Etiopian väestöstä. Suurin ryhmä ovat oromot, joita on 35 prosenttia etiopialaisista. Seuraavaksi suurin ryhmä on amharat, joita on 27 prosenttia etiopialaisista.

Etiopian parlamentti on kaksikamarinen, joista ylähuone hoitaa perustuslaki- ja aluekysymyksiin liittyvät asiat, ja alahuone lainsäädäntöasiat. Parlamenttivaaleissa keväällä 2015 EPRDF sai kaikki 547 paikkaa. Nykyinen pääministeri Hailemariam Desalegn edustaa koalitiossa Eteläisten Kansojen Osavaltioita, mutta se nojaa Tigren vapautusrintaman tukeen. Hän on opiskellut myös Suomessa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Pääministeri johtaa myös armeijaa ja Etiopian armeija on Afrikan vahvimpia, kooltaan noin 350 000 miestä.

Amharat  ja varsinkin oromot kokevat räikeää syrjintää vallanpitäjien taholta. Viljelysmaa kuulu valtiolle ja hallitus on mm. ajanut ainakin 150 000 oromomaanviljelijää pois mailtaan saadakseen laajentaa pääkaupunkia. Levottomuudet levisivät 2015-2016 koko oromoalueelle, ja hallitus julisti poikkeustilan lokakuussa 2016. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolestunut Etiopian tilanteesta.

Etiopia on kuitenkin esimerkki maasta, joka on täyttänyt verraten hyvin YK:n vuosituhattavoitteet vuonna 2015. Köyhyyden puolittamisessa on onnistuttu, puhtaan veden saaminen on huomattavasti parantunnut, malaria ja tuberkuloosin vastaisessa taistelussa on edistytty, yhtä monta poikaa kuin tyttöä aloittaa koulun ja koulun aloittavia on jo 90 prosenttia, ja mm. odottavien äitien terveydentila on kohonnut huomattavasti. Lapsikuolleisuus on radikaalisti pudonnut ja se on johtanut siihen, että 40 % väestöstä on alle 15 vuotiaita. Etiopiassa on käynnissä Afrikan laajin sosiaaliohjelma. Köyhien määrä, jotka ansaitsevan dollarin päivässä, on pudonnut alle kolmannekseen (29,4, %, 2014).

Etiopian pääuskonnot ovat koptiortodoksit ( 44%), muslimit (34%) ja protestantit (18 %).

Talous ja kaupankäynti

Etiopian talous on kasvanut vauhdilla. Vuonna 2016 kasvu oli noin 10 prosenttia BKT:sta. Hallituksen tavoitteena on, että Etiopia nousisi keskituloisten maitten joukkoon 2025, ja että Etiopia olisi hiilineutraali maa. Etiopia on maailman valtioista kolmanneksi suosituin sijoituskohde, eikä korruptio ole siellä ongelma, kuten monissa muissa Afrikan maissa.  Epävakaa poliittinen tilanne on kuitenkin aiemmin estänyt infrastruktuurin rakentamisen.

Etiopia ei ole rantaviivaa, ja kiinalaiset ovat ryhtyneet rakentamaan sähköjunarataa naapurimaahan Djiboutiin, jossa on satama. Noin 80 % etiopialaisista saavat elantonsa maataloudesta, ja maan ehdottomasti tärkein vientituote on kahvi. Muita tärkeitä vientituotteita ovat kasviöljy, vihannekset, khat-huume, kukat ja eläimet. Kullan vienti on tärkeää. Koska maatalous on niin tärkeä Etiopian taloudelle, maa on erittäin haavoittuvainen jatkuvien kuivuusjaksojen takia. Etiopia on silti nykyäänkin riippuvainen läntisten maiden antamasta tuesta ja lainoista. Yhdysvallat, EU-maat ja Maailmanpankki ovat tärkeitä tukijoita. Tärkeimmät vientimaat ovat Sveitsi, Kiina, Yhdysvallat, Alankomaat, Saudi-Arabia ja Saksa.

Lähteet:

UM - Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa

Global.finland - Etiopia tasapainottaa koko Afrikan sarvea

Global.finland - Vuosituhattavoitteet Etiopiassa

History World - History of Ethiopia

Human Rights Watch - World Report

HS - Tamperelais­teekkarin puolueella kaikki paikat Etiopian vaaleissa

Wikipedia - Etiopia

Kiljunen: Maailmaan maat, s. 279-281

Yle TV1, Etiopian vaaran vuosi (Areena)

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

Addis Abeba

Etniset ryhmät:

oromot 34,4 %, amarat 27 %, somalit 6,2 %, tigret 6,1 %, sidamat 4 %, guraget 2,5 %, welaitat 2,3 %, hadiyat 1,7 % afarit 1,7 %, gamot 1,5 %, gedeot 1,3 %, siltet 1,3 % keffichot 1,2 %, muut 8,8 % (2007)

Kieli:

oromo 33,8 %, amhara 29,3 %, somali 6,2 %, tigre 5,9 %, sidamo 4 %, wolaytta 2,2 %, gurage 2 %, muut 16,6 % (2007)

Uskonto:

Etiopian ortodoksit 43,5 %, muslimit 33,9 %, protestantit 18,5 %, muut 4 %

Väkiluku:

98 942 102

Valtiomuoto:

Liittotasavalta

Pinta-ala:

1 104 300 km2

Valuutta:

Birr

BKT per asukas:

1 626 PPP$

Kansallispäivä:

28. toukokuuta

Satelliittikuvat

Addis Abeba

Omon delta-alueet

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017