Hopp til innhold

Indonesia

Indonesian tasavalta


Indonesia on saarivaltio, joka on väkiluvultaan maailman neljänneksi suurin ja maailman suurin muslimienemmistöinen maa. Aasian 1990-luvun lopun talouskriisin jälkeen maan poliittinen vakaus on parantunut ja talouskasvu vakaata. Vuoden 2004 tsunami aiheutti pahimmat tuhot Indonesiassa, kuolleita ja kadonneita oli yli 200 000.

Päivitetty viimeksi 28.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Indonesian saarivaltio muodostuu 17 506 saaresta, joista suurin on Jaava, Sumatra, Borneo, Uusi-Guinea ja Sulawesi. Indonesia sijaitsee alueella, jolla kolme eri mannerlaattaa kohtaavat toisensa. Maassa on tästä syystä lukuisia aktiivisia tulivuoria ja maanjäristyksiä tapahtuu usein. Tsunami, joka iski pohjois-Sumatralle surmaten useita ihmisiä ja joka ulottui laajoille alueille aivan Kaakkois-Aasiaan asti, oli myöskin maanalaisen maanjäristyksen aiheuttama. Indonesian saarille tyypillisiä ovat metsien peittämät vuoret, mutta joillakin saarilla on myös laajoja alankoalueita. Indonesiassa vallitsee trooppinen rannikkoilmasto, jonka ilmankosteus on 70–90 prosenttia. Lämpötilan vaihtelut ovat pieniä. Alankoalueiden keskilämpötila on 27–28 astetta, kun taas vuoristoalueilla on viileämpää. Öljyn ja hiilen käyttö energian lähteinä sekä lannoitteiden ja kasvimyrkkyjen liiallinen käyttö ovat aiheuttaneet Indonesialle vakavia ympäristöongelmia.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Indonesia, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Indonesian nykyisen väestön esi-isät saapuivat alueelle Taiwanin saarelta 200-luvulla eaa. Islaminusko levisi maahan 1300-luvulla, ja siitä tuli aikojen kuluessa alueen vallitseva uskonto. Portugalilaiset halusivat saada idän maustekaupassa monopoliaseman asettuen ensimmäisinä eurooppalaisina alueelle. Vuonna 1602 Alankomaat otti alueen haltuunsa perustamalla Itä-Intian kauppakomppanian, mutta yhtiö meni konkurssiin vuonna 1799, jolloin Indonesiasta tehtiin virallisesti Alankomaiden siirtomaa. Japani miehitti Indonesian toisen maailmansodan aikana. Miehitys synnytti asukkaiden keskuudessa vapautusliikkeen ja halun päästä eroon ulkopuolisista vallanpitäjistä. Sodan jälkeen Alankomaat ei enää onnistunut saamaan maata omaan hallintaansa ja Indonesia julistautui itsenäiseksi vuonna 1949 kansallista liikettä johtaneen Sukarnon johdolla. Sukarnon läheiset siteet kommunisteihin aiheuttivat tyytymättömyyttä kansan keskuudessa, ja CIA:n tukeman vuonna 1968 tehdyn vallankaappauksen jälkeen kenraali Suharto nimitettiin presidentiksi. Suharto aloitti uuden poliittisen ohjelman nimeltään ”Uusi järjestys”, jolla haluttiin houkutella maahan ulkomaisia investointeja. Aasian taloustaantuma vuonna 1998 lamautti kuitenkin Indonesian talouden. Tästä seurasi voimakkaita protesteja Suharton autoritääristä johtamistyyliä vastaan. Tällöin Suharto katsoi olevansa pakotettu luopumaan vallasta.

Yhteiskunta ja politiikka

Indonesia on tasavalta. Presidentti että kansalliskokouksen 550 jäsentä valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Maa on jaettu 30 eri provinssiin, Acehin ja Yogyartan erityisalueiden ja Jakartan pääkaupunkialueen lisäksi. 
Maa otti ison askeleen kohti demokratiaa vuonna 1999, jolloin pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Vuonna 2004 presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Vaalit voittanut Susilo Bambang Yudhoyono  valittiin uudelleen seuraavissa vaaleissa. Vuonna 2014 presidentiksi valitulla Joko Widodo on ensimmäinen presidentti,  jolla ei ole taustaa maan poliittisessa tai sotilaallisessa eliitissä.
 Viime aikoina on perustettu demokraattisia instituutioita, monia poliittisia puolueita, media toimii suhteellisen vapaasti ja perustuslakia on uudistettu. Indonesian väestö koostuu useista erilaisista uskonnollisista, etnisistä ja kulttuurillisista ryhmistä. Eri ryhmien vastakkaisasettelut ja väkivaltaiset separatistiryhmät ovat aiheuttaneet ongelmia joillakin alueilla. Indonesian 25 vuotta miehittämä Itä-Timor itsenäistyi YK:n valvonnassa vuonna 2002, ja vuonna 2005 päästiin Acehin väkivaltaisessa konfliktissa poliittiseen ratkaisuun, joka toi alueelle laajan itsehallinnon.

Talous ja kaupankäynti

Indonesian talous koheni Suharton aikana, mutta Aasian taloustaantuma lamaannutti maan talouden vuonna 1998. Indonesian bruttokansantuote on noussut viime vuosina, ja maa on Kaakkois-Aasian suurin talous. Indonesian talous on 1970-luvulta perustunut öljyyn. Maa on maailman suurin palmuöljyn tuottaja. Muita tärkeitä teollisuuden aloja ovat tekstiilit ja jalkineet, metsäteollisuus, kumi, elintarvikkeet ja turismi. Talouskasvun ohella myös köyhien ja rikkaiden väliset erot ovat kasvaneet. Pääosa taloudellisesta kasvusta keskittyy Javan saarelle ja Jakartan pääkaupunkialueelle. Palvelusektori vastaa nykyään suurimmasta osasta maan BKT:sta, mutta miltei puolet maan väestöstä työskentelee maatalouden parissa. Maan lukuisat saaret aiheuttavat liikennöintihaasteita, ja hyvin toimivia liikenneverkostoja löytyy vain tiheimmin asutuilta alueiltaa. Indonesia oli yksi Etelä-Aasian poliittisen ja taloudellisen yhteistyöjärjestön ASEAN:in perustajamaita.
Indonesia liittyi vuonna 2010 mukaan sademetsien suojeluun tähtäävään sopimukseen. Palmuöljyplantaasit ovat suurin syy sademetsien hävitykseen maassa

Lyhyesti

Indonesia

Pääkaupunki:

Jakarta

Etniset ryhmät:

jaavalaiset 40,6 %, sundalaiset 15 %, maduralaiset 3,3 %, muut 38,4 % (2000)

Kieli:

bahasa Indonesia (malaiji), englanti, hollanti, jaava ja paikalliset murteet

Uskonto:

muslimit 86,1 %, protestantit 5,7 %, katolilaiset 3 %, hindut 1,8 %, muut 3,4 % (2000)

Väkiluku:

255 708 785

Valtiomuoto:

tasavalta

BKT per asukas:

11 035 PPP$

Satelliittikuvat

Papua

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017