Hopp til innhold

Kolumbia

Huolimatta yli 50 vuotta jatkuneesta sisällissodasta Kolumbia on poliittisesti ja taloudellisesti verrattain vakaa maa, joka on onnistunut hajoittamaan myös suurimmat huumekartellit. Maalla on rikkaat luonnonvarat, mutta vauraus on jakautunut hyvin epätasaisesti.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Kolumbia on Etelä-Amerikan ainoa valtio, jolla on rantaviivaa sekä Tyynellemerelle että Karibianmerelle. Ecuadorin rajalla kohoava Andien vuoristo jakautuu kolmeen vuorijonoon, joista kaksi kohoaa pohjoiseen kohti Karibianmerta ja kolmas koilliseen. Vuorijonojen välissä virtaavat Magdalena- ja Cauca-joet, joiden rehevissä jokilaaksoissa valtaosa väestöstä asuu. Pääkaupunki Bogota sijaitsee itäisen vuorijonon ylängöllä. Lämpötilat ovat Kolumbiassa tasaiset ympäri vuoden ja vaihtelevat maanpinnan korkeuden mukaan. 4 500 metrin korkeudessa lunta on ympäri vuoden. Kolumbia sijaitsee mannerlaattojen välissä, joten siellä on usein maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Lähes puolet Kolumbian pinta-alasta on metsän peitossa. Metsien hakkuista seuraa aiheutuu paljon ongelmia. Monet eliölajit joutuvat uhanalaisiksi ja maaeroosio uhkaa isoja osia maata. Liiallisen torjunta-aineiden käytön vuoksi maaperä ja vesistöt ovat monin paikoin saastuneita.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kolumbia, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Arkeologisten löytöjen perusteella Kolumbia asutettiin jo 13 000 vuotta sitten. Intiaanit kehittivät jo varhain edistynyttä maanviljelyä mm. keinokastelua käyttämällä. Inkojen valtakunta ei ulottunut Kolumbiaan saakka, mutta myös Kolumbian alueella kehitettiin monimutkaisia poliittisia järjestelmiä jo 1000-luvulla eaa. Vuonna 1499 espanjalaiset valloittajat tulivat Kolumbiaan. Maan ensimmäinen kaupunki Santa Maria perustettiin vuonna 1525. Kolumbia oli Espanjan suurin kullan lähde ja Cartagena oli yksi tärkeimmistä satamista Espanjan imperiumissa. Koska Espanjassa syntyneillä ja Amerikan mantereella syntyneillä oli maassa erilaiset oikeudet, yhteiskunnan poliittiset jännitteet kasvoivat vuosien saatossa. Vastustus Espanjaa kohtaan oli suurta. Kolumbia itsenäistyi vapaustaistelija Simón Bolívarin avustuksella vuonna 1819. Itsenäistymisen jälkeen alkoivat konfliktit liberaalien ja konservatiivien välillä. Vuoden 1953 sotilasvallankaappauksen jälkeen puolueet alkoivat tehdä yhteistyötä: vuodesta 1957 lähtien ne olivat yhdessä vallassa 20 vuoden ajan. Poliittisessa yhteistyössä vasemmisto jäi kuitenkin varjoon, mikä johti sissiliikkeiden perustamiseen. Maassa vuosikausia jatkunut sisällissota on yksi maailman pisimmistä konflikteista, ja puolisotilaalliset joukot ovat tehneet sodasta erityisen brutaalin.

Yhteiskunta ja politiikka

Kolumbia on perustuslaillinen tasavalta, jossa presidentillä on toimeenpanovalta ja kaksikamarisella parlamentilla lainsäädäntövalta. Kolumbiassa on ollut siviilihallinto kauemmin kuin muissa Etelä-Amerikan maissa. Jo yli 50 vuotta jatkuneesta hallituksen joukkojen ja lähinnä vasemmistolaisten sissiliikkeiden välisestä sisällissodasta huolimatta maa on onnistunut säilyttämään vahvat demokraattiset instituutiot.
Pitkän aseellisen konfliktin taustalla oli alun perin poliittisia ja yhteiskunnallisia syitä. Myöhemmin siihen liittyivät myös huumekartellit, jotka ovat tukeneet niin sissiliikkeitä, hallitusta kuin puolisotilaallisia äärioikeistolaisia ns. kuolemanpartioitakin. Kaikki konfliktin osapuolet ovat tehneet hyökkäyksiä siviilejä kohtaan, ja maassa on 3–5 miljoonaa sisäistä pakolaisia. Hallitus on onnistunut rauhoittamaan kuolemanpartioiden ja joidenkin sissiliikkeiden toiminnan. Vuonna 2012 aloitettiin rauhanneuvottelut merkittävän sissiliikkeen, äärivasemmistolaisen FARC:in (Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia) kanssa. Neuvottelut jatkuvat yhä.
Kolumbia on yhä maailman suurimpia kokaiinin tuottajia, vaikka maa on onnistunutkin Yhdysvaltain tuella hajoittamaan maan merkittävimmät huumekartellit. FARC-sissien arvellaan tätä nykyä kontrolloivan suurta osaa kokaiinin tuotannosta. Korruptio on maassa suuri ongelma, ja monia merkittäviä poliitikkoja on syytetty ja tuomittu yhteyksistä huumekauppaan ja kuolemanpartoihin. Vauraus on jakautunut maassa hyvin epätasaisesti, ja puolet väestöstä elää köyhyydessä.

Talous ja kaupankäynti

Kolumbian talouskehitys on ollut viime vuosina positiivista. Vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin saakka talouskasvu kiihtyi, ja maa on myös toipunut talouskriisistä suhteellisen hyvin. Perinteisesti Kolumbian talous on perustunut maanviljelyyn, ja kahvi ja banaanit ovat olleet sen vientituotteita. Nykyisin öljy on tärkein laillinen vientituote.  Kokaiinin vienti on todennäköisesti tätäkin laajempaa: arviolta 60 % kaikesta maailman kokaiinista tuotetaan Kolumbiassa. Kolumbian talous kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, kun taloutta liberalisoitiin. 2000-luvulla valtio on panostanut kaupunkien turvallisuuteen, mikä on lisännyt ulkomaisia investointeja maassa.  Viime vuosina suhteet Etelä-Amerikan sosialistimaihin ovat huonontuneet, sillä Kolumbia on lähentynyt USA:ta. Venezuela oli aikaisemmin Kolumbian toiseksi suurin kauppakumppani, mutta nykyisin kauppasuhteet ovat poikki. Kiinasta on sen sijaan tullut Kolumbian merkittävä kauppakumppani.

Lyhyesti

Flagg

Pääkaupunki:

Bogota

Etniset ryhmät:

mestitsit 58 %, eurooppalaista alkuperää 20 %, mulatit 14%, afrikkalaista alkuperää 4 %, zambot 3 %, amerikanintiaanit 1 %

Kieli:

espanja

Uskonto:

roomalaiskatolilaisia 90 %, muita 10 %

Väkiluku:

49 529 208

Pinta-ala:

1 141 750 km2

Valuutta:

Kolumbian peso

BKT per asukas:

13 801 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017