Hopp til innhold

Guatemala

Guatemalassa on Keski-Amerikan maista vahvin talous, ja se on toipunut kohtuullisen hyvin useiden vuosikymmenten sotilashallinnosta. Vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti.

Päivitetty viimeksi 25.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Guatelaman pinta-alasta yli puolet kuuluu ylänkoalueeseen, jossa kohoaa kaksi vuoristoa: Sierra Madre etelässä ja Altos Chuchmatanes pohjoisessa. Sierra Madrella on 33 tulivuorta, joista 3 on aktiivisia. 50 kilometriä vuoristojen eteläpuolella on Tyynenmeren rannan hedelmällinen tasanko. Vuorijonojen välissä on laakso, jossa virtaa kaksi jokea, Rio Polochic ja Rio de Matagua. Altos Chuchmantanesista pohjoiseen on suuri alankoalue, jossa on sademetsää ja ruohotasankoa. Sademetsiä hakataan nopeaan tahtiin. Vuoden 1890 tilanteeseen verrattuna metsät ovat huvenneet alle puoleen, mikä on vähentänyt luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi hakkuista on seurannut vakavaa maaeroosiota. Ilmasto on trooppinen rannikoilla ja pohjoisessa, ja Karibianmeren puolella maan itäosassa sataa vuoden ympäri. Keskiosien ylängöillä on viileämpää, ja vuoristossa öisin voi olla pakkasta. Vesien saastuminen on vakava ongelma Guatemalassa. Maaseudulla alle puolella väestöstä on käytössään puhdasta juomavettä.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Guatemala, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyisen Guatemalan alueella oli pysyvää asutusta jo noin 4000 vuotta sitten. Yhteisöistä kehittyi mayakulttuuri, yksi Keski-Amerikan suurista vanhoista kulttuureista. Kulttuurin kukoistuksen aikaan 300–900 jaa. mayat edistyivät pitkälle muun muassa matematiikassa ja ajanmittauksessa. 1520-luvulla espanjalaiset tulivat Keski-Amerikkaan ja liittivät Guatelmalan alueen Espanjan imperiumiin. Alkoi pitkä alkuperäisasukkaiden sortamisen kausi: ongelmat ovat jatkuneet edelleen. Vuonna 1821 Guatemala irtautui Espanjasta, ja lopullisesti se itsenäistyi vuonna 1838. Sata vuotta myöhemmin maassa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön demokratia. Hallitus teki sosiaalisia uudistuksia ja yritti vähentää USA:n vaikutusvaltaa. Seurauksena USA katkaisi avustuksensa ja kauppasuhteensa maahan ja tuki sotilasvallankaappausta vuonna 1954. Vallankaappauksesta seurasi yli 30 vuotta kestänyt sotilashallinto, jonka aikana kommunistipuolue kiellettiin ja oppositio tukahdutettiin. Vastarinta kasvoi ajan oloon, ja 1960-luvulla alkoi sissisota, joka jatkui vuoteen 1996 saakka. Rauhansopimus syntyi 1990-luvulla tapahtuneen asteittaisen demokratiakehityksen ja sotilashallinnon heikkenemisen myötä. Yhdysvaltojen tuen loppuminen oli merkittävä tekijä sotilasdiktatuurin heikkenemisessä.

Yhteiskunta ja politiikka

Guatemala on presidenttivetoinen tasavalta. Presidentti johtaa myös hallitusta ja armeijaa. 
Vuonna 2007 vasemmistopuolue voitti presidentin- sekä parlamenttivaalit ensimmäistä kertaa vuoden 1954 sotilashallinnon valtaannousun jälkeen. Presidentiksi valittu Álvaro Colom lupasi parempia sosiaalisia oloja ja väkivallan vähentämisestä. On osoittautunut, että lupauksia on ollut vaikea toteuttaa käytännössä. Presidentin UNE-puolueella ei ole parlamentissa enemmistöä, ja hyvin alhaisella veroprosentilla uudistuksia on vaikea rahoittaa. Rauhansopimus vuonna 1996 lupasi alkuperäiskansoille vahvempaa turvaa perustuslaissa, mutta muutoksia perustuslakiin ei ole toistaiseksi tehty. Sama koskee myös lupauksia sotilasmenojen alentamisesta. Väkivallan kulttuuri, joka kehittyi sisällissodan aikana, on suuri ongelma. Erityisesti jengirikollisuus on yleistä. Vaurauden jakaantumisessa Guatemala on yksi maailman epätasaisimmista maista. Jopa 60 % väestöstä elää köyhyydessä, lapsista vieläkin enemmän. Kolmannes lapsista joutuu tekemään töitä ja puolet heistä kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.
Vuonna 2011 presidentiksi valittiin entinen salaisen poliisin päällikkö Perez Molina.

Talous ja kaupankäynti

USA:lla on pitkään ollut Guatemalassa merkittävä taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta. 1900-luvun alussa amerikkalainen United Fruit Company tuli maahan ja alkoi viljellä siellä kahvia ja banaaneita. Tänäkin päivänä ne ovat Guatemalalle tärkeitä vientituotteita, ja maanviljely työllistää noin puolet työikäisestä väestöstä. Viime vuosina Guatemalan maanviljelyä on monipuolistettu, jotta maan talous sopeutuisi maailmanmarkkinoilla vaihteleviin raaka-ainehintoihin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen palvelusektori on kasvanut maan suurimmaksi tulonlähteeksi. Palveluista tulee noin 60 % maan bruttokansantuotteesta. Guatemalalla on vahva talous verrattuna muihin Keski-Amerikan maihin. Taloudellinen kehitys kuitenkin kärsii huonosta infrastruktuurista, rikollisuudesta ja alhaisesta koulutustasosta. Laaja korruptio vähentää maan houkuttelevuutta investointikohteena. USA on Guatemalan merkittävin kauppakumppani, mutta maa käy kauppaa myös naapurimaidensa kanssa. Globaali talouskriisi iski Guatemalaan vuonna 2008, ja seuraavana vuonna maan tilanne paheni edelleen, kun kuivuus uhkasi aiheuttaa maassa nälänhädän. Maa joutui turvautumaan ulkomaiseen ruoka-apuun.

Lyhyesti

Guatemala

Pääkaupunki:

Guatemala

Etniset ryhmät:

mestitsit and eurooppalaiset 59,4 %, k'ichet 9,1 %, kaqchikelit 8,4 %, mamit 7,9 %, q'eqchit 6,3 %, muut mayat 8,6 %, muut alkuperäiskansat 0,2 %, muut 0,1 % (2001)

Kieli:

espanja (virallinen kieli) 60 %, intiaanikielet 40 % (23 virallisen statuksen intiaanikieltä, mm. quiche, cakchiquel, kekchi, mam, garifuna ja xinca)

Uskonto:

roomalaiskatolilaisia, protestantteja, alkuperäiskansojen uskontoja

Väkiluku:

16 255 094

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

108 890 000 km2

Valuutta:

Quetzal

BKT per asukas:

7 707 PPP$

Kansallispäivä:

15. syyskuuta

Satelliittikuvat

Meksikon ja Guatemalan rajaseutu

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017