Hopp til innhold

Iso-Britannia

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Iso-Britannia on yksi maailman rikkaimmista maista, ja se on ollut kansainvälispoliittisesti merkittävä maa 1500-luvulta tähän päivään asti.

Päivitetty viimeksi 29.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Iso-Britannian yhdistynyt kuningaskunta jakautuu neljään eri alueeseen, jotka ovat Englanti, Wales, Pohjois-Irlanti ja Skotlanti. Wales ja Skotlanti ovat suurimmaksi osaksi ylämaata, jonka maastoa leimaavat syvät laaksot, järvet ja kapeat vuonot. Englannin ja Pohjois-Irlannin maasto on alavaa pitkine, mataline harjuineen. Brittein saaret sijaitsevat eurooppalaisella mannerjalustalla, minkä johdosta saaria ympäröivät matalat merialueet soveltuvat loistavasti kalastukseen. Ilmasto on lauhkea ja säännölliset sateet ovat runsaita läpi vuoden. Lämpötilojen vaihtelu on vähäistä saarten länsirannikkoa sivuavan lämpimän Golf-virran ansiosta. Kylmin ja kostein ilmasto vallitsee saarten pohjoisosissa, joiden ilmasto muistuttaa Etelä-Norjan länsiosan ilmastoa.

Iso-Britannialla on suuria ympäristöongelmia. Ilmanlaatu on kaupungeissa erittäin huono ja teollisuuden päästöt saastuttavat juomavettä. Maan viranomaiset aloittivat 1970- ja 80-luvuilla laajoja ympäristötoimenpiteitä, joiden ansiosta tilanne on hitaasti mutta varmasti kehittynyt parempaan suuntaan.

Earth Earth Ecoprint

2.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Iso-Britannia, tarvitsisimme 2.3 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nykyisen Englannin ja Walesin alue joutui roomalaisten valloittamaksi viimeisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Ennen sitä saaria asuttivat kelttiläiset kansanryhmät, joista ei tiedetä kovin paljon. Roomalaisten vetäydyttyä alueelta 400 jaa. saaret joutuivat germaanisten anglien, saksien ja juuttien hyökkäysten ja asutustoiminnan kohteeksi. 700-luvulta alkaen normannit, Norjan ja Tanskan alueen viikingit, ryöstelivät ja asuttivat Brittein saarten alueita. Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat syntyivät noin 1000-luvulla. Nämä kaksi naapurusta sotivat keskenään lukuisia kertoja vuoteen 1707 asti, jolloin ne liittyivät pysyvästi yhteen yhdistyneeksi kuningaskunnaksi. Seuraavien vuosisatojen aikana englantilaiset merenkulkijat ja löytöretkeilijät valloittivat valtavia maa-alueita ympäri maailmaa. Merkittävänä syynä sille, että britit onnistuivat rakentamaan historian suurimman imperiumin, oli brittien teknologinen etulyöntiasema maassa 1800-luvulla tapahtuneen voimakkaan teollistumisen seurauksena. Iso-Britannia oli yksi molempien maailmansotien tärkeimmistä osapuolista 1900-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Brittien siirtomaaimperiumi hajosi ja useimmista imperiumin alueista muodostettiin itsenäisiä valtioita. Sotien jälkeenkin Iso-Britannia on säilynyt keskeisenä kansainvälisen politiikan toimijana. Pitkään jatkunut, väkivaltaisuuksiin johtanut kiista Pohjois-Irlannin asemasta päättyi rauhansopimukseen vuonna 1998, jolloin alue sai rajoitetun itsehallinnon. Vuonna 1999 Skotlanti sai oman parlamentin, jolla on lainsäädäntövaltaa. Skotlannissa järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä vuonna 2014, se päättyi itsenäisyyden kannattajien tappioon. Iso-Britannia on viralliselta nimeltään Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, josta käytetään usein nimeä Yhdistynyt kuningaskunta (United Kingdom, UK).

Yhteiskunta ja politiikka

Iso-Britannia on perustuslaillinen monarkia, jonka huomattavin vallankäyttäjä on pääministeri. Brittien parlamentin alahuone on yksi maailman vanhimmista kansalliskokouksista, ja se on toiminut 1300-luvulta alkaen. Politiikkaa on perinteisesti hallinnut kaksi puoluetta työväenpuolue (Labour) ja konservatiivinen puolue (Tory). Kaksipuoluejärjestelmää on ylläpitänyt parlamenttivaaleissa käytössä oleva enemmistövaalijärjestelmä, jossa maa on jaettu yhtä moneen vaalipiiriin kuin parlamentin alahuoneessa on paikkoja ja jokaisesta vaalipiiristä valitaan eniten ääniä saanut ehdokas. 
Vuoden 2010 vaaleissa kumpikaan puolue ei saanut enemmistöä, ja konservatiivipuolue muodosti maassa harvinaisen koalitiohallituksen yhdessä liberaalidemokraattien kanssa. EU-kriittisyys on laajaa, ja maan EU:sta eroamista ajava Yhdistyneen Kuningaskunnan Itsenäisyyspuolue (United Kingdom Independence Party, Ukip) on viime vuosina saanut huomattavaa kannatusta. Puolue vastustaa myös maahanmuuttoa.
 Iso-Britannia on yksi YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta. Maalla on suuri vaikutusvalta kansainvälisessä politiikassa ja pitkät perinteet yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. 
Siteet entisiin siirtomaihin ovat vahvat, ja monet näistä maista Iso-Britanniaan muuttaneet kansalaiset ovat rikastuttaneet maan kulttuuria ja etnistä moninaisuutta. Maa on ollut Euroopan yhteisön jäsen vuodesta 1973, mutta se ei kuulu rajatarkastukset poistaneeseen Schengen-alueeseen eikä ole liittynyt yhteisvaluutta euroon.

Talous ja kaupankäynti

Iso-Britannia on yksi maailman voimakkaimmista talouksista ja se osallistui maailman rikkaimpia maita edustavan G8-ryhmän perustamiseen. Vain yksi ainoa prosentti maan työvoimasta työskentelee tehokkaassa maataloudessa, joka tuottaa yli 60 prosenttia maan tarvitsemista maataloustuotteista. Teollisen vallankumouksen jälkeen ja myös sodan jälkeisenä aikana Iso-Britannia oli yksi maailman johtavista teollisuusvaltioista, mutta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana palvelusektori on kasvattanut merkitystään teollisuuden kustannuksella. Iso-Britannialla on paljon öljyteollisuutta, mutta se on silti riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä. Lontoo on tärkeä rahoitusalan keskus, ja sen valuuttasiirrot ovat suurimmat kaikista maailman kaupungeista. Siksi maan talous kärsi huomattavasti vuonna 2008 alkaneesta globaalista talouskriisistä. Tulevaisuuden kasvunäkymät ovat sitkeästi pysytelleet heikkoina, ja julkinen talous on velkaantunut.

Lyhyesti

Iso-Britannia

Pääkaupunki:

Lontoo

Etniset ryhmät:

englantilaiset 83,6 %, skotit 8,6 %, walesilaiset 4,9 %, pohjoisiiriläiset 2,9 %, afrikkalaista alkuperää 2 %, aasialaista alkuperää ja muita 5,9 % (2011)

Kieli:

Englanti, kymri (wales), gaeli

Uskonto:

Kristityt 71%, muslimit 3%, hindut 1%, muut/ei määritelty/ei uskontoa 25%

Väkiluku:

63 843 856

Pinta-ala:

243 610 km2

Valuutta:

Punta

BKT per asukas:

41 325 PPP$

Satelliittikuvat

Larsenin jäähylly

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017