Hopp til innhold

Kongon tasavalta

Ranskan entisessä siirtomaassa Kongossa on sen on itsenäistymisestä lähtien ollut poliittisia levottomuuksia, mutta tilanne on parantunut viime vuosina.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Kongon koillisosa on metsäistä ylänköä ja maan itäpuolella on suuria vuoristoalueita. Kongojoki virtaa ylänköalueen halki ja muodostaa luonnollisen rajan Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Kongolla on pieni kaistale rantaviiva Atlantin valtamerelle. Ilmasto on trooppinen ja koko maassa on kosteaa ja lämmintä. Kongo sijaitsee päiväntasaajan lähellä ja vuodenaikojen vaihtelut ovat pieniä. Maan nopea ja kontrolloimaton kaupungistuminen 1960-luvulla johti suuremmissa kaupungeissa slummiutumiseen sekä ilman ja vesistöjen saastumiseen. Kongon ainutlaatuiset sademetsät ovat joutuneet uhanalaisiksi hallituksen yksityistettyä puutavaran tuotannon. Laittomien hakkuiden lisääntyminen on kasvavava ongelma, ja salametsästäjät uhkaavat useiden sademetsien harvinaisten eläinlajien olemassaoloa.

Ecoprint

0.6 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kongon tasavalta, tarvitsisimme 0.6 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kun portugalilaiset saapuivat rannikolle 1400-luvun lopulla, he kohtasivat suuria kuningaskuntia, joissa oli useita miljoonia asukkaita. Ensimmäiset kohtaamiset maan alkuperäisten asukkaiden kanssa olivat vähäisiä ja varovaisia. Tämä asetelma muuttui kuitenkin 1500-luvulla, jolloin Portugali otti Brasilian siirtomaakseen ja tarvitsi orjia alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Portugalilaiset valloittivat Kongon rannikon kuningaskunnat ja seuraavien satojen vuosien aikana yli 350 000 ihmistä myytiin orjiksi. Vuonna 1891 Kongo joutui Ranskan siirtomaaksi, ja vuonna 1910 koko maasta tuli osa Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaa. Kongo itsenäistyi vasta vuonna 1960, ja maa koki vasemmistoradikaalin vallankumouksen vuonna 1963. Kongo oli sosialistinen vuoteen 1992 asti ja maassa tapahtui useita sotilasvallankaappauksia tuona aikana. Opposition vaalivoitto vuonna 1992 johti laajoihin levottomuuksiin ja maan poliittinen johto romahti täysin. Eri osapuolten välinen konflikti johti suoranaiseen sisällissotaan vuosina 1992–1993 ja 1997–1999.

Yhteiskunta ja politiikka

Kongo on vuoden 2002 perustuslakinsa mukaan demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan ja hän johtaa hallitusta. Presidentillä on paljon valtaa, hän voi hajottaa kansalliskokouksen ja määrätä uudet vaalit. Maa on käytännöllisesti katsoen yhä yksipuoluevaltio, ja sen sosialistisella työväenpuolueella on ehdoton enemmistö kansalliskokouksessa. Kongon asukkailla ei ole mahdollisuutta saada koulutusta, perustason terveyspalvelut puuttuvat ja pääkaupunki Brazzaville on raunioina. Väestö koostuu monista erilaisista etnisistä ryhmistä, ja näiden ryhmien väliset erimielisyydet johtivat sisällissotaan vuonna 1997. Alueellinen ja etninen tausta vaikuttavat yhä erittäin paljon poliittisten puolueiden kokoonpanoon. Kongolla on suuria korruptio-ongelmia ja kapinallisryhmät riehuvat yhä maan eteläosissa. Yli 150 000 ihmistä on pakolaisina omassa maassaan. Lisäksi Kongon demokraattisesta tasavallasta on saapunut tuhansia pakolaisia Kongon puolelle.

Talous ja kaupankäynti

Viimeisten 30 vuoden aikana Kongon talous ja elinkeinoelämä on kokenut suuria muutoksia. Maa joka ennen oli riippuvainen maa- ja metsätaloudesta, on nyt muuttunut merkittäväksi öljyntuottajaksi. Maan rikkaiden öljyvarantojen hyödyntäminen alkoi jo ennen maan itsenäistymistä, mutta toiminta laajentui toden teolla 1980-luvulla. Kongo saa öljystä nykyisin yli 50 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suurin osa öljyteollisuudesta on ulkomaisten yhtiöiden hallinnassa, eivätkä Kongon asukkaat ole juuri saaneet työpaikkoja tältä sektorilta, vaan elävät yhä suuressa köyhyydessä. Tämä yksipuolinen riippuvaisuus öljytuloista on tehnyt maasta haavoittuvaisen öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahduksille. Kongon muita tärkeitä vientituotteita ovat maakaasu, puutavara, elintarvikkeet ja mineraalit. Maan eteläosissa Brazzavillen pääkaupunkialueella on eniten teollisuutta. Kauempana pohjoisessa harjoitetaan etupäässä maanviljelyä ja kaivostoimintaa. Taloudellinen tilanne heikkeni huomattavasti sisällisodan vuosina 1997–1999, ja maalla on yhä tästä konfliktista juontavia ongelmia.

Lyhyesti

Kongon tasavalta

Pääkaupunki:

Brazzaville

Etniset ryhmät:

kongot 58 %, sanghat 20 %, teket 17 %, mbošit 12 %, muut 3 %

Kieli:

ranska, lingala, monokutuba, kikongo, useita muita paikallisia kieliä

Uskonto:

kristityt 50 %, animistit 48 %, muslimit 2 %

Väkiluku:

4 671 142

Valtiomuoto:

Tasavalta

Pinta-ala:

342 000 km2

Valuutta:

CFA-frangi

BKT per asukas:

6 368 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017