Hopp til innhold

Haiti

Haiti on maailman ensimmäinen mustan väestön perustama tasavalta. Haiti on vuosien köyhyyden, väkivaltaisuuksien, turvattomuuden ja erittäin brutaalien hallitusten jälkeen yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Haitia ravisutti vuonna 2010 valtaisa maanjäristys, josta maa yhä toipuu.

Päivitetty viimeksi 26.02.2015

Maantiede ja ympäristö

Haitin valtio sijaitsee saman nimisen Karibian meren saaren länsiosassa, ja siihen kuuluu myös useita muita pienempiä saaria. Saaren itäosassa sijaitsee Dominikaaninen tasavalta. Haitin maasto on kumpuilevaa ja vuoristoista. Ilmasto on trooppinen, mutta pasaatituulet vaikuttavat viilentävästi. Lämpötilat vaihtelevat korkeuseroista riippuen. Useimmissa osissa maata on vuoden mittaan kaksi sadekautta. Saari on erityisen altis hirmumyrskyille elokuun ja marraskuun välisenä aikana. Vihannat metsät ovat aiemmin peittäneet koko saaren, mutta nykyään alkuperäisistä metsistä on jäljellä vain 2 %. Metsien hakkuut ovat aiheuttaneet vakavia seuraamuksia Haitin ympäristölle. Maanpinnan eroosio on valtava ongelma, ja maa kärsii usein tulvista. Metsien hakkuut ovat saaneet kansainvälistä huomiota osakseen. Useita puiden istutusprojekteja on käynnistetty jäljellä olevien metsien suojelemistarkoituksessa. Nämä projektit ovat onnistuneet hyvin, ja nykyään 0,3 % Haitin metsistä on suojeltuja.

Ecoprint

0.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Haiti, tarvitsisimme 0.3 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kristoffer Kolumbus astui maihin Hispaniolaksi nimeämälleen saarelle vuonna 1492 ja julisti sen osaksi Espanjaa. Saarella asui tuolloin intiaaniväestöä, joka hävisi 1500-luvun kuluessa sotien, pakkotyön ja eurooppalaisten sairauksien murtamana. Ranskalaiset merirosvot asettuivat saaren länsiosaan 1600-luvulla, ja vuonna 1697 Espanja luovutti virallisesti nykyisen Haitin alueen Ranskalle. Haitista tuli yksi Ranskan rikkaimmista siirtomaista laajoine sokeri-, kahvi- ja puuvillaviljelyksineen. Viljelyksillä käytettiin orjatyövoimaa, ja tänä aikana Afrikasta kuljetettiinkin Haitiin liki kolme miljoonaa orjaa.

Vuonna 1771 Haitissa syttyi orjakapina. Ranska ei onnistunut kukistamaan kapinaa ja menetti siirtomaansa hallinnan. Vuonna 1804 Haitista tuli itsenäinen, ja se oli maailman ensimmäinen mustien perustama tasavalta. Koko itsenäisyyden ajan Haitin tilanne oli kaoottinen. Yhdysvallat on puuttunut maan asioihin useita kertoja ja miehitti Haitia vuosina 1915–1934. Haitia hallitsi vuosina 1957–1971 lääkäri Francois Duvalier ("Papa Doc") , ja hänen kuolemansa jälkeen hänen poikansa Jean-Claude ("Baby Doc") Duvalier. Molempien Duvalierien hallinto oli erittäin autoritääristä ja brutaalia. "Baby Doc" syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksella vuonna 1986. Maassa on sen jälkeen ollut levottomuuksia toistuvien vallankaappauksien muodossa.

Yhteiskunta ja politiikka

Haiti on hallitusmuodoltaan demokraattinen tasavalta. Toimeenpanovalta on presidentillä ja hallituksella. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi ja yhdeksi kaudeksi kerrallaan. Maan ensimmäinen demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 1987. Alle 10 prosenttia väestöstä osallistui perustuslaista järjestettyyn kansanäänestykseen. Presidentin valtaa rajoitettiin, ja alueellisia kansan valitsemia neuvostoja perustettiin. Haitin kieli ja voodoo-uskonto saivat virallisen aseman. Ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin kansainvälisessä valvonnassa 1990. Presidentiksi valittu kansansuosikki Jean Bertrand Aristide syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella vuonna 1993. Maa asetettiin YK:n kauppasaartoon, ja Yhdysvaltojen johtamalla maihinnousulla Aristide palautettiin valtaan. Aristide valttiin uudelleen presidentiksi vuonna 2001. Hänet syrjäytettiin vallankaappaukselle vuonna 2004. Vuonna 2011 presidentiksi valittiin muusikko Michel Martelly. Maa kärsii yhä vuoden 2010 maanjäristyksen seurauksista. Maanjäristyksessä kuoli 300 000 ihmistä ja kolme miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Kahdeksan kymmenestä haitilaisesta elää köyhyydessä, puhdasta juomavettä on hyvin harvoilla ja imeväisikäisten kuolleisuusluvut ovat Latinalaisen Amerikan korkeimmat. Vapaaehtoiset avustusorganisaatiot vastaavat pääosin väestön saamista sosiaalipalveluista, kuten terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Köyhyyden, ylikansoituksen ja poliittisen väkivallan takia 1,5 miljoonaa haitilaista on muuttanut pois maasta.

Talous ja kaupankäynti

Haitin bruttokansantuote asukasta kohden on läntisen pallonpuoliskon alhaisin, ja Haiti onkin yksi maailman köyhimmistä maista. Erot maan rikkaiden ja köyhien välillä ovat suuret. Maan talous romahtaisi ilman ulkomaisia avustuksia. Maanviljelys on tehotonta ja tuottaa suurelta osin ruokaa yksityisille talouksille. Teollisuus on yksinkertaista ja koostuu pääasiassa ulkomaalaisten omistamista tehtaista, jotka eivät juurikaan lisää valtion tuloja erittäin suotuisten verotussääntöjen johdosta. Palkat ovat myös erittäin alhaiset. Lahjonta on yleistä, ja jatkuvat levottomuudet vaikeuttavat sekä ulkomaisten että kansallisten yritysten perustamista. Suuri osa Haitin koulutetuinta väestöä on muuttanut pois maasta. Monet perheet selviytyvät nykyään vain ulkomaalaisten sukulaistensa rahallisella tuella. Yhdysvaltoihin salakuljetetaan paljon tavaraa, erityisesti huumeita. Vuonna 2004 aloitettiin Maailmanpankin kanssa yhteistyö, jonka tarkoituksena on talouden tasapainottaminen ja normalisoiminen. Vuoden 2010 maanjäristys tuhosi myös maan infrastruktuurista valtaosan.

Lyhyesti

Haiti

Pääkaupunki:

Port-au-Prince

Etniset ryhmät:

afrikkalaista alkuperää 95 %, muut 5 %

Kieli:

Viralliset kielet ranska ja kreoli

Uskonto:

katolilaiset 80 %, protestantit 16 %, ei mitään tai muu uskonto 4 %. Noin puolet väestöstä harjoittaa voodoota

Väkiluku:

10 603 731

Valtiomuoto:

Tasavalta

BKT per asukas:

1 762 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017