Hopp til innhold

Filippiinit

Republikken Filippinene

Filippinit ovat vähävarainen aasialainen saaristovaltio, joka on ollut sekä espanjalaisten että amerikkalaisten siirtomaana. Maan tulivuoret ovat aktiivisia ja Filippiinien asukkaat muodostavat maailman suurimman siirtotyöläisten ryhmän.

Päivitetty viimeksi 25.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Filippiinit on saaristovaltio, joka koostuu ylui 7100 saaresta. Suurin osa suurimpien saarien maa-alueesta koostuu vuoristoalueista ja ylätasangoista ja muutamista laskuvesialueista. Saaret, joilla on yli 20 toimivaa tulivuorta, sijaitsevat keskellä läntistä Tyynen meren puolta dominoivaa taifuunivyöhykettä. Saaret ovat alttiita luonnonkatastrofeille kuten maanjäristyksille, tulivuortenpurkauksille ja taifuuneille. Ilmasto on trooppinen, erittäin kostea ja lämpötilat ovat korkeita vuoden ympäri. Sadekausi kestää kesäkuusta marraskuuhun suhteellisen voimakkaine sateineen. Filippiinit kärsivät monista ympäristöongelmista, jotka leimaavat köyhiä maita kaikkialla maailmassa. Näitä ovat metsien liikahakkuut, puhtaan juomaveden puute ja laaja ilmaston saastuminen. Lisäksi yli puolet saarten koralliriutoista on vahingoittunut tai tuhoutunut saastepäästöjen ja kalastuksen seurauksena.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Filippiinit, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyistä Filippiinien saarten aluetta asuttivat alunperin australo-melanesialaiset kansanryhmät, jotka saapuivat maasillan kautta Aasiasta useita tuhansia vuosia sitten. 800-luvulla saarilla oli kulttuuri- ja talousyhteyksiä Japaniin, Malesiaan ja Indonesiaan. Myöhemmin saariryhmä sai myös kontakteja Intian suuntaan, minkä johdosta suurin osa asukkaista kääntyi islamin uskoon 1200-luvulla. Ensimmäisen länsimaisen kontaktin Filippiinit saivat vuonna 1521, kun tutkimusmatkailija Fernão de Magalhães vieraili saarilla. Espanja otti saaret siirtomaakseen 1500-luvulla ja hallitsi Filippiinejä yli 300 vuoden ajan. Espanjalaiset toivat mukanaan katolisen uskonnon, rakensivat teitä ja yksinkertaista teollisuutta ja antoivat saarille latinalaista leimaa, mikä näkyy yhä tänäkin päivänä. Espanjalainen hallinto kesti vuoteen 1898 asti, kunnes amerikkalaiset ottivat alueen valtaansa Espanjan ja Amerikan välisen sodan ja lyhyen alueen asukkaita vastaan käydyn sodan jälkeen. USA hallitsi Filippiinejä toiseen maailmansotaan asti, jolloin Japani miehitti alueen. Filippiinit itsenäistyivät vasta vuonna 1946. Kaaos ja poliittiset levottomuudet antoivat leimansa itsenäistymisen jälkeisille ensimmäisille vuosille. Ferdinand Marcos nousi valtaan vuonna 1965 ja johti maata yhä enenevissä määrin diktatuurin suuntaan, kunnes hänet syrjäytettiin vallankaappauksella vuonna 1986.

Yhteiskunta ja politiikka

Filippiinejä hallitsee presidentti, joka oli sekä valtion päämies, hallituksen johtaja että maan asevoimien ylin päällikkö. Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja hän voi hallita vain yhden kauden ajan. Vuonna 2010 presidentiksi valittiin entisen oppositiojohtaja Benigno Aquinon ja presidentti Corazon Aquinon poika Benigno Aquino III. Poliittiset puolueet muodostuvat yksittäisten karismaattisten poliitikkojen ympärille ja ne myös hajoavat helposti, eikä poliittisessa järjestelmässä näy pysyviä linjauseroja eri puolueiden välillä. On hyvin tavallista, että poliitikot vaihtavat puoluetta vaalitappion jälkeen, ja puolueita perustetaan ja lopetetaan kiivaassa tahdissa. Maan johto on kuitenkin nyt vakaammalla pohjalla kuin koskaan ennen, jatkuvista vallankumousyrityksistä ja poliittisista kriiseistä huolimatta. Eteläisessä osassa maata on hallitus yli 30 vuoden ajan taistellut kommunistisia ja islamilaisia kapinallisryhmiä vastaan, ja molemmat osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Presidentti ja Morojen islamilainen vapautusrintama MILF allekirjoittivat vuonna 2014 rauhansopimuksen, jolla Eteläiselle Mindanaon saarelle perustetaan autonominen muslimialue, jonka nimeksi tulee Bangsamoro. Filippiinit on nykyisin kahtia jakautunut yhteiskunta, jonka pieni yläluokka johtaa maata ja saa suurimmat tulot, kun taas suuri osa muusta väestöstä elää köyhyydessä.

Talous ja kaupankäynti

1960-luvulla Filippiinit oli Aasian toiseksi rikkain maa Japanin jälkeen. Ferdinand Marcosin kaksi vuosikymmentä kestäneen hallituskauden aikana maa ei enää pysynyt muiden etelä- ja itäaasialaisten maiden kuten Taiwanin, Japanin ja Etelä-Korean kehityksen tahdissa. 1990-luvun hyvän kasvukauden jälkeen maa joutui aasialaisen talouskriisin kouriin vuonna 1997, ja vasta viime vuosien aikana Filippiinien talous on kääntynyt kasvuun. Maalle antaa leimansa se, että teollistuminen alkoi vasta jonkin aikaa sitten. Suurin osa tuotannosta saadaan maatalouden, kalastuksen ja metsäteollisuuden aloilta, ja työvoimasta suurin osa työskenteleekin näillä sektoreilla. Tärkeimpiä vientituotteita ovat tekstiilit ja elektroniset laitteet. Filippiineillä on paljon lahjontaongelmia, jotka pelottavat monet suuret ulkomaalaiset investoijat pois maan talousmarkkinoilta. Yli 10 prosenttia maan asukkaista asuu ja työskentelee ulkomailla. Näiden työläisten kotimaahansa lähettämät rahasummat muodostavat kymmenesosan maan bruttokansantuotteesta (BKT).

Lyhyesti

Filippiinit

Pääkaupunki:

Manila

Etniset ryhmät:

tagalogit 28 %, cebuanot 13 %, ilokanot 9%, bisaya/binisaya 7 %, hiligaynon ilonggo 7 %, bikol 6 %, waray 3 %, muut 25,3 % (2000)

Kieli:

filippiino, englanti, tagalog, sebuano, ilocano, hiligaynon, ilokano, bicol, waray, pampango, pangasinan

Uskonto:

roomalaiskatoliset 81 %, muslimit 5 %, evankelis-luterilaiset 3 %, muut/ei eritellyt/ateistit 11 % (2000)

Väkiluku:

101 802 706

Valtiomuoto:

Tasavalta

Pinta-ala:

300 000 km2

Valuutta:

Filippinien peso

BKT per asukas:

7 359 PPP$

Kansallispäivä:

12. kesäkuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017