[[suggestion]]
Kirgisia

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Biškek

Etniset ryhmät

kirgiisit 64,9 %, uzbekit 13,8 %, venäläiset 12,5 %, dungaanit 1,1 %, ukrainalaiset 1 %, uiguurit 1 %, muut 5,7 % (1999)

Kieli

kirgiisi 64,7 % (virallinen), uzbekki 13,6 %, venäjä 12,5 % (virallinen), dungaani 1 %, muut 8,2 % (1999)

Uskonto

muslimeja 75 %, ortodokseja 20 %, muita 5 %

Väkiluku

5,6 miljoonaa

Valtiomuoto

tasavalta

Pinta-ala

199 900 km2

Valuutta

Som

Kansallispäivä

31. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Kirgisia on pieni vuoristomaa Keski-Aasiassa. Kiinan rajalla, Tian Shanin vuoristossa, maan korkein kohta Jengish Tšokusu kohoaa 7439 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuoristossa on lunta suurimman osan vuodesta. Vuoristoalueiden välissä on laaksoja. Maan koillisosassa sijaitsee Issyk-Kul, maailman toiseksi suurin vuoristojärvi. Maan lounaisosassa sijaitsee Ferganan laakso, jossa Syr-Darian joki laskee länteen kohti Uzbekistania. Ilmasto Ferganan laaksossa on subtrooppinen. Maan pohjoisosissa on mannerilmasto ja lämpötilaerot talven ja kesän välillä ovat suuret. Myrkylliset jätevedet aiheuttavat Kirgisiassa paljon ympäristöhaittoja, sillä kaivoksilta tuleville jätevesille ei ole kunnollisia puhdistusjärjestelmiä. Maatalouden kastelujärjestelmät aiheuttavat myös maaperän suolaantumista. Ylilaiduntamisen vuoksi 60 % Kirgisian pinta-alasta on eroosiota.

Historia

Kirgiisien katsotaan olevan turkkilaista alkuperää. 800-luvulla uiguurien valtakunta valloitti nykyisen Mongolian alueen. Tšingis-kaani syrjäytti uiguurit 1200-luvulla ja kirgiisit siirtyivät valloituksien tieltä nykyisen Kirgisian alueelle. 1700–1800-luvuilla aluetta hallitsi uzbekkien Kokandin kaanikunta. Kun venäläiset tekivät aluevalloituksia Keski-Aasiassa 1800-luvulla, monet kirgiisit olivat tyytymättömiä Kokandin tiukkaan verotukseen ja antautuivat vapaaehtoisesti Venäjän vallan alle. Vuonna 1918 Kirgisiasta tuli osa Neuvostoliittoa. Kirgiisit olivat alun perin paimentolaisia, mutta vuonna 1928 Stalinin käskystä heidän tuli asettua vakituisiin asuinpaikkoihin. Lyhyessä ajassa heistä tuli neuvostomaanviljelijöitä ja teollisuustyöläisiä. Neuvostoliiton romahtamisen 1991 jälkeen Kirgisia itsenäistyi. Presidentiksi valittiin Askar Akajev. Hän uudisti maata markkinatalouden suuntaan saadakseen talouden raiteilleen. Itsenäistymisestä lähtien maa on kuitenkin ollut poliittisesti levoton. Jännitteet vallanpitäjien ja opposition välillä ovat johtaneet useisiin yhteenottoihin. Akajev pakeni maasta vuonna 2005 ja parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi Kurmanbek Bakijevin.

Yhteiskunta ja politiikka

Kehitys kohti toimivaa demokratiaa on takkuillut Kirgisiassa. Itsenäistymisestään lähtien (vuonna 1991) maa on ollut virallisesti demokraattinen tasavalta, mutta presidentillä on maassa hyvin paljon valtaa ja ihmisoikeudet ovat olleet uhattuina. Poliittista järjestelmää ovat rapauttaneet korruptio ja vaalivilpit. Kiistat maa-alueista ja vesivaroista sekä korkea työttömyys ja köyhyys ovat johtaneet eri kansojen välisiin verisiin yhteenottoihin. Erityisesti Oshin kaupungissa Uzbekistanin rajalla on ollut yhteenottoja uzbekkien ja kirgiisien välillä. Ensimmäinen presidentti Askar Akajev joutui väistymään ”Kirgisian tulppaanivallankumouksessa” vilpillisten parlamenttivaalien jälkeen vuonna 2005. Huhtikuussa 2010 presidentti Kurmanbek Bakijev pakeni maasta pääkaupunki Biškekissä järjestettyjen mielenosoitusten jälkeen. Paon jälkeen Kirgisiassa nousi valtaan Rosa Otunbajevan johtamana väliaikainen hallitus vuonna 2011 järjestettyihin vaaleihin saakka. Maassa syntyi väkivaltaisuuksia Bakijevin kannattajien ja uzbekki-vähemmistön kesken. Levottomuuksista huolimatta väliaikaishallitus järjesti vuonna 2010 kansanäänestyksen perustuslaista, joka hyväksyttiin selvällä enemmistöllä. Perustuslaki vähentää presidentin valtaa ja lisää parlamentarismia. Otumbajeva nimitettiin maan ensimmäiseksi naispresidentiksi. Vuonna 2010 pidettiin myös parlamenttivaalit, joita pidetään Kirgisian ensimmäisinä demokraattisina vaaleina. Vuonna 2011 Otumbajeva luopui sopimuksen mukaan vallasta ja presidentinvaaleissa selvisi voittajaksi Almazbek Atanbajev. Vallanvaihdos sujui ongelmitta.
 Terveydenhuolto Kirgisiassa on heikoissa kantimissa etenkin lääkkeiden, rokotteiden ja hoitotarvikkeiden puutteen vuoksi. Järjestäytynyt rikollisuus on saanut maassa vahvan jalansijan, ja huumeiden salakuljetus Afganistanista ja Tadzhikistanista Kirgisian kautta eteenpäin on lisääntynyt.
 Venäjällä on Kirgisiassa sotilastukikohtia. Maassa oli myös Yhdysvaltain tukikohta Afganistanin tilanteen vuoksi, mutta se suljettiin vuonna 2014.

Talous ja kaupankäynti

Kirgisia on köyhä maa, jonka infrastruktuuri ja teollisuus ovat kehittymättömiä. Maassa on paljon luonnonvaroja, esimerkiksi mineraaleja ja rautamalmia, mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Kirgisiassa on ollut kultakaivoksia vuodesta 1997 lähtien, ja kullasta on peräisin merkittävä osa maan vientituloista. Puuvilla, villa ja liha ovat muita tärkeitä vientituotteita. Venäjä on edelleen maan tärkein vientikumppani, mutta Kiina on nopeasti kasvattanut merkitystään kauppakumppanina. Venäjä on tukenut ja lainoittanut Kirgisiaa avokätisesti. Maa on liittynyt Venäjän johtamaan Euraasian talousliittoon, joka aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Muiden maiden innostusta investointeihin ovat vähentäneet korruptio, puutteellinen lainsäädäntö ja levottomuudet.  
Maa on omavarainen maataloustuotannon suhteen, vaikka vain 7 % sen pinta-alasta on viljelykelpoista. Noin puolet työvoimasta työskentelee alkutuotannossa. Kirgisian taloudella on paljon kehityspotentiaalia. Maassa on paljon hyödyntämätöntä vesivoimaa. Neuvostoaikana maa oli suosittu turistikohde kauniin luontonsa vuoksi. Kirgisialla ja EU:lla on viisumivapaussopimus.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kirgisia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    199 949
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    6,7
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    3,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    6 045,000
    Hedelmällisyys
    2,9
    Lasten lukumäärä per nainen
    Inhimillisen kehityksen indeksi
    0,664
    Asteikko 0-1 (0 on huono, 1 on paras)
    Elinikä, odotettavissa oleva
    68
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    72
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    64
    Vuosi
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    2,9
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    6,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    207
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    5 346
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    446
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    164 000
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    174
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,181
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    21
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    42
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    142
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Korruptio
    28
    Skaala: 0-100 (100 on paras)
    Tasa-arvo politiikassa
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Onnellisuusindeksi, globaali
    33,1
    Asteikko: 1-100 (1 on huonoin, 100 on paras)
    Poliittiset oikeudet
    5
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    31,00
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    5
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Romahtaneet valtiot
    78,6
    Indeksi (0-120)
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    90,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    93
    Prosenttiosuus
  •  

    Kirgisia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    9,1
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    14,9
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    8,1
    Prosenttiosuus
    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    Primaarisektori
    17
    Prosent
    Sekundaarisektori
    27
    Prosent
    Tertiaarisektori
    56
    Prosent