Hopp til innhold

Islanti

Islannin tasavalta

Islanti on vulkaaninen saari, joka on tunnettu kuumista lähteistään ja vaikuttavasta luonnostaan.

Päivitetty viimeksi 29.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Kymmenesosa Islannista on jäätiköiden peitossa. Maassa on myös satoja kuumia lähteitä ja geysirejä. Keskellä Islantia on vuoristoja ja jäätikköjä, kun taas rannikko on tasaisempaa ja sen varrella sijaitsee lukuisia vuonoja. Islanti on osa Atlantin pohjassa sijaitsevaa vuoristojonoa. Tämä vuoristo sijaitsee kahden toisistaan hitaasti poispäin liikkuvan mannerlaatan välissä. Tästä syystä Islannissa on useita toimivia tulivuoria. Islannissa on tulivuorenpurkauksia keskimäärin joka viides vuosi. Vuonna 1963 uusi Surtseyn saari syntyi suuren tulivuorenpurkauksen seurauksena. Islanti sijaitsee vain vähän napapiirin eteläpuolella, mutta maan ilmasto on Golf-virran ansiosta suhteellisen leuto. Kesät ovat viileitä ja talvet leutoja, ja useimmat satamat ovat jäättömiä. Tuulen ja liiallisen laiduntamisen vuoksi eroosio on maan suurimpia ympäristöongelmia.

Historia

Eräiden tietojen mukaan Islantia asuttivat irlantilaiset munkit ennen vuonna 870 saapuneita skandinaaveja. Vuoteen 930 mennessä kaikki viljelyskelpoinen maa oli otettu käyttöön, ja maailman vanhimmaksi parlamentiksi arvioitu Alltinget perustettu. Kristinuskoon siirryttiin noin vuonna 1000. Islanti oli itsenäinen vuoteen 1262 asti, jolloin se liitettiin Norjaan. 1400-luvun lopulla Islannista ja Norjasta tuli osa Tanskaa niin kutsutun Kalmarin unionin perustamisen yhteydessä. Ilmasto oli raaka ja kylmä, ja monet islantilaiset muuttivat USA:han ja Kanadaan. Islannissa kasvoi hiljalleen itsenäisyysliike, ja vuonna 1870 maa sai oman perustuslain. Islanti itsenäistyi kuitenkin vasta 1918. Toisen maailmansodan aikana Englanti miehitti Islannin ja antoi saaren Yhdysvaltain sotilaalliseen hallintaan. Tanska oli saksalaisten miehittämä ja amerikkalaiset tarvitsivat hyökkäystukikohtaa USA:n ja Euroopan välille. Islanti sai takaisin itsenäisyytensä vuonna 1944. Islannilla ei ole omaa armeijaa ja se tekikin USA:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat vastaa saaren puolustuksesta ja saa pitää joukkojaan pysyvästi alueella ja käyttää maan lentokenttiä. Yhdysvaltain joukot poistuivat Islannista vuonna 2006 ja maan puolustus on NATO:n vastuulla.

Yhteiskunta ja politiikka

Islanti on tasavalta, jonka päämies on presidentti. Presidentillä on vähän poliittista valtaa, ja hän hoitaa etupäässä vain seremoniallisia tehtäviä. Pääministeri on hallituksen johtaja ja nimittää myös hallituksen. Islannin kansalliskokousta kutsutaan nimellä Alltinget ja siihen kuuluu 63 jäsentä. Alltingetin tiedetään olleen olemassa jo vuodesta 930 lähtien. Islannilla on muiden skandinaavisten maiden tapaan pitkä sosialidemokratian perintö. Maan hyvinvointijärjestelmä on korkealuokkainen. Koulutus on ilmaista, terveydenhuoltolaitos ja sosiaaliturva ovat hyvin toimivia. 
Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa suurimmiksi puolueiksi nousivat sosialidemokraattien sijaan oikeistolainen Itsenäisyyspuolue ja keskustalainen Edistyspuolue. Äänestysprosentti oli Islannin historian alhaisin, mutta oli silti 81,4. Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009, mutta päätti ottaa neuvottelutauon vuonna 2013 lähinnä kalastusaluekiistan vuoksi.

Talous ja kaupankäynti

Islanti oli pitkään maailman rikkaimpia maita. 1990-luvulla hallitus toteutti ison talousuudistuksen, valtionyritykset myytiin ja suurimmat pankit yksityistettiin. Finanssisektori kasvoi voimakkaasti ja useat islantilaispankit asettuivat ulkomaille. Talous kasvoi voimakkaasti aina vuoden 2008 globaaliin talouskriisiin asti. Maan pankkien liikevaihto oli tuolloin 12 kertaa suurempi kuin Islannin BKT, mutta vastaavasti pankkien ulkomaanvelka oli yhtä suuri kuin valtion. Talouskriisin myötä suurimmat pankit kaatuivat. Valtio otti pankit hallintaansa. Monet yritykset menivät konkurssiin, Islannin kruunun arvo putosi voimakkaasti ja työttömyys kasvoi. Islanti joutui ottamaan yli 2 miljardia dollaria kriisilainaa Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Vuonna 2010 talous tasapainoittui ja sittemmin talous on jälleen kasvanut ripeästi. Talous perustuu suureksi osaksi kalastukseen, joka tuo noin 40 % vientituloista. Myös alumiinintuotanto ja turismi ovat tärkeitä elinkeinoaloja. Islanti teki ensimmäisenä Euroopan maana kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa vuonna 2013.

Lyhyesti

Islanti

Pääkaupunki:

Reykjavík

Etniset ryhmät:

pohjoismaalaista ja kelttiläistä alkuperää 94 %, muita 6 %

Kieli:

Islanti, englanti, muut skandinaaviset kielet, saksa

Uskonto:

protestantit 80,7 %, katolilaiset 2,5 %, vapaakirkkojen jäsenet 4 %, muut 12,8 % (2006)

Väkiluku:

336 728

Valtiomuoto:

tasavalta

Valuutta:

Islannin kruunu

BKT per asukas:

46 547 PPP$

Satelliittikuvat

Breidamerjökull

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017