Hopp til innhold

Guinea-Bissau

Guinea-Bissaun tasavalta

Guinea-Bissaun talouskehitystä kiiteltiin ennen kuin maan vaikeat poliittiset olot johtivat köyhyyteen ja ylivelkaantumiseen, joiden vuoksi maa on kehitysavusta riippuvainen. 90-luvun lopun verinen sisällissota pahensi tilannetta: tuhansia ihmisiä kuoli ja satojatuhansia joutui jättämään kotinsa.

Päivitetty viimeksi 25.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Afrikan länsirannikolla sijaitsevan Guinea-Bissaun pinta-alasta 10 % peittyy säännöllisesti vuorovesien alle. Mannermaan lisäksi valtioon kuuluu Bijagósin saaristo ja useita rannikkosaaria, joista tärkeimmät ovat Jeta, Pecixe, Bolama ja Melo. Guinea-Bissaun rajanaapureina ovat pohjoisessa Senegal ja etelässä Guinea, ja sen ilmasto on kuuma ja kostea trooppisen vyöhykkeen ilmasto. Sadekausi ajoittuu toukokuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Rikkonainen rannikkomaa ja sisämaan alangot ovat soisia, eikä merkittäviä vuoria ole. Tärkeimmät joet ovat Cacheu, Mansoa, Geba ja Corubal.

Pahin uhka ympäristölle ovat maastopalot, jotka tuhoavat 40 000 hehtaaria maastoa vuosittain ja kiihdyttävät siten maan metsien tuhoutumista. Myös maaperän suolaantuminen ja kuivuus vaivaavat Guinea-Bissauta, joka 80-luvun puoliväliin mennessä oli menettänyt jopa 75 % mangrovesoistaan.

Ecoprint

0.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Guinea-Bissau, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Guinea-Bissau on ammoin kuulunut Länsi-Afrikassa kukoistaneisiin kuningaskuntiin. Portugali julisti maan siirtomaakseen 1446, vaikka siirtokuntien perustaminen jäikin vähäiseksi. Joidenkin paikallisten heimojen avulla portugalilaiset aloittivat tuottoisan orjakaupan, jota kanavoitiin Kap Verden saarien kautta. 1800-luvun puolivälissä orjakauppa väheni ja esimerkiksi Bissaun kaupunki muuttui tavalliseksi kauppakaupungiksi. Sisämaan valloitus aloitettiin vasta 1800-luvun loppupuoliskolla, ja alueiden väkivaltainen haltuunotto kesti lähes 30 vuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa portugalilaiset saivat piirrettyä valloittamilleen maille rajat sotajoukkojen alistettua vastustavat heimot.

Vuonna 1956 perustettiin itsenäisyyspuolue PAIGC, joka aloitti vuonna 1961 aseistetun kapinan portugalilaisia vastaan. Portugalilaisista joukoista huolimatta liike kasvatti suosiotaan, ja vuoteen 1968 mennessä se hallitsi valtaosaa maasta. Puolue organisoi siviilihallinnon hallitsemillaan alueilla ja perusti parlamentin järjestämällä parlamenttivaalit. Toinen PAIGC:n perustajista salamurhattiin Guineassa vuonna 1973, mutta pian puolueen parlamentti julisti Guinea-Bissaun vuonna 1973 itsenäiseksi. Portugali tunnusti itsenäisyyden oman vuonna 1974 tapahtuneen vallankumouksensa seurauksena.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 1980 pääministeri ja asevoimien päällikkö Joao Bernardo Vieira syrjäyttivät hallituksen melko rauhallisessa vallankumouksessa, ja valta oli neljä vuotta väliaikaishallituksella, jota Vieira johti. 1984 perustettiin uusi yksipuolueinen parlamentti, joka hyväksyi uuden perustuslain, nimitti uuden valtioneuvoston jäsenet sekä Vieiran viisivuotiselle presidenttikaudelle ja asevoimien johtoon. Vallankaappausyrityksiä kerrottiin 80-luvulla olleen useita, ja pahimpia vastustajia teloitettiin. Vuonna 1994 maassa pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit, ja armeijan nousu Vieiran hallitusta vastaan johti veriseen sisällissotaan, joka päättyi sotilasjuntan syrjäytettyä presidentin vallasta vuonna 1999. Ensimmäinen läpinäkyvillä vaaleilla valittu presidentti saatiin vuonna 2000.

Guinea-Bissau on lähenemässä puolipresidentaalista yhteiskuntajärjestelmää, jossa presidentti on valtion päämies ja pääministeri johtaa hallitusta. Ongelmia on kuitenkin yhä, vaikka kolme suurinta puoluetta pyrkivätkin vuonna 2007 perustamaan ”konsensushallituksen”, joka vakauttaisi poliittiset olot. Vuonna 2008 presidentti Vieira murhattiin, ja uusi varapresidentti voitti vaalit nousten maan johtoon. Maan tärkeimpiin nykyhaasteisiin kuuluu huumekaupan kitkeminen.

Talous ja kaupankäynti

Guinea-Bissau on yksi vähiten kehittyneistä maista, ja sen talous riippuu pääasiassa maanviljelystä ja kalastuksesta. Cashew-pähkinät ovat maan tärkein tuote. Kalastuslisenssimaksut tuovat lisätuloja hallitukselle, ja vaikka kalastus on yksi tärkeimmistä taloudenhaaroista, ei sitä Guinea-Bissaussa juurikaan jalosteta vientiin. Riisi on myös tärkeä viljelytuote, ja sen tuotantoa kehittämällä maa voisi olla riisin suhteen omavarainen. Potentiaalinen mineraaliteollisuus ei ole päässyt kehittymään korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. Sisällissota vahingoitti Guinea-Bissaun infrastruktuuria ja siten heikensi pahasti taloutta – bruttokansantuote väheni 28 %:lla vuosina 1998–1999. Taloutta on saatu vakautettua vasta viime vuosina, ja vuonna 2010 Guinea-Bissau hyväksyttiin Kansainvälisen valuuttarahaston velkaantumisohjelmaan, jonka tarkoituksena on auttaa se kansainväliseen vaikeasti velkaantuneiden köyhien maiden auttamisohjelmaan mukaan. Maailmanpankin sijoitusmahdollisuuksia listaavassa tutkimuksessa maa on vasta 181 kokonaismäärästä 183:sta.

Lyhyesti

Guinea-Bissau

Pääkaupunki:

Bissau

Etniset ryhmät:

afrikkalaiset (balantat 30 %, fulbet 20 %, manjacat 14 %, mandinkat 13 %, papelit 7 %), eurooppalaiset ja mulatit alle 1 %

Kieli:

portugali (virallinen), kreoli, afrikkalaisia kieliä

Uskonto:

muslimit 50 %, alkuperäisuskonnot 40 %, kristityt 10 %

Väkiluku:

1 787 793

Pinta-ala:

36 125 km2

Valuutta:

CFA-frangi

BKT per asukas:

1 453 PPP$

Kansallispäivä:

24. syyskuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017