Hopp til innhold

Japani

Japani on toisen maailmansodan jälkeen noussut yhdeksi maailman johtavista teollisuusmaista. Perinteitään vaalivan maan taloutta on viimeiset 20 vuotta kuitenkin vaivannut pysähtyneisyys. Maanjäristystä seurannut tsunami aiheutti maassa valtaisaa tuhoa ja vakavan ydinvoimalaonnettomuuden Fukushimassa vuonna 2011.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Japani muodostuu tuhansista saarista, joista useimmat ovat pieniä ja asumattomia. Suurin osa väestöstä asuu neljällä suurimmalla saarella. Kaksi kolmasosaa maa-alueesta on tiheän metsän peittämää, ja epätasaisen vuoristomaastonsa vuoksi vain pieni osa Japania soveltuu asumiseen ja maanviljelyyn. Japani sijaitsee alueella, jossa on paljon vulkaanista toimintaa, ja noin kymmenesosa maailman aktiivisista tulivuorista sijaitsee juuri täällä. Japani on kärsinyt useasti maanjäristyksistä ja tsunami-hyökyaalloista. Japanissa vallitsee lauhkea monsuuni-ilmasto, ja vuodenaikojen erot näkyvät selvinä sademäärien ja lämpötilojen vaihteluina. Myös maan eri osien lämpötilat vaihtelevat suuresti. Maan kaukaisimmissa pohjoisosissa talvet ovat kylmiä, kun taas maan eteläisissä osissa vallitsee miltei trooppinen kuumuus lämpötilan pysytellessä korkealla vuoden ympäri. Japanin nopea teollistuminen on aiheuttanut ilmastollisia seuraamuksia ja suurissa kaupungeissa erityisesti huono ilmanlaatu aiheuttaa eniten ongelmia. Hengitystiesairauksista kärsivien on pysyteltävä sisätiloissa useina päivinä viikossa, jotta he eivät sairastuisi erityisen tiheän saastesumun vuoksi. Myös suuri osa makean veden lähteistä on saastunut raskaan teollisuuden päästöjen seurauksena.

Earth Earth Ecoprint

2.1 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Japani, tarvitsisimme 2.1 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ensimmäiset hajanaiset valtionperustamisyritykset alkoivat saada muotoaan Japanin saarilla noin 300 eaa. sen jälkeen, kun kiinalaiset ja korealaiset mantereelta saapuneet muuttajat toivat riisinviljelyn ja metallityötaidon mukanaan alueelle. Heian-valtakunta syntyi 700-luvulla, ja Kiotosta tuli sen pääkaupunki ja keisarin hallintokeskus. 1100-luvulla voimakkaat sotilassuvut saivat yhä enemmän valtaa. 1200-luvulta lähtien keisarin valta oli käytännöllisesti katsoen vain symbolinen ja provinsseja hallitsivat armeijan sotapäälliköt. Useiden sotien jälkeen Japanista tuli yhtenäinen valtio noin vuonna 1600. Seuraavien 250 vuoden aikana Tokugawa-dynastian hallitessa maa eristäytyi muusta maailmasta. Vasta 1800-luvun puolivälissä Japani avasi yhteydet muihin maihin, kun amerikkalaiset sotalaivat tunkeutuivat maan satamiin kauppasopimuksia tekemään. Japanin avautuminen ulkopuoliselle maailmalle johti vallan keskittymiseen keisarille, joka aloittikin laajoja yhteiskunnan modernisoimisuudistuksia. Japanista tuli lyhyessä ajassa Itä-Aasian suurin ase- ja talousmahti. Toisen maailmansodan aikana Japani soti häviäjien puolella, ja vuonna 1945 maailman ainoat sodassa käytetyt atomipommit pudotettiin Japanin Nagasakin ja Hiroshiman kaupunkeihin. Monien vuosien jälleenrakentamisen jälkeen maa nousi uudelleen yhdeksi Itä-Aasian tärkeimmistä maista.

Yhteiskunta ja politiikka

Japanilla on keskeinen asema sekä kansainvälisessä että alueellisessa politiikassa. Maa sai länsimaisen perustuslain vuonna 1947, kun toisen maailmansodan voittajamaat muotoilivat perustuslain, joka on voimassa yhä tänäkin päivänä. Keisari on valtion muodollinen johtaja, mutta toimeenpanovalta on pääministerillä, joka muodostaa hallituksen säännöllisten vaalien pohjalta. Sodan jälkeistä politiikkaa on hallinnut konservatiivinen liberaalidemokraattinen puolue LDP, jolla on läheiset suhteet elinkeinoelämään ja virkamieskuntaan. Oppositiosta ei ollut todelliseksi haastajaksi LDP-puolueelle ennen vuotta 2009, jolloin sosiaaliliberalistinen Japanin demokraattinen puolue (DPJ) sai parlamenttivaaleissa murskavoiton päättäen LDP:n pitkän vaalikauden. LDP palasi kuitenkin valtaan vuoden 2012 vaaleissa. Japanin keskeisiä viimeaikaisia poliittisia keskustelunaiheita ovat olleet talousasiat, joita ei ole saatu täysin kuntoon 1990-luvun puolivälin talouskriisin jälkeen.

Talous ja kaupankäynti

Japani on yksi maailman suurimmista ja tärkeimmistä talousmahdeista, ja se on monien elektroniikan ja IT-alan osa-alueiden edelläkävijämaa koko maailmassa. Japani jälleenrakensi teollisen toimintansa hyvin lyhyessä ajassa toisen maailmansodan tuhojen jälkeen, ja maan talous kasvoi erittäin voimakkaasti 1960-luvulta lähtien. Tämä sodanjälkeinen räjähdysmäinen kasvu oli mahdollista, koska väestön koulutustaso oli erittäin korkea, maa oli poliittisesti vakaa ja sillä oli teollista toimintaa jo ennen sotaa. Japani ei ole perinteinen markkinatalousmaa, koska elinkeinoelämän ja valtion siteet ovat erityisen tiiviit. Viranomaiset muovaavat usein taloudellisia säädöksiä ja toimenpiteitä yhteistyössä tärkeimpien yritysten kanssa vakaan kehityksen varmistamistarkoituksessa. Aasian talouskriisi aiheutti Japanille paljon ongelmia, mutta maa nousi kriisistä 2000-luvulla ja se on yhä yksi kansainvälisen talouden tärkeimmistä voimatekijöistä.
Japanin valtionvelka on valtaisa: 230 prosenttia BKT:sta. Mutta velka on pääosin kotimaista. Japanin hallituksen tavoitteena on puolittaa julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2010 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi hallitus aikoo tasapainottaa julkisen talouden vuoteen 2020 mennessä. Valtionvelan lisäksi maan taloudelle tuovat haasteita työvoiman väheneminen ja väestön ikääntyminen. Joka neljäs japanilainen on yli 65-vuotias.

Lyhyesti

Japani

Pääkaupunki:

Tokio

Etniset ryhmät:

Japanilaiset 98 %, korealaiset ja kiinalaiset 1 %, muut 1 %

Kieli:

Japani

Uskonto:

Šintolaisuus ja buddhalaisuus 84 %, muut/ei määritelty/ei uskontoa 16 %

Väkiluku:

126 818 019

Pinta-ala:

377 944 km2

Valuutta:

Jeni

BKT per asukas:

37 322 PPP$

Kansallispäivä:

11. helmikuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017