[[suggestion]]
Georgia

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Tbilisi

Etniset ryhmät

georgialaiset 83,8 %, azerit 6,5 %, armenialaiset 5,7 %, venäläiset 1,5 %, muut 2,5 % (2002)

Kieli

Georgia, venäjä, armenia, azeri, muut kielet

Uskonto

ortodoksit 83,9 %, muslimit 9,9 %, armenian ortodoksit 3,9 %, katolilaiset 0,8 %, muut 0,15 % (2002)

Väkiluku

4 900 000

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

69 700 km2

Valuutta

Lari

Kansallispäivä

26. toukokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Georgian maisema on hyvin vaihtelevaa. Maan pohjoisosassa Kaukasuksen suurempi vuoristoketju rajaa maan Turkkia ja Armeniaa vasten, kun taas maan eteläpuolessa pienempi vuoristoketju rajaa maan Turkkia ja Armeniaa vasten. Maan keskiosaa hallitsee Suramin ylänkö, joka liittää yhteen nämä kaksi vuoristoaluetta. Ylänkö erottaa Rioni ja Kura (Mtkvari) -joet toisistaan. Rioni virtaa länteen Mustaan mereen ja Kura itään Kaspianmerelle. Maan länsiosassa sijaitsee alavia tasankoja, jotka ulottuvat Mustalle merelle asti. Georgian ilmasto on hyvin erilainen idässä ja lännessä. Lännessä ilmasto on subtrooppinen eli kesät ovat lämpimiä, talvet leutoja ja runsassateisia. Itäpuolen ilmasto on mannermaisempi eli vähäsateinen, ja talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Hyvin suuri osa länsipuolen luonnontilaisesta alankomaisemasta on kadonnut maanviljelyn ja kaupungistumisen seurauksena. Suuri osa tätä aluetta peittävästä metsämaisemasta on tänään poissa. Maanviljelyksessä käytettyjen lannoitteiden ja kasvimyrkkyjen käyttö on aiheuttanut maaperän tuhoutumisen monilla alueilla.

Earth Ecoprint

1.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Georgia, tarvitsisimme 1.1 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Georgia eli suuruuden aikaansa 1100-luvulla. Kulttuuri kukoisti ja maa laajensi alueitaan. Turkkilaiset ja persialaiset hyökkäsivät monta kertaa Georgiaan, minkä johdosta maa jakautui pieniksi kuningaskunniksi. 1700-luvulla kaksi kaikkein itäisintä kuningaskuntaa liittyivät yhteen. Suojelun toivossa ne liittoutuivat Venäjän kanssa. Venäjän tsaari hajotti kuningaskunnan vuonna 1801 ja teki siitä oman provinssinsa. Kun Venäjän imperiumi kukistui vuonna 1917, Georgia itsenäistyi. Tämä vaihe jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, ja puna-armeija hyökkäsi Georgiaan vuonna 1921. Maasta tuli osa Neuvostoliittoa. Georgia itsenäistyi uudelleen vasta vuonna 1991 kommunismin kaatumisen jälkeen. Itsenäistymisen jälkeinen aika oli täynnä valtaan haluavien eri ryhmien välisiä konflikteja. Vuonna 1992 Georgian ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu presidentti Zviad Gamsahurdia presidentti syöstiin vallasta, ja Venäjän entinen ulkoministeri, Georgian entinen kommunistijohtaja Eduard Shevardnadze nousi valtaan. Köyhyys, korruptio, lisääntyvä rikollisuus ja väitteet vaalivilpistä aiheuttivat tyytymättömyyttä kansan keskuudessa. Presidentti syöstiin vallasta rauhallisella mielenosoituksella, niin kutsutulla ruusuvallankumouksella vuonna 2003.

Yhteiskunta ja politiikka

Georgia on demokraattinen tasavalta. Vuoden 2003 vallankumouksen jälkeen kansa halusi valtaan poliitikkoja, joilla ei ollut juuria vanhassa neuvostohallinnossa. Uusiin johtajiin kohdistuneet odotukset olivat suuret: kansa halusi työttömyyden, rikollisuuden ja korruption vähenevän. Tämä on osoittautunut vaikeaksi toteuttaa lyhyessä ajassa, vaikkakin korruptiota on saatu vähennettyä. Työttömyysaste on yhä korkea, erityisesti kaupungeissa. Neuvostoaikaiset hyvinvointijärjestelmät olivat poissa ja suuri osa terveydenhuollosta on yksityistetty. Abhasian ja Etelä-Ossetian alueilla on Venäjän tukemia separatisteja, ja alueet on käytännössä siirretty Venäjän hallintaan. Siksi Georgian suhde Venäjään on jännitteinen. Maat kävivät lyhyen sodan vuonna 2008, jolloin Venäjä miehitti Etelä-Ossetian. Georgian nykyjohto haluaa tehdä yhteistyötä läntisten tahojen kuten USA:n, Naton ja EU;n kanssa, ja maa on hakenut Naton jäsenyyttä.

Talous ja kaupankäynti

Georgia on tärkeä maataloustuottaja leudon ilmastonsa ansiosta, ja se vie paljon viiniä ja hedelmiä naapurimaihin. Neuvostoliiton hajoaminen johti maan talouden romahtamiseen. Myös maan sisäiset konfliktit pahensivat taloudellista tilannetta. Elinolosuhteet ovat huonot ja monet georgialaiset työskentelevät ulkomailla tai oman maan virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella. Itsenäistymisen jälkeen viranomaiset ovat asteittain liberalisoineet taloutta ja tehneet mahdolliseksi ulkomaisten investointien saapumisen. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki ovat antaneet paljon rahallista tukea maalle. Georgia haluaa tulla kaupan ja Kaspianmeneren öjy- ja kaasuliikenteen kauttakuljetusmaaksi. Suuria rakennusprojekteja on aloitettu, mm. kaasu- ja öljyputkia rakennetaan Georgian kautta Mustalle merelle ja Välimerelle. Tämä on heijastunut positiivisesti maan talouteen ja maa on nykyään yksi Itä-Euroopan nopeimmin kehittyneistä maista.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Georgia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    69 700
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    6,6
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    40,6
    Prosenttiosuus
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    Puuttuva tieto
    Hedelmällisyys
    1,8
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    74
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    77
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    71
    Vuosi
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    4,2
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    7,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    1 257
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    22 997
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    2 631
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    289 000
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    621
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,130
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    Puuttuva tieto
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    106
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,9
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    56
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    31,1
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    74,0
    Indeksi (0-120)
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    86
    Prosenttiosuus
  •  

    Georgia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    12,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    32,2
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    Puuttuva tieto
    Prosent
    Sekundaarisektori
    24
    Prosent
    Tertiaarisektori
    66
    Prosent