Hopp til innhold

Irlanti

Irlannin virallinen nimi Irlannin tasavalta erottaa sen brittiläisestä Pohjois-Irlannista. Aiemmin maatalousvaltainen, köyhä maa nousi yhdeksi Euroopan menestyneimmistä talouksista. Nopea talouskasvu kuitenkin päättyi vuoden 2008 talouskriisiin ja maan pankkisektorin romahdukseen. EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukilainoituksen turvin maan talous on kuitenkin elpynyt.

Päivitetty viimeksi 29.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Pohjois-Atlantilla, Ison-Britannian länsipuolella sijaitseva Irlannin saari rajoittuu pohjoisessa pohjoiskanaaliin, joka erottaa sen Skotlannista, ja idässä Pyhän Yrjön kanaaliin, jonka toisella puolella ovat Englanti ja Wales. Saaren kärkiosan Pohjois-Irlanti kuuluu kuitenkin Isolle-Britannialle. Irlanti on kalkkikivitasanko, jolle tyypillisiä ovat rikkonaisten rannikkojen ylämaat ja monipuolinen maaperän rakenne. Keskitasangolle tyypillistä maisemaa ovat järvet, suot ja harjut. Suurimmat vuoriryhmät sijaitsevat sekä idässä että lounaassa, ja korkeimmat huiput nousevat noin kilometrin korkeuteen. Tärkein maan monista joista on Shannon.

Irlannilla on edullinen ilmasto, jonka jatkuvat tuulet auttavat hajottamaan teollisuuden päästöjä, joten ne eivät vaikuta maan ilmanlaatuun. Teollisuus on kuitenkin merkittävä päästöjen lähde. Vesistöjä, erityisesti sisämaan järviä, uhkaavat läheisten maatalouskeskittymien päästöt.

Earth Earth Ecoprint

2.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Irlanti, tarvitsisimme 2.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ensimmäiset asukkaat saapuivat noin 6000 vuotta eaa. Perimätiedon mukaan pyhä Patrick saapui saarelle vuonna 432 tekemään lähetystyötä, ja kristinusko muutti kulttuuria radikaalisti. Pakanallinen druidismi hiipui uuden uskon tieltä. 1600-luvulla Irlannin pohjoisosiin saapui Skotlannista ja Englannista protestanttien siirtokuntia. Vuonna 1800 tehtiin unionisopimus, joka liitti Irlannin kuningaskunnan Isoon-Britanniaan. Perunasadon tuhoutumisen seurauksena maahan iski vakava talouskriisi ja nälänhätä vuosina 1846–1848. Miljoona ihmistä kuoli ja kaksi miljoonaa muutti maasta, etenkin Yhdysvaltoihin. Brittivallan aikaa leimasi vahva miehityksen vastustus, kansallismieliset järjestäytyivät vuonna 1905 perustettuun Sinn Féin-puolueeseen, jonka johdolla tehty Pääsiäisvallankumous vuonna 1916 epäonnistui. Itsenäisyysliikkeen tukahduttamispyrkimykset johtivat sotaan Britannian kanssa vuosina 1919–1921, minkä päätteeksi solmittiin rauhansopimus, jossa Irlanti sai itsenäisyyden. Saari jaettiin Irlantiin ja Iso-Britannian hallitsemaan Pohjois-Irlantiin, minkä oli tarkoitus olla väliaikaista. Jaon vastustaminen ajoi kansan vuosina 1922–1923 sisällissotaan, jonka voittivat jakosopimuksen kannattajajoukot.
Pohjois-Irlannin asema on hallinnut pitkään Irlannin politiikkaa. Katoliset pyrkivät yhtenäiseen Irlantiin ja protestantit kannattavat saaren pohjoisosan kuulumista Iso-Britanniaan. Konflikti muuttui avoimeksi väkivallaksi 1960-luvun lopulla. Merkittävin aseellinen ryhmä oli Irlannin tasavaltalaisarmeija  IRA. Vasta vuonna 1998 saatiin aikaan rauhansopimus, jonka mukaan Pohjois-Irlanti säilyy osana Iso-Britanniaa, mutta sen yhteyksiä Irlantiin tiivistettiin ja katoliset saivat osuutensa maan hallinnossa. IRA ilmoitti lopettaneensa toiminnan vuonna 2005. Pohjois-Irlannissa esiintyy yhä ajoittain levottomuuksia, mutta rauhanprosessia ne eivät ole vaarantaneet.

Yhteiskunta ja politiikka

Irlanti on itsenäinen demokraattinen tasavalta, jolla on kaksikamarinen parlamentti. Seitsenvuotisella kaudellaan presidentillä on suppeat valtaoikeudet. Hallituksen johtajaa eli käytännössä pääministeriä kutsutaan iirin kielellä Taoiseachiksi, ja hänen neuvostaan presidentti voi hajottaa Oireachtaksen eli parlamentin. Sen alahuone eli Dáil valitsee pääministerin. Dáilissa on 166 jäsentä 5-vuotisella kaudella, ja senaatissa jäseniä on 60.
Irlannin poliittista kenttää hallitsevat edelleen sisällissodasta alkunsa saaneet puolueet. Fianna Fáil oli saaren jakamista vastustava sisällissodan hävinnyt liike ja Fine Gael jaon puolustaja. Työväenpuolue, Sinn Féin ja vihreät ovat muita suuria puolueita. Fianna Fáil oli pitkään maan selvästi suosituin puolue, ja se on ollut hallitusvastuussa lähes jatkuvasti 1930-luvulta asti. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa Irlannin talouskurimuksesta syytetty puolue kärsi murskatappion ja suurimmaksi puolueeksi nousi ensimmäistä kertaa Fine Gael. Se muodosti hallituksen yhdessä niin ikään kannatustaan nostaneen sosialidemokraattisen Labour-puolueen kanssa.

Talous ja kaupankäynti

Irlanti oli vielä 1980-luvulla maatalousvaltainen, Euroopan köyhimpiin kuulunut maa. Se onnistui kuitenkin 1990-luvulla houkuttelemaan verohelpotuksin maahan runsaasti ulkomaisia sijoituksia ja yrityksiä. Voimakkaan talouskasvun aikakautta 1997–2008 kutsutaan ”kelttiläisen tiikerin” ajanjaksoksi. Talouskriisi vuonna 2008 iski kuitenkin rajusti Irlannin talouteen. Talouskasvu meni miinukselle, työttömyys kasvoi voimakkaasti ja asuntojen hinnat romahtivat. Vuonna 2010 Irlanti ajautui pankkikriisiin, sillä ylikuumentuneiden rakennusmarkkinoiden myötä pankkisektorista kasvoi käytännössä liian suuri. Marraskuussa 2010 Euroopan Unioni, Euroopan Keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund, IMF) myönsivät Irlannille 63 miljardin euron tukipaketin talousvaikeuksien ja pankkikriisin helpottamiseksi. Irlannin sopeutumisohjelma päättyi vuoden 2013 lopulla, ja talous on elpynyt vauhdilla. 
Irlannin talous rakentuu palvelujen ja teollisuuden varaan, maatalous on vain viisi prosenttia BKT:sta. Palvelut ovat Irlannin tärkein työllistäjä, ne vastaavat noin puolet  BKT:sta ja työllistävät noin 60 prosenttia työvoimasta. Teollisuustuotanto vastaa noin 40 prosenttia Irlannin bruttokansantuotteesta ja työllistää 25 prosenttia työvoimasta. Tärkeimmiksi tuotteiksi ovat nousseet erityisesti korkean teknologian koneet ja ohjelmistot. Irlannissa toimii lukuisia suuria tietotekniikka-alan yrityksiä kuten Apple, Dell, IBM, Intel ja Microsoft. Maan alhainen yritysvero – 12,5 % – on sijoituksia houkutteleva tekijä.

Lyhyesti

Irlanti

Pääkaupunki:

Dublin

Etniset ryhmät:

iiriläiset 87,4 %, muuta eurooppalaista alkuperää 7,5 %, aasialaiset 1,3 %, afrikkalaista alkuperää 1,1 %, sekoittunutta alkuperää 1,1 %, muut 1,6 %

Kieli:

englanti (virallinen, yleiskieli), iiri tai gaelin kieli (virallinen, yleinen länsirannikolla)

Uskonto:

roomalaiskatolilaiset 87,4 %, Irlannin kirkko 2,9 %, muut kristityt 1,9 %, muut 7,8 %

Väkiluku:

4 726 856

Valuutta:

Euro

BKT per asukas:

54 654 PPP$

Kansallispäivä:

7. maaliskuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017