Hopp til innhold

Kirgisia

Kirgisian tasavalta

Kirgisia on entinen neuvostotasavalta, joka on kärsinyt itsenäistymisensä jälkeen sisäisistä konflikteista ja köyhyydestä.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Kirgisia on pieni vuoristomaa Keski-Aasiassa. Kiinan rajalla, Tian Shanin vuoristossa, maan korkein kohta Jengish Tšokusu kohoaa 7439 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuoristossa on lunta suurimman osan vuodesta. Vuoristoalueiden välissä on laaksoja. Maan koillisosassa sijaitsee Issyk-Kul, maailman toiseksi suurin vuoristojärvi. Maan lounaisosassa sijaitsee Ferganan laakso, jossa Syr-Darian joki laskee länteen kohti Uzbekistania. Ilmasto Ferganan laaksossa on subtrooppinen. Maan pohjoisosissa on mannerilmasto ja lämpötilaerot talven ja kesän välillä ovat suuret. Myrkylliset jätevedet aiheuttavat Kirgisiassa paljon ympäristöhaittoja, sillä kaivoksilta tuleville jätevesille ei ole kunnollisia puhdistusjärjestelmiä. Maatalouden kastelujärjestelmät aiheuttavat myös maaperän suolaantumista. Ylilaiduntamisen vuoksi 60 % Kirgisian pinta-alasta on eroosiota.

Historia

Kirgiisien katsotaan olevan turkkilaista alkuperää. 800-luvulla uiguurien valtakunta valloitti nykyisen Mongolian alueen. Tšingis-kaani syrjäytti uiguurit 1200-luvulla ja kirgiisit siirtyivät valloituksien tieltä nykyisen Kirgisian alueelle. 1700–1800-luvuilla aluetta hallitsi uzbekkien Kokandin kaanikunta. Kun venäläiset tekivät aluevalloituksia Keski-Aasiassa 1800-luvulla, monet kirgiisit olivat tyytymättömiä Kokandin tiukkaan verotukseen ja antautuivat vapaaehtoisesti Venäjän vallan alle. Vuonna 1918 Kirgisiasta tuli osa Neuvostoliittoa. Kirgiisit olivat alun perin paimentolaisia, mutta vuonna 1928 Stalinin käskystä heidän tuli asettua vakituisiin asuinpaikkoihin. Lyhyessä ajassa heistä tuli neuvostomaanviljelijöitä ja teollisuustyöläisiä. Neuvostoliiton romahtamisen 1991 jälkeen Kirgisia itsenäistyi. Presidentiksi valittiin Askar Akajev. Hän uudisti maata markkinatalouden suuntaan saadakseen talouden raiteilleen. Itsenäistymisestä lähtien maa on kuitenkin ollut poliittisesti levoton. Jännitteet vallanpitäjien ja opposition välillä ovat johtaneet useisiin yhteenottoihin. Akajev pakeni maasta vuonna 2005 ja parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi Kurmanbek Bakijevin.

Yhteiskunta ja politiikka

Kehitys kohti toimivaa demokratiaa on takkuillut Kirgisiassa. Itsenäistymisestään lähtien (vuonna 1991) maa on ollut virallisesti demokraattinen tasavalta, mutta presidentillä on maassa hyvin paljon valtaa ja ihmisoikeudet ovat olleet uhattuina. Poliittista järjestelmää ovat rapauttaneet korruptio ja vaalivilpit. Kiistat maa-alueista ja vesivaroista sekä korkea työttömyys ja köyhyys ovat johtaneet eri kansojen välisiin verisiin yhteenottoihin. Erityisesti Oshin kaupungissa Uzbekistanin rajalla on ollut yhteenottoja uzbekkien ja kirgiisien välillä. Ensimmäinen presidentti Askar Akajev joutui väistymään ”Kirgisian tulppaanivallankumouksessa” vilpillisten parlamenttivaalien jälkeen vuonna 2005. Huhtikuussa 2010 presidentti Kurmanbek Bakijev pakeni maasta pääkaupunki Biškekissä järjestettyjen mielenosoitusten jälkeen. Paon jälkeen Kirgisiassa nousi valtaan Rosa Otunbajevan johtamana väliaikainen hallitus vuonna 2011 järjestettyihin vaaleihin saakka. Maassa syntyi väkivaltaisuuksia Bakijevin kannattajien ja uzbekki-vähemmistön kesken. Levottomuuksista huolimatta väliaikaishallitus järjesti vuonna 2010 kansanäänestyksen perustuslaista, joka hyväksyttiin selvällä enemmistöllä. Perustuslaki vähentää presidentin valtaa ja lisää parlamentarismia. Otumbajeva nimitettiin maan ensimmäiseksi naispresidentiksi. Vuonna 2010 pidettiin myös parlamenttivaalit, joita pidetään Kirgisian ensimmäisinä demokraattisina vaaleina. Vuonna 2011 Otumbajeva luopui sopimuksen mukaan vallasta ja presidentinvaaleissa selvisi voittajaksi Almazbek Atanbajev. Vallanvaihdos sujui ongelmitta.
 Terveydenhuolto Kirgisiassa on heikoissa kantimissa etenkin lääkkeiden, rokotteiden ja hoitotarvikkeiden puutteen vuoksi. Järjestäytynyt rikollisuus on saanut maassa vahvan jalansijan, ja huumeiden salakuljetus Afganistanista ja Tadzhikistanista Kirgisian kautta eteenpäin on lisääntynyt.
 Venäjällä on Kirgisiassa sotilastukikohtia. Maassa oli myös Yhdysvaltain tukikohta Afganistanin tilanteen vuoksi, mutta se suljettiin vuonna 2014.

Talous ja kaupankäynti

Kirgisia on köyhä maa, jonka infrastruktuuri ja teollisuus ovat kehittymättömiä. Maassa on paljon luonnonvaroja, esimerkiksi mineraaleja ja rautamalmia, mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Kirgisiassa on ollut kultakaivoksia vuodesta 1997 lähtien, ja kullasta on peräisin merkittävä osa maan vientituloista. Puuvilla, villa ja liha ovat muita tärkeitä vientituotteita. Venäjä on edelleen maan tärkein vientikumppani, mutta Kiina on nopeasti kasvattanut merkitystään kauppakumppanina. Venäjä on tukenut ja lainoittanut Kirgisiaa avokätisesti. Maa on liittynyt Venäjän johtamaan Euraasian talousliittoon, joka aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Muiden maiden innostusta investointeihin ovat vähentäneet korruptio, puutteellinen lainsäädäntö ja levottomuudet.  
Maa on omavarainen maataloustuotannon suhteen, vaikka vain 7 % sen pinta-alasta on viljelykelpoista. Noin puolet työvoimasta työskentelee alkutuotannossa. Kirgisian taloudella on paljon kehityspotentiaalia. Maassa on paljon hyödyntämätöntä vesivoimaa. Neuvostoaikana maa oli suosittu turistikohde kauniin luontonsa vuoksi. Kirgisialla ja EU:lla on viisumivapaussopimus.

Lyhyesti

Kirgisia

Pääkaupunki:

Biškek

Etniset ryhmät:

kirgiisit 64,9 %, uzbekit 13,8 %, venäläiset 12,5 %, dungaanit 1,1 %, ukrainalaiset 1 %, uiguurit 1 %, muut 5,7 % (1999)

Kieli:

kirgiisi 64,7 % (virallinen), uzbekki 13,6 %, venäjä 12,5 % (virallinen), dungaani 1 %, muut 8,2 % (1999)

Uskonto:

muslimeja 75 %, ortodokseja 20 %, muita 5 %

Väkiluku:

5 707 529

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

199 900 km2

Valuutta:

Som

BKT per asukas:

3 427 PPP$

Kansallispäivä:

31. elokuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017