[[suggestion]]
Iran

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Teheran

Etniset ryhmät

persialaiset 61 %, azerit 16 %, kurdit 10 %, lurit 6 %, arabit 3 %, balochit 2 %, turkmeenit 2 %

Kieli

persia, turkki, kurdi, gilaki, mazandarani, luri, balochi, arabia

Uskonto

shiiamuslimit 60–65 %, sunnimuslimit 32–37 %, muut 3 %

Väkiluku

80 000 000

Valtiomuoto

islamilainen tasavalta

Muut maasivut

Maantiede

Iranin maasto koostuu pääosin vuoristoista ja ylängöistä, jotka sijoittuvat maan keskiosiin. Tasaiset viljelyskelpoiset alueet sijaitsevat rannikolla Kaspianmeren ja Persianlahden läheisyydessä. Iranin ilmasto vaihtelee paljon ylängöillä, missä on kylmää ja useasti lumisateita, kun taas alempana tasangoilla voi olla jopa 40–50 astetta lämmintä. Iranissa on tapahtunut useita voimakkaita ja tuhoisia maanjäristyksiä. Persianlahden sodanaikaisten öljyvuotojen takia Persianlahti on erittäin saastunut. Autojen hiilidioksidipäästöt, yhdessä öljy- ja raskaan teollisuuden saasteiden kanssa, ovat huonontaneet ilman laatua varsinkin kaupungeissa. Iranin pääkaupunki Teheran on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista.

Earth Ecoprint

1.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Iran, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Iran, jota aiemmin kutsuttiin Persiaksi, oli oman aikansa maailman suurin ja vahvin valtakunta. Useat dynastiat ovat hallinneet maata, ja se kuului mongolihallinnon alaisuuteen yli 300 vuotta. Tyytymättömyys Saahin keisarin politiikkaan ja tämän yritykseen länsimaistaa iranilainen yhteiskunta johti maan vallankumoukseen vuonna 1979. Saahi karkoitettiin ja ajatollah Khomeini astui valtaan. Monarkkinen hallitusmuoto hylättiin ja korvattiin islamilaisella tasavallalla. Vuonna 1979 ryhmä opiskelijoita valtasi amerikkalaisen suurlähetystön Teheranissa ja otti panttivankeja. Tämän jälkeen Iranin ja USA:n suhde on ollut jännittynyt. Irak aloitti sodan Sadam Husseinin johdolla Irania vastaan vuonna 1980. Kahdeksan vuotta kestäneessä sodassa kuoli 400 000 ihmistä. Khomeinin kuoleman jälkeen 1989 iranilaisessa politiikassa on vallinnut valtataistelu konservatiivisen papiston ja liberaalimpien, kansan valitsemien valtioelinten välillä.

Yhteiskunta ja politiikka

Iranin hallitusmuoto on pappisvallan ja demokratian sekoitus. Hengellinen johtaja on maan ylin vallankäyttäjä, ja hän voi kumota presidentin ja parlamentin tekemät päätökset. Lisäksi hän kontrolloi oikeusjärjestelmää, radiota, TV:tä, poliisia ja armeijaa. Kansa ei saa valita papistoa tai hengellistä johtajaa, mutta presidentti ja parlamentti valitaan kansanvaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Iranin perustuslain (v. 1979) mukaan islamilainen laki, sharia, on kaikkien muiden yhteiskunnan lakien yläpuolella. Valvojien neuvosto, joka muodostuu kuudesta islamilaisen lain asiantuntijasta ja kuudesta parlamentin valitsemasta lakimiehestä, seuraa sharian noudattamista. Sananvapaus ja järjestäytymisoikeus ovat Iranissa hyvin rajoitettuja. Viranomaisia kritisoidaan myös epäinhimillisistä rangaistusmenetelmistä, esim. kuoliaaksi kivittämisestä. 
Iranin presidentiksi valittiin vuonna 2005 vanhoillinen Mahmud  Ahmadinedžad. Hänen uudelleenvalintansa vuonna 2009 aiheutti syytöksiä vaalivilpistä ja mielenosoituksia, jotka kuitenkin tukahdutettiin väkivalloin. Vuonna 2013 presidentiksi valittiin uskonoppinut Hassan Ruhani.

Talous ja kaupankäynti

Suurin osa Iranin viennistä perustuu öljyyn ja kaasuun. Maan strategisesti tärkeä sijainti on vuosien saatossa aiheuttanut paljon ongelmia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Noin 1970-luvun puolivälissä tuli voimaan laki, jonka mukaan öljyteollisuus oli kansallistettava. Tämän jälkeen öljy on ollut Iranin suurin tulonlähde. Öljy muodostaa 80 % maan viennistä.  Öljyn maailmanmarkkinahinta vaikuttaa voimakkaasti maan talouteen. Maatalouteen panostaminen on lisännyt maataloustuotteiden vientiä, mutta maa on yhä riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista. Julkisen sektorin alijäämäisyys ja islamilaisen lain noudattaminen myös talouselämässä ovat vaikeuttaneet Iranin pääsyä maailmanmarkkinoille. 
Iran ilmoitti vuonna 2005 jatkavansa  ydinohjelmaansa. YK:n turvallisuusneuvosto on useaan kertaan vaatinut maata lopettamaan ohjelman, sillä Iranin epäillään kehittävän omaa ydinasetta. Maalle on asetettu tiukkoja talouspakotteita, joista maan talous on kärsinyt. Neuvottelut ydinohjelmasta ovat yhä kesken.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Iran koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    19,6
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    24,2
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    12,8
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    9
    Prosent
    Sekundaarisektori
    38
    Prosent
    Tertiaarisektori
    52
    Prosent
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    1 745 150
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    9,0
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    5,8
    Prosenttiosuus
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    81 163,000
    Hedelmällisyys
    1,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    73
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    75
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    72
    Vuosi
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    4 472
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,1
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    42
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    193 733
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    979 519
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    205
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,439
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    16
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    38
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    22
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    567
    Poliittiset oikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    60,71
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    6
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    2,1
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    98,0
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    87,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    96,2
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    90
    Prosenttiosuus
  •  

    Iran

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto