Hopp til innhold

Kamerun

Kamerunin tasavalta

Kamerun on Afrikan mantereen maa, joka on kulttuurillisesti, maantieteellisesti ja kielellisesti erittäin moninainen, ja sitä kutsutaankin mielellään miniatyyri-Afrikaksi.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Kamerun sijaitsee päiväntasaajalla ja sen ilmasto on trooppinen. Maan eteläosaa peittävät sademetsät ja pohjoisosassa sijaitsee noin 900–1300 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava Kamerunin ylänkö. Vuodenaikojen vaihtuminen näkyy sade- ja kuivuuskausien vaihteluna. Kamerunin eteläosassa on vuoden mittaan kaksi sadekautta ja runsaasti sateita, kun taas pohjoispuolen ylänköalueilla ilmasto on kuivempaa ja sadekausia on vain yksi vuodessa. Maan keskimääräinen lämpötila on suhteellisen vakaa eli noin 25–35 astetta. Koska yli 40 prosenttia Kamerunin alueesta on sademetsää, on puutavara maalle tärkeä vientituote. Metsien hakkuut aiheuttavat kuitenkin ympäristöongelmia. Trooppisten puiden hakkuuseen liittyy paljon lahjontaa ja noin 50 prosenttia metsien hakkuista on laittomia. Lisäksi suuri osa laillisista hakkuista voi olla yhtä edesvastuuttomia ja ympäristölle haitallisia kuin laittomat hakkuut. Metsien tuhoaminen uhkaa myös monien eläinlajien olemassa oloa, mutta silti tämä ei ole ainoa sademetsien herkkää tasapainoa uhkaava tekijä. Tšadin ja Kamerunin välille vuonna 2003 rakennettu öljyputki saa paljon kritiikkiä osakseen ympäristönsuojelujärjestöjen taholta, koska putkea pidetään uhkana maan eläinkannan moninaisuudelle.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kamerun, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

1000-luvulla islamiuskoinen paimentolaiskansa fulanit saapuivat nykyisen Kamerunin alueelle. Vuonna 1472 portugalilaiset saapuivat Kamerunin rannikolle ja he nimesivät sen Wuori-joesta löytämiensä katkarapujen mukaan. Kamerun joutui Saksan hallintaan 1800-luvun lopulla, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen sen jakoivat keskenään Ranska ja Iso-Britannia. Kansan tyytymättömyys uusiin siirtomaaherroihin kasvoi niin voimakkaaksi toisen maailmansodan jälkeen, etteivät Iso-Britannia ja Ranska enää kyenneet sitä tukahduttamaan ja Kamerunin itsenäinen liittotasavalta perustettiin vuonna 1961. Maassa vallitsi pitkään yksipuoluejärjestelmä. Vaikka oppositiopuolueet ovat olleet sallittuja Kamerunissa viime vuosikymmenten aikana, on Kamerunilla kuitenkin ollut sen itsenäistymisestä vuodesta 1961 lähtien vain kaksi valtion päämiestä. Vuonna 1982 presidentti Ahidjo antoi vapaaehtoisesti vallan puoluetoverilleen pääministeri Paul Biyalle. Hallitsevaa presidenttiä on toistamiseen syytetty vaalivilpistä, ja vuonna 2003 suuri osa oppositiosta kerääntyi yhteiseen rintamaan haastaakseen Biyan valta-aseman. Opposition yritys Biyan syrjäyttämiseksi ei kuitenkaan onnistunut.

Yhteiskunta ja politiikka

Kamerunissa asuu lähes 250 kielellistä ja etnistä ryhmää. Huolimatta puuttuvasta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, kristittyjen ja muslimien sekä englannin- ja ranskankielisten välisistä jännitteistä, on Kamerunin tilanne ollut suhteellisen rauhallinen moniin muihin Afrikan maihin verrattuna.

Presidentti Paul Biyan valta on laaja, hän määrää maan öljyvaroista, valitsee pääministerin ja nimittää virkamiehet hallinnon kaikilla tasoilla. Vuoden 2008 kansainvälinen talouskriisi nosti polttoaineen ja ruuan hintoja, mistä aiheutui suuria mielenosoituksia. Samana vuonna Biya sai läpi lakimuutoksen, joka mahdollistaa presidentin valinnan rajoittamattomiksi kausiksi. Biya valittiin vuonna 2011 kolmannelle kaudelle – jälleen vaalivilppisyytösten säestyksellä. 
Kamerun on useina vuosina listattu maailman korruptoituneemmaksi maaksi, ja hallinnon kaikille tasoille ulottuva korruptio on yhä suuri ongelma. Samaan aikaan kuin presidentti Biya panee säännöllisin väliajoin viralta lahjontaan sekaantuneita ministereitä, hänet itsensä tunnetaan tavastaan tietoisesti hajottaa oppositiorintama etnisiä vastakohtaisuuksia hyväksi käyttäen ja kyvystään ostaa tärkeät poliittiset vastustajat pois tieltä. Kamerunin väestön luottamus maan poliittiseen johtoon, tuomioistuimiin ja poliisiin on pitkään ollut vähenemään päin. 
Kamerun ja Nigeria kiistelivät vuosia öljyrikkaan Bakassin niemimaan omistuksesta. Vuonna 2006 niemimaa siirtyi Kamerunin hallintaan. Tuolloinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan oli keskeisessä roolissa rauhanneuvotteluissa. Vuoden 2014 kuluessa Kamerunin turvallisuustilannetta on heikentänyt naapurimaan Keski-Afrikan tasavallan sisällissota, joka on tuonut kymmeniä tuhansia pakolaisia. Vielä suurempi uhka on nigerialaisen ääri-islamistisen Boko Haram -järjestön toiminta. Se on myös aiheuttanut pakolaistulvan, ja Boko Haram on hyökkäillyt Kameruniinkin. Järjestö on myös värvännyt kamerunilaisia joukkoihinsa.

Talous ja kaupankäynti

Kamerunin talous on paljon paremmassa kunnossa kuin useimmissa muissa Afrikan maissa. Kamerunin talouskasvu on viime vuosikymmenen aikana ollut tasaista. Maanviljelyn merkitys Kamerunin taloudelle on erittäin tärkeä. Kamerunilla on paljon luonnonvaroja ja sen talouskasvu 1960–1970-luvuilla perustui kaakaon, kahvin ja omaan käyttöön tulevien tuotteiden lisääntyneeseen tuotantoon. Kun maan länsirannikolta löydettiin öljyä, maan talouskasvu kiihtyi entisestään 1970-luvun loppupuolella, ennen kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta laski taas 1980-luvun puolivälin jälkeen aiheuttaen talouskriisin. Kamerunin oli otettava suuria lainoja ja sen ulkomaanvelka kasvoi huomattavasti. 1990-luvun puolivälissä Kamerunin taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin parantua, ja sen vuotuinen bruttokansantuotteen kasvu oli 4–5 prosentin luokkaa. 
Koska Kamerunin vienti perustuu vain muutamiin harvoihin tuotteisiin, on talous hyvin altis maailmanmarkkinahintojen heilahtelulle. Öljylähteet ovat ehtymässä, ja öljyn arvioidaan loppuvan ennen vuotta 2011 ellei uusi lähteitä löydetä. Maan kehittymätön infrastruktuuri – tiet, liikenneyhteydet – on ainakin toistaiseksi esteenä muiden luonnonvarojen ja mineraalien paremmalle hyödyntämiselle. Kiina on tehnyt suuria investointeja Kamerunin öljyteollisuuteen ja lainoittanut rantakaupunki Kribiin rakennettavan Keski-Afrikan suurimman syväsataman öljykuljetuksia varten. Kiina lainoittaa myös muun infrastruktuurin rakentamista.

Lyhyesti

Kamerun

Pääkaupunki:

Yaoundé

Etniset ryhmät:

Kamerunin ylämaalaiset 31 %, päiväntasaajan bantut 19 %, kirdit 11 %, fulanit 10 %, luoteisbantut 8 %, itäiset nigritit 7 %, muut afrikkalaiset 13 %, ei-afrikkalaiset 1 %

Kieli:

24 suurempaa afrikkalaista kieltä, ranska, englanti

Uskonto:

Afrikkalaiset uskonnot 40 %, kristityt 40 %, muslimit 20 %

Väkiluku:

23 393 129

Pinta-ala:

475 442 km2

Valuutta:

CFA-frangi (BEAC)

BKT per asukas:

3 123 PPP$

Kansallispäivä:

20. toukokuuta

Satelliittikuvat

Tšadjärvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017