Hopp til innhold

Kiribati

Kiribatin tasavalta

Kiribatin tasavalta on Tyynellä valtamerellä sijaitseva, 33 atollista koostuva saarivaltio. Maa itsenäistyi Britanniasta vuonna 1979 ja hyväksyttiin YK:n täysivaltaiseksi jäseneksi vuonna 1999. Kiribati tulee olemaan ensimmäinen valtio, joka uppoaa mereen ilmastonmuutoksesta johtuvan merenpinnan nousun takia.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Kiribati on Indonesian itäpuolella sijaitseva 33 atollin saarivaltio. Vuonna 1995 suoritetun kansainvälisen päivämäärärajan säädön jälkeen Kiribatista tuli maailman itäisin valtio. Tästä johtuen jokainen uusi vuosi alkaa aina ensimmäisenä asumattomalla Carolinen atollilla.

Saarivaltion yhdistetty pinta-ala on noin 811 neliökilometriä, ja sen saarilla asuu noin sata tuhatta ihmistä. Kiribati on perustanut alueelle 184 700 neliökilometrin meriensuojelualueen, johon kuuluu kahdeksan asumatonta atollia.

Matalasta profiilistaan johtuen Kiribatin atollit ovat uhassa kadota täysin ilmastonmuutoksen seurauksena. Ennusteiden mukaan vuonna 2100 suurin osa atollien pinta-alasta tulee olemaan veden alla. Kiribatin hallitus on ryhtynyt maan väestön suojelemiseen tähtääviin toimiin yhdessä YK:n, Maailmanpankin sekä Japanin ja Australian hallitusten kanssa.

Historia

Kiribatin saarilla on ollut asutusta jo yli 3000 vuoden ajan. Kiribatilaiset kävivät kauppaa ja sotia ympäröivien Tongan, Samoan ja Fijin saarien kanssa. Saarten asukkaat myös avioituivat keskenään.

Englantilaiset ja amerikkalaiset löysivät saaret 1800-luvun alussa ja nimesivät Kiribatin saariryhmän Gilbertin saariksi. Länsimaisten valaanpyytäjien ja orjakauppiaiden mukana saarille saapui kulkutauteja ja tuliaseita, jotka vaativat useiden asukkaiden hengen. Kiribatin saaret toimivat Englannin alusmaana vuoteen 1971 asti, kun maa sai itsehallintaoikeuden. Maa itsenäistyi vuonna 1979.

Kiribati toimi sotatantereena toisessa maailmansodassa kun Japanin laivasto valloitti saaret itselleen. Yhdysvallat valtasivat saaret takaisin Tarawan taistelussa. Sodan jälkeen Yhdysvallat ja Britannia käyttivät Kiribatin atolleja atomi- ja vetypommien testaukseen.

Yhteiskunta ja politiikka

Kiribatia johtaa neljän vuoden välein kansanvaaleissa valittava presidentti. Presidentti saa palvella korkeintaan kolme kautta. Myös maan 46 edustajan parlamentti valitaan neljän vuoden välein järjestettävässä äänestyksessä. Maassa ei ole varsinaisia poliittisia puolueita, vaan erilaisia edunvalvontaryhmiä. Paikallista politiikkaa toteutetaan saarineuvostoissa.

Kiribatilla ei ole omaa armeijaa, ja järjestystä hoidetaan pienellä poliisivoimalla. Poliiseilla on käytössään yksi partiovene.

Talous ja kaupankäynti

Kiribatin mittavat fosfaattivarat köyhdytettiin ennen maan itsenäistymistä. Saarivaltio on nykyään yksi maailman köyhimmistä maista, ja se on laajalti riippuvainen ulkomaisesta avustuksesta. Kiribatin sisäinen tuotanto pyörii kookospähkinän ja kalastuksen ympärillä. Maa hyötyy myös viime vuosina kasvaneesta turismista. Maan ainoa asfaltoitu lentokenttä uhkaa kuitenkin jäädä veden alle lähivuosien aikana.

Suurimmat Kiribatia tukevat tahot ovat Australia, Taiwan, Uusi-Seelanti, Maailmanpankki sekä Euroopan Unioni.

Lyhyesti

Kiribati

Pääkaupunki:

South Tarawa

Etniset ryhmät:

mikronesialaiset 98,8 %, muut 1,2 %

Kieli:

kiribati, englanti

Uskonto:

katolilaiset 55 %, protestantit 36 %, mormonit 3,1 %, bahait 2,2 %, adventistit 1,9 %, muut 1,8 %

Väkiluku:

105 555

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

811 km2

Valuutta:

Australian dollari

BKT per asukas:

1 859 PPP$

Kansallispäivä:

12. kesäkuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017