Hopp til innhold

Jordania

Jordanian hašemiittinen kuningaskunta

Jordania sijaitsee Lähi-idässä, mutta poikkeaa muista arabimaista siinä, ettei se ole öljyvaltio. Maa on vastaanottanut lähes kaksi miljoonaa palestiinalaispakolaista vuosikymmenten aikana, mutta suhteet Israeliin ovat hyvät. Jordania vaalii suhteitaan länteen, ja ensimmäisenä arabimaana se solmikin kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Jordaniassa on hyvin toimiva matkailuinfrastruktuuri ja maassa vieraileekin joka vuosi paljon turisteja.

Päivitetty viimeksi 08.01.2017

Maantiede ja ympäristö

Jordania sijaitsee Lähi-idässä Akabanlahden ja Kuolleenmeren rannalla. Sen naapurimaita ovat Israel, Saudi-Arabia, Syyria ja Irak. Maan hedelmällisin alue on sen keskiosassa Jordanin laaksossa, joka jakaa maan itä- ja länsiosaan. Laakso on viljelyn keskus, jossa kasvaa muun muassa oliiveja ja eukalyptusta. Itäosa on aavikkoa tai puoliaavikkoa ja länsiosissa sataa marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Jordaniassa tavataan vain vähän eläimiä, sillä monet lajeista (kuten strutsit, leijonat, gepardit ja antiloopit) metsästettiin sukupuuttoon jo 1900-luvun alkupuolella. Myös kosteikoilla elävien lintujen määrä on vähentynyt dramaattisesti kuivuuden tuhottua niiden elinalueet. Aavikoilla elää kuitenkin edelleen kettuja, jäniksiä, susia, jyrsijöitä ja sakaaleja sekä kukkuloilla kivinäätiä, villisikoja, piisikoja ja siilejä. 

Muiden alueen maiden tavoin Jordania taistelee aavikoitumista, liikahakkuuta, liikalaiduntaa, eroosiota ja vedenpuutetta vastaan. Alueella on yritetty toteuttaa useampia yhteisiä vesiprojekteja, mutta ne ovat kariutuneet poliittisiin kiistoihin tai epävakauksiin. Vuonna 2002 Jordania ja Israel sopivat yhteisestä projektista, jossa pumpataan vettä punaisesta merestä Kuolleeseenmereen sen pelastamiseksi kuivumiselta. Kuolleenmeren vedenpinta laskee vuosittain metrin, koska siihen laskeva Jordanvirta on liiallisessa maatalouden käytössä.

Ecoprint

0.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Jordania, tarvitsisimme 0.8 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Jordaniassa on ollut asutusta jo kivikaudesta saakka, yli 8000 vuotta. Alue on ollut sekä kristittyjen, juutalaisten, että arabien hallinnassa. Jordania liitettiin vuonna 1516 Osmanien (Ottomaanien) valtakuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen arabinationalistit vaativat alueelle itsenäisyyttä, mutta Ranska ja Iso-Britannia kieltäytyivät. Koko Lähi-itä jaettiin suurvaltojen kesken mandaateiksi. Britit irrottivat 80 prosenttia Palestiinan mandaatistaan Transjordanian emiraatiksi. Sen armeijaa, taloutta ja ulkopolitiikkaa valvoi isäntämaa Iso-Britannia. 

Transjordania itsenäistyi brittien hallinnosta vuonna 1946 ja sen viralliseksi nimeksi tuli Jordanian hashemiittinen kuningaskunta (tämä tarkoittaa jotakin, joka on läheisesti sukua profeetta Muhammedille). Kun Israelin perustettiin 1948, Jordan ja muut arabivaltiot ryhtyivät sotaan Israelia vastaan. Jordania valtasi Jordan-joen nk. Länsirannan alueet. Se osallistui vuonna 1967 käytyyn ns. kuuden päivän sotaan, jossa se menetti Länsirannan Israelille.

Sotien seurauksena Jordania on vastaanottanut valtavan määrän palestiinalaispakolaisia. Vuosikymmenten kuluessa vajaat kaksi miljoonaa on saanut maasta turvapaikan.
Jordania luopui vaatimuksistaan Länsirannan takaisin saamiseksi vasta vuonna 1988, ja se on solminut rauhansopimuksen Israelin kanssa vuonna 1994. Vain Jordanialla ja Egyptillä on rauhansopimus Israelin kanssa.  

Yhteiskunta ja politiikka

Jordania on perustuslaillinen kuningaskunta. Kuningas on Abdullah II, joka nousi valtaan isänsä Husseinin jälkeen 1999. Kuninkaan valta on vahva: hän nimittää pääministerin ja myös muut ministerinimitykset edellyttävät hänen suostumustaan. Kuninkaalla on valta hajottaa parlamentti. Hän käytti tätä valtaoikeuttaan erityisesti ns. Arabikevään jälkeen (2011) ja on myös ahkerasti vaihtanut pääministeriä. Kuninkaan valtaa ei ole kuitenkaan kyseenalaistettu ja hän nauttii suurta arvostusta. Kuningatar Rania on taustaltaan palestiinalaista sukua. Abdullah II  on pyrkinyt tekemään uudistuksia koulutukseen, terveydenhoitoon ja talouden edistämiseksi. Hän on pyrkinyt myös uudistamaan lainsäädäntöä, ja mm. kunniamurha on kielletty.

Parlamentti on kaksikamarinen jakautuen senaattiin ja alahuoneeseen. Kuningas nimittää senaatin 55 jäsentä ja se on tasaveroinen lainsäätäjä yhdessä alahuoneen kanssa. Yleisellä äänioikeudella parlamenttiin valitaan 130 edustajaa. Naisilla on oma kiintiö (15 edustajaa), kristittyjen kiintiö on yhdeksän edustajaa, tserkassieilla ja tshetsheeneillä on kolme edustajaa. Lisäksi parlamentissa on beduiinikiintiö, joka käsittää yhdeksän edustajaa. Vuodesta 2015 vaalitapa oli ensimmäistä kertaa suhteellinen, mistä puolueet hyötyvät. Jordanian yhteiskunnassa henkilön heimolla on edelleen suuri merkitys, sillä puoluejärjestelmä on vielä kehittymätön.

Syyskuun 2016 parlamenttivaalien äänestysprosentti ja varsin laimeaksi, sillä vain 37 % äänioikeutetuista käytti ääntään. Kolme vuotta aiemmin äänestysprosentti oli 57.
Muslimiveljenkunnalla on jo perinteitä puolueena, mutta se on boikotoinut vaaleja jo kahdesti  (2010, 2013) pitäen niitä epäoikeudenmukaisina. Syyskuussa 2016 se osallistui vaaleihin nimellä Islamic Action Front. Islamistit liittoutuivat yhteen mm.  kristillisten kanssa The National Coalition for Reform -yhteenliittymässä, mutta se sai vain 15 paikkaa, vaikka gallupit olivat ennustaneet ryhmittymälle jopa 20-30 paikkaa. Naiset lisäsivät osuuttaan saaden viisi paikkaa yli kiintiön eli 20 paikkaa. Jordaniaan pakoon siirtyneet noin miljoona irakilaista eivät saaneet äänestää.  Lisäksi syyrialaisia on maassa yli 650 000. 

Pakolaisista aiheutuvilla yhteiskunnallisilla jännitteillä on vaikutuksia Jordanian turvallisuustilanteeseen. Syntyperäiset jordanilaiset on perinteisesti nähty etuoikeutettuina muun muassa taloudellisesti.

Jordanialaiset ovat nuori kansa: yli puolet on iältään alle 24-vuotiaita. Yli 90 prosenttia on jordanialaisista osaa lukea. Koulutus on ilmaista kaikille 6-16-vuotiaille.

Jordania ei ole ollut yli 10 vuoteen äärijärjestöjen terrori-iskujen kohteena. Vuonna 2005 ääri-islamistijärjestö al-Qaida ja sen johtaja Abu al-Zarqawi järjesti verilöylyn, jossa sai surmansa 57 ihmistä. Joulun alla 2016 terroristit tappoivat 10 ihmistä poliisiasemille suuntautuneissa iskuissa.  Jordania  on osallistunut äärijärjestön Isisin vastaisiin ilmaiskuihin.  Syyrian sotaa on Jordaniaan paennut arviolta puoli miljoonaa ihmistä.

Talous ja kaupankäynti

Toisin kuin muilla arabimailla, Jordanialla ei ole öljyvaroja. Sen talouden tila on vahvasti riippuvainen naapurimaiden tilanteesta.

Jordaniassa on vain vähän luonnonvaroja ja maanviljelyä rajoittaa sopivan viljelymaan ja kasteluveden puute. Sillä on kuitenkin runsaasti fosfaattia ja Jordania onkin fosfaattimalmin suurimpia tuottajia.  

Maa ei ole omavarainen, vaan riippuvainen ruuan tuonnista. Lisäksi Jordania on riippuvainen tuontienergiasta, öljystä ja maakaasusta. Se on kuitenkin kehittänyt kuningas Abdullahin II:n johdolla itselleen edistyksellistä energiaohjelmaa, jossa käytetään tuulienergiaa ja pyritään vähentämään energiankulutusta ottamalla aurinkoenergiaa laajasti käyttöön.  Jordania on lisäksi tilannut ydinenergiaa Venäjältä, nesteytetyn maakaasun tuotanto on alkanut samoin kuin Israelin offshore-kaasuntuotanto.
Turismi on tärkeä elinkeino, samoin kuin it-ala, vaatetusteollisuus, lannoitteet ja petrokemia.  

Pääasiallisin vientimaa on Yhdysvallat, jonne suuntautuu neljäosa maan kokonaisviennistä (Saudi-Arabia 16,5%, Irak 10,3%, Intia 8,7%, Yhdistyneet arabemiraatit 4.8%, Kuwait 4,4% [2015]). Saudi-Arabiasta tuodaan öljyä ja se on tuonnin ykkösmaita.

Lyhyesti

Jordania

Pääkaupunki:

Amman

Etniset ryhmät:

arabit 98 %, tšerkessit, armenialaiset ja tšetšeenit yhteensä 2 %

Kieli:

Arabia (virallinen)

Uskonto:

muslimit 97,2 % (pääasiassa sunni), kristityt 2,2 %, muut 0,6 %

Väkiluku:

7 689 760

Pinta-ala:

89 342 km2

Valuutta:

Jordanian dinaari

BKT per asukas:

10 880 PPP$

Kansallispäivä:

25. toukokuuta

Satelliittikuvat

Kuollutmeri

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017