Hopp til innhold

Kreikka

Kreikan tasavalta

Kreikka on yksi maailman suosituimmista turistikohteista. Maassa on idyllisiä saaria ja sillä on jännittävä historia. Tämän päivän Kreikkaa rasittaa suuri budjettialijäämä ja valtava valtionvelka.

Päivitetty viimeksi 26.04.2017

Maantiede ja ympäristö

Kreikka sijaitsee Euroopan kaakkoisosassa Välimeren rannalla. Siihen kuuluu 132 000 neliökilometriä maata mantereella ja saaristossa. Kreikka on vuoristoinen maa ja sen geologia on hyvin vaihtelevaa. Egeanmeren rannikolla on useita vulkaanisia saaria ja alueella tapahtuu usein maanjäristyksiä. Kreikassa on yli 2 500 saarta, joista 227 on asuttuja. Maassa on välimerenilmasto leutoine ja sateisine talvineen sekä lämpimine ja kuivine kesineen. Kreikassa on usein laajoja metsäpaloja. Kesällä 2007 äärimmäinen kuivuus ja kuumuus aiheuttivat suurimmat metsäpalot 150:een vuoteen. Palot aiheuttivat suurta vahinkoa ja ekologista tuhoa. Ekosysteemien vaurioituminen on aiheuttanut maaeroosiota, vesipulaa ja luonnon monimuotoisuuden vähentymistä.

Earth Earth Ecoprint

2.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kreikka, tarvitsisimme 2.2 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kreikkalaisella kulttuurilla on tuhansien vuosien historia. Antiikin Kreikan korkeakulttuureissa on elänyt koko länsimaiselle sivistykselle keskeisiä hahmoja, esimerkiksi filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles, matemaatikot Arkhimedes ja Pythagoras sekä useita muita valtiomiehiä ja kirjailijoita.

Nykyinen Kreikan valtio itsenäistyi vuonna 1830, ja ajoittain maan poliittinen tilanne on ollut epävakaa. Vuosina 1946–49 maassa käytiin sisällissota, jossa olivat mukana hallituksen joukot ja kommunistit. Kommunistit hävisivät sodan.

Kreikka liittyi Natoon vuonna 1952. Vuonna 1967 Kreikassa tehtiin sotilasvallankaappaus, jossa kuningas ja hallitus syrjäytettiin vallasta. Sotilasjuntan hallinto jatkui vuoteen 1974 asti, vuotta myöhemmin Kreikasta tuli tasavalta. Siitä lähtien maata hallitsi kaksi puoluetta – sosiaalidemokraattinen PASOK ja oikeistolainen Uusi Demokratia. Ne olivat omaksuneet ns. nepotismin ja klientelismin, toisin sanoen päättäjät ovat jakaneet etuja ja virkoja heitä lähellä oleville tahoille. Puolueet hallitsivat Kreikkaa vuoronperään.

Yhteiskunta ja politiikka

Kreikan valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee maan parlamentti. Presidentin toimikauden pituus on viisi vuotta, mutta valtaoikeudet ovat varsin rajoitetut. Yksikamarisessa parlamentissa on 300 jäsentä. Jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan suhteellisella vaalitavalla, mutta suurimmaksi äänestetty puolue saa perustuslain mukaan 50 ylimääräistä paikkaa. Korkeinta poliittista valtaa käyttää hallitusta johtava pääministeri.

Hallitusvalta oli sotilasjuntan kaatumisen jälkeen jommalla kummalla suurista puolueista – Uusi demokratia (Nea Demokratia) tai PASOK. Ne päätyivät yhdessä hallitukseen vuonna 2012. Kreikan talousromahdukseen ja sen hoitoon kyllästyneet kreikkalaiset äänestivät vuoden 2015 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi vasemmistolaisen Syriza-puolueen, joka sai 35,46 % äänistä. Pääministerinä toimii Alexis Tsirpras. Uusi demokratia jäi kakkoseksi saaden 28,10 % äänistä. Vaaleissa uusnatsistinen Kultainen aamunkoitto kiilasi kolmanneksi (6,99 %) ja PASOK -puolue jäi neljänneksi saaden vain reilut kuusi prosenttia äänistä.

Kreikka on pakolaisten läpikulkumaa. YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että Kreikan saaristoon saapuu 1000 ihmistä joka päivä. Huolimatta maan taloudellisesta tilanteesta valtaosa kreikkalaisista toivottaa pakolaiset tervetulleeksi niin hyvin, että kreikkalaiselle vapaaehtoistyölle ehdotettiin Nobelin rauhanpalkintoa.

Talous ja kaupankäynti

Kreikka oli vuosia vääristänyt taloustilastojaan euroalueeseen pääsyn edellytyksenä, mikä paljastui vuonna 2009. Vuonna 2011 pidettiin mahdollisena, että Kreikka joutuisi ulos eurosta (ns. Grexit) ja euroalue hajoaisi. Maa joutui euromaiden, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tiukan talouskuurin alle. Kreikkalaiset ovat saaneet tottua mm. palkkojen ja eläkkeiden alentamiseen ja valtion omaisuuden myyntiin ja yksityistämiseen. Kreikalle myönnettyjen kahden tukipaketin yhteissumma on yli 240 miljardia euroa. Kreikan velkoja on sittemmin leikattu ja maa on saanut helpotusta lainaehtoihin ja maksuaikoihin.

Palkkoja on leikattu noin 30 prosenttia, ja hyvin monet ovat joutuneet tyytymään minimipalkkaan (n. 560€/kk). Työttömiä on n. 25 prosenttia, mutta työttömyys vähenee hitaasti. Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on kuitenkin n. 60 prosenttia, mikä on maailman korkeimpia. Virallinen tilasto kertoo, että noin joka viides on köyhä eli käteen jäävä osa on alle 60 prosenttia bruttotulosta. Köyhiä on 10 miljoonan asukkaan maassa lähes kolme miljoonaa.

Turismiin ei talouskriisi ole vaikuttanut, ja sen osuus on n. 20 % BKT:sta. Kreikassa vierailee seitsemän miljoonaa turistia vuosittain. Kaupallisessa merenkulussa kreikkalaislaivasto on maailman suurimpia. Kreikkalaisia vientituotteita ovat ruoka ja juomat, tehdasvalmistetut tuotteet, petrokemian tuotteet, kemikaalit ja tekstiilit. Maa vie tuotteita seuraavasti: Italia 11.2 %, Saksa 7.3 %, Turkki 6.6%, Kypros 5.9 %, Bulgaria 5.2 %, Yhdysvallat 4.8 %, UK 4.2 %, Egypti 4 % (2015).

Kreikka on pikkuhiljaa pääsemässä jaloilleen ja talous on elpymässä. IMF:n mielestä Kreikalta vaaditut uudistukset ovat kohtuuttomia, ja siksi IMF on suosittanut Kreikan lainojen osittaista mitätöintiä ja talouskasvua tukevaa finanssipolitiikkaa.

Lähteet:

YLE - Reuters: Kreikan talouskasvu ylitti tavoitteet roimasti

YLE - Tätä ei jäsenmaissa haluta puhua: Kreikan velkahyrrä pyörii, eikä takaisinmaksua näy

HS - IMF:n johto poikkeuksellisesti eri mieltä Kreikasta - odotettu maarportti arviois, että velkahelpotuksia tarvitaan

Kauppalehti - Euroryhmän puheenjohtaja: Kreikan velkoja ei anneta anteeksi

CIA - Kreikka

Lyhyesti

Kreikka

Pääkaupunki:

Ateena

Etniset ryhmät:

kreikkalaiset 93 %, muut 7 % (2001)

Kieli:

kreikka 99 %, muut kielet 1 %

Uskonto:

ortodoksit 98 %, muslimit 1,3 %, muut 0,7 %

Väkiluku:

11 125 833

Valtiomuoto:

tasavalta

Pinta-ala:

131 957 km2

Valuutta:

Euro

BKT per asukas:

26 680 PPP$

Kansallispäivä:

25. maaliskuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017