Hopp til innhold

Kambodža

Kambodžan kuningaskunta

Kambodžalla on synkkä lähihistoria, mutta viime vuosina olot maassa ovat tasaantuneet. Demokrattisen järjestyksen myötä maahan on tullut myös ulkomaisia sijoituksia ja turisteja.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Kambodžan keskellä sijaitsee Tônlê Sab -järvi, joka on sadekauden aikana Kaakkois-Aasian suurin järvi. Tônlê Sab on yhteydessä Mekongiin, kuuden maan läpi virtaavaan jokeen, joka on yksi maailman suurimmista joista. Kambodža koostuu suurista tasankoalueista. Noin puolet maasta on metsää. Tasankoalueet rajoittuvat idässä ns. Kardemummavuoriin ja Elefanttivuoriin. Pohjoisessa Thaimaan rajalla kohoaa Dângrêk-vuoristo. Kambodžassa on paljon ympäristöongelmia. Maaseudulla puhdasta juomavettä ei usein ole saatavilla. Kaupungeissa pohjavesi on saastunutta teollisuusjätteiden, roskien ja jäteveden puutteellisen käsittelyn vuoksi. Metsäalueet ovat huvenneet laittomien hakkuiden ja maatalouden laajenemisen vuoksi. Metsien hakkuiden ja niissä olevien maamiinojen vuoksi monet eläimet ovat joutuneet uhanalaisiksi. Kalakannat Tônlê Sab -järvessä ovat pudonneet voimakkaasti ylikalastuksen vuoksi.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kambodža, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kambodžan lipussa on kuvattuna Angkor Wat, rauniokaupunki Angkorissa sijaitseva muinainen temppeli. Temppeli rakennettiin Khmer-valtakunnassa, joka oli yksi Kaakkois-Aasian merkittävimmistä kuningaskunnista. Se perustettiin 800-luvulla pitkään jatkuneiden sotien jälkeen. Valtakunnassa oli edistynyt yhteiskuntajärjestelmä, oikeuslaitos ja jopa valtiollista sosiaaliturvaa. Myöhemmin Kambodžasta tuli Kaakkois-Aasian pikkuvaltio, joka joutui sekä Thaimaan että Vietnamin hallinnon alaiseksi. Vuonna 1863 Kambodža pyysi Ranskalta suojelusta naapureitaan vastaan. Korvauksena avusta Ranska teki Kambodžasta oman siirtomaansa. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti Kambodžan. Ranskalaiset lähtivät maasta, mutta vain sodan ajaksi. Vaatimukset itsenäistymisestä kuitenkin kasvoivat, ja maa saavutti itsenäisyyden vuonna 1953. Sisäiset jännitteet johtivat sisällissotaan, ja vuonna 1975 punaisten khmerien kommunistinen sissiliike otti maan valtaansa. Punakhmerit kollektivisoivat maanviljelyksen, evakuoivat kaupunkien asukkaat maaseudulle ja lopettivat rahatalouden käytön. Noin 1,7 miljoonaa ihmistä kuoli nälkään ja sairauksiin. Toisinajattelijat ja akateemisesti koulutetut teloitettiin. Vuonna 1978 Vietnam hyökkäsi Kambodžaan siellä tehtyjen vietnamilaissyntyisten ihmisten joukkomurhien jälkeen. Punakhmerien hallinto päättyi virallisesti tähän, mutta Kambodža oli sekasortoisessa tilassa aina 1990-luvulle saakka.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 1993 Kambodžassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit useita vuosia jatkuneen sisällissodan jälkeen. Maahan luotiin uusi perustuslaki ja kuningas palautettiin valtionpäämieheksi. Punakhmerien sissiliike heikkeni vähitellen, ja vuonna 1999 liikkeen viimeiset jäsenet antautuivat. Vuonna 2004 perustettiin oma tuomioistuin punakhmer-johtajien saattamiseksi oikeuteen hirmuteoistaan. Ensimmäinen oikeudenkäynti alkoi viisi vuotta myöhemmin. Demokratisoitumisvuodesta 1993 lähtien Kambodžan kansanpuolue CCP on pitänyt maassa valtaa. Poliittisen vallan lisäksi puolue hallitsee myös mediaa. Pääministerinä on ollut jo 30 vuotta Hun Sen. Vaalit ovat 2000-luvulla sujuneet varsin rauhallisesti. Mutta vuoden 2008 vaalien jälkeen Sen on pyrkinyt keskittämään yhä enemmän valtaa itselleen. Vuoden 2013 vaaleissa oppositio eteni voimakkaasti ja piti itseään vaalivoittajana. Vaalivilppisyytökset johtivat protesteihin. Lakko maalle tärkeässä tekstiiliteollisuudessa toi hallitukselle paineita. Monet maahan investoineet  suuret ulkomaiset tekstiilitehtaat raportoivat väkivaltaisuuksista työläisiä kohtaan. Tämä johti kompromissiin Senin ja opposition välillä ja oppositio sai lisää poliittisia toimintavapauksia. Senin hallintokaudella erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat kasvaneet ja korruptio on pahentunut. Nykyisin 35 % ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Toinen vakava ongelma on koulutetun väestön puute. Kokonainen sukupolvi kasvoi lukutaidottomana punakhmerien hallinnon aikana, ja nykyisinkin kouluja ja opettajia on maassa liian vähän.

 

Talous ja kaupankäynti

Poliittisen tilanteen vakiinnuttua viime vuosina myös talous on kasvanut Kambodžassa aina vuoden 2008 finanssikriisiin saakka. Kriisin aikana vienti on laskenut ja rakennussektori ollut jäissä. Maa on edelleen yksi Aasian köyhimmistä ja sillä on suuria haasteita erityistesti koulutetun työvoiman puutteesta johtuen. Talouden perusta on aina ollut maataloudessa, mutta kastelujärjestelmät ovat alkeellisia ja maankäyttö heikkoa. Tekstiiliteollisuus on sitä vastoin kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien ja on nykyisin maan tärkein vientiala. Kambodža on riippuvainen ulkomaiden taloudellisesta avusta. Vuonna 2009 puolet valtion budjetista koostui ulkomaisesta tuesta. Kiina on suurin avunantajamaa. Talouden kehityksen suhteen ollaan kuitenkin toiveikkaita. Nykyisin Thaimaanlahdella porataan öljyä ja maan koillisosissa on suuria maakaasuesiintymiä. Myös turismi kukoistaa: vuonna 2008 maassa vieraili yli 2 miljoonaa turistia.

Lyhyesti

Kambodža

Pääkaupunki:

Phnom Penh

Etniset ryhmät:

khmerit 90 %, vietnamilaiset 5 %, kiinalaiset 1 %, muut 4 %

Kieli:

khmer (virallinen) 95 %, ranska, englanti

Uskonto:

buddhalaisia 96,4 %, muslimeja 2,1 %, muita 1,3 %, ei tiedossa 0,2 % (1998)

Väkiluku:

15 677 059

Valtiomuoto:

Perustuslaillinen monarkia

Pinta-ala:

181 035 km2

Valuutta:

Riel

BKT per asukas:

3 483 PPP$

Kansallispäivä:

9. marraskuuta

Satelliittikuvat

Phnom Penh

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017