Hopp til innhold

Kazakstan

Kazakstanin tasavalta

Entisen neuvostotasavallan talous kasvaa öljyn ansiosta nopeasti. Talouskasvun kääntöpuolia ovat autoritäärinen hallinto, eliniäksi valittu presidentti, ihmisoikeusloukkaukset ja korruptio.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Kazakstan on koko Länsi-Euroopan kokoinen maa. Suurin osa maata on kuivaa aroa, joka on ruohon ja hiekan peittämää. Itäosassa sijaitsee kylmä ja autio Altain vuoristoalue. Maalla ei ole rantaviivaa ja sen ilmasto on mannermainen kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Kun maa kuului Neuvostoliittoon sen viranomaiset käyttivät aluetta ydinaseiden koeräjäytyksiin ja myös myrkyllisten jätteiden tyhjennyspaikkana. Tästä johtuen Kazakstanilla on huomattavia ympäristöongelmia, ja ne aiheuttavat suuria terveyshaittoja alueen väestölle. Jotkut alueet ovat radioaktiivisia, lisäksi monet joet ovat erittäin pahasti saastuneita. Araljärven kohtalo on yksi maailman suurimmista ihmisten aiheuttamista ympäristökatastrofeista. Teollisuus ja maatalous ovat ottaneet tarvitsemansa veden Araljärveen johtavista joista, ja nyt järven vesimäärä on vähentynyt 70 prosenttia. Kemialliset ympäristömyrkyt jäävät kuivuneelle alueelle ja terveydelle vaarallinen pöly kulkeutuu tuulen mukana laajoille alueille.

Historia

Eri paimentolaiskansat ovat asuneet Kazakstanissa jo kivikaudelta alkaen. 1400-luvulla nämä paimentolaiskansat kehittivät yhteisen kielen, kulttuurin ja talousjärjestelmän. Historioitsijat uskovat, että kazakit olivat ensimmäisiä, jotka onnistuivat kesyttämään hevosen ja alkoivat käyttää niitä ratsuinaan. Mongolimiehityksen pelossa 1700-luvun alussa paimentolaisheimot etsivät suojaa Venäjän tsaarilta. Kazakit pitivät tehtyä liittoa väliaikaisena ratkaisuna, mutta venäläiset puolestaan pitivät Kazakstania uutena Venäjän osana. Vuonna 1920 Kazakstanista tuli osa Venäjän neuvostotasavaltaa ja vuonna 1936 siitä muodostettiin oma Kazakkien neuvostotasavalta Neuvostoliiton yhteyteen. Maahan perustettiin kommunistinen hallinto, ja pakollinen maiden liittäminen kollektiiveiksi johti nälänhätään. 1950 ja 1960-luvuilla Neuvostoliitto otti käyttöön niin kutsutun ”Neitseellisen maaprojektin”, jonka tavoitteena oli ottaa suurin osa pohjoisista laidunalueista viljelykäyttöön. Venäläisiä kehoitettiin muuttamaan Kazakstaniin viljelemään maata. Tämän seurauksena monet perinteiset paimentolaisheimot menettivät elinkeinonsa, samaan aikaan kuin tämä alueelle suuntautunut voimakas muutto johti venäläisen enemmistön muodostumiseen. Kun Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991, suuri osa sen venäläisestä väestöstä muutti takaisin entiseen kotimaahansa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kazakstan on muodollisesti demokraattinen tasavalta. Vuoden 1991 itsenäistymisen jälkeen on maan presidenttinä toiminut Nursultan Nazarbajev. Presidentti on maan keskeisin voimatekijä, hän on armeijan ylin päällikkö ja voi myös pysäyttää parlamentin lakiehdotukset omalla veto-oikeudellaan. Vuonna 2000 Nazarbajev laajensi valtaansa ja voi nykyään pitää itseään Kazakstanin elinikäisenä presidenttinä. Presidentin loukkaamista pidetään rikollisena tekona, ja sananvapautta tai  ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Vuoden 2005 vaaleissa presidentti valittiin uudelleen seitsemäksi vuodeksi tämän saatua 90 prosenttia äänistä. Maan kansalliskokouksen jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Vuoden 2012 vaaleissa presidentin puolue kahmi jälleen valtaosan paikoista. Maan oppositio samoin kuin kansainväliset vaalivalvojatkin ovat sitä mieltä, että molemmissa vaaleissa on syyllistytty laajaan vaalivilppiin, eivätkä vaalimenettelyt myöskään täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia. Nazarbajev on tehnyt tiivistä poliittista yhteistyötä tyttärensä kanssa, jolla on oma puolue parlamentissa. Lisäksi tyttärellä on myös ollut johtava asema maan tiedotusvälineissä.

Talous ja kaupankäynti

Kazakstanin viranomaiset ovat Neuvostoliitosta itsenäistymisen jälkeen asteittain uudistaneet maan taloutta ja sallineet ulkomaiset investoinnit. Suuret öljy- ja kaasulöydökset Kaspianmerellä ovat saaneet talouden nopeaan kasvuun. Kazakstanissa on myös tehty suuria rautamalmilöytöjä, ja maassa toimiva kromikaivos on maailman suurin. Vaikka öljy ja kaivannaiset tulevat pysymään Kazakstanin talouskasvun moottoreina, maa panostaa myös voimakkaasti taloutensa monipuolistamiseen pyrkien kehittämään esimerkiksi ns. vihreää taloutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.
Kazakstanissa on kuitenkin paljon köyhyyttä ja työttömyyttä. Vain pieni osa väestöstä on saanut nauttia yksityistämisen ja taloudellisen kasvun hedelmistä. Suuri osa väestöstä saa elantonsa maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. He viljelevät etupäässä viljaa ja puuvillaa sekä kasvattavat lampaita, sikoja ja nautakarjaa.

Lyhyesti

Kazakstan

Pääkaupunki:

Astana

Etniset ryhmät:

kazakit 63,1 %, venäläiset 23,7 %, ukrainalaiset 2,1 %, uzbekit 2,8 %, saksalaiset 1,1 %, tataarit 1,3 %, uiguurit 1,4 %, muut 4,5 %

Kieli:

Kazakki, venäjä

Uskonto:

muslimit 47 %, venäläis-ortodoksit 44 %, protestantit 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 7 %

Väkiluku:

16 770 447

Pinta-ala:

2 724 900 km2

Valuutta:

Tenge

BKT per asukas:

25 877 PPP$

Kansallispäivä:

15. lokakuuta

Satelliittikuvat

Araljärvi

Balqaşjärvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017