[[suggestion]]
Kroatia

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Zagreb

Etniset ryhmät

Kroaatteja 89,6 %, serbejä 4,5 %, muita 5,9 %

Kieli

Kroatia (virallinen) 96,1 %, serbia 1 %, muut 2,9 %

Uskonto

Roomalaiskatolisia 87,8 %, ortodokseja 4,4 %, muita kristittyjä 0,4 %, muslimeja 1,3 %, muita 0,9 %, uskontokuntiin kuulumattomat 5,2 %

Väkiluku

4 400 000

Valtiomuoto

tasavalta

Muut maasivut

Maantiede

Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Adrianmeren rannalla. Kroatian eteläosa kuuluu Dinaarien Alpeille ja vuoret on keskimäärin noin 1500-1900 metriä merenpinnan yläpuolella. Taloudellisesti merkittävin alue on tasainen ja hedelmällinen koillinen Slavonia, jonka läpi virtaavat joet Sava ja Drava sekä Tonava. Kroatian pitkällä rannikolla sijaitsee useita saaria. Vegetasjonen sisämaan alangoilla on vehreitä lehtipuita, kukkuloilla kasvaa pyökki, kuusi ja mänty. Rannikon vuorilla kasvillisuus on rehevää ja lajistoltaan rikasta. Toisaalta alangot ja saaret ovat monelta osin köyhiä alkuperäisestä kasvillisuudesta. Kroatian nisäkäsfaunaan kuuluu 76 lajia, kuten villisika, metsäkauris, kettu ja mäyrä. Karhuja ja susia esiintyy syrjäisillä alueilla. Kroatiassa on kirjattu 370 lintulajia ja saalistajalinnuista Kroatiassa esiintyy ​​kotkia, korppikotkia ja haukkoja. Tuhoisat maanjäristykset ovat vaarana Kroatiassa, mutta eniten ympäristöä uhkaa ihmisten aiheuttama saastuminen erityisesti rannikkoalueella, sekä happamat sateet, jotka vahingoittavat metsiä. Kroatia on ratifioinut useita kansainvälisiä sitoumuksia ympäristön suojelemiseksi.

Earth Ecoprint

1.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kroatia, tarvitsisimme 1.8 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia


Kroatian alueella on ollut asutusta vuodesta 1200 eaa. lähtien. Sekä kreikkalaiset että roomalaiset perustivat myöhemmin siirtokuntia Kroatian rannikolle. Vuonna 845 Kroatian prinssi Trpimir perusti ensimmäisen kroatialaisen dynastian. Kroatia joutui Unkarin vallan alle vuonna 1102, mutta pystyi silti säilyttämään identiteettinsä. Vuonna 1848 Kroatia siirtyi Itävallalle ja taas Unkarin vallan alle Itävalta-Unkarin synnyttyä vuonna 1867. Itävalta-Unkarin valtakunta hajosi tappioon ensimmäisessä maailmansodassa, ja Kroatia itsenäistyi vuonna 1918. Samana vuonna perustettiin ”serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta" Jugoslavia. Monet kroaatit kuitenkin pettyivät serbien vahvaan valta-asemaan uudessa valtiossa.

Saksa ja Italia valloittivat Jugoslavian vuonna 1941, ja nostivat Kroatian johtoon fasistisen nukkehallinnon. Siitä alkoi raa’at etniset puhdistukset: natsien rotuoppeja soveltanut Kroatian fasistinen hallitus tappoi yli 300 000 serbiä. Vuonna 1945 Kroatiasta tuli yksi kuudesta kommunistijohtaja Josiph Broz Titon johtaman sosialistisen Jugoslavian tasavalloista. Vuonna 1970 laaja kroatialainen kansanliike nousi vaatimaan itsenäisyyttä ja vastustamaan Titoa, mutta liike kukistettiin väkivalloin.
Kommunistit pysyivät vallassa vuoteen 1990 asti. Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mikä johti Kroatian sotaan. Kroatian johdossa oli äärinationalistinen Franjo Tudjman, jota maan serbiväestö pelkäsi. Serbienemmistöisen Krajinan alue päätti liittyä Serbiaan. Kroatia vastasi lähettämällä Krajinaan sotilaita, mitä Serbia piti hyökkäyksenä itseään vastaan ja ryhtyi tukemaan aseellisesti Kroatian serbialueiden sissejä. Jugoslavian liittoarmeija, joka oli käytännössä muuttunut Serbian kansallisarmeijaksi, myös pommitti kohteita Kroatiassa. Serbit valtasivat kolmanneksen Kroatian pinta-alasta ja hääsivät muita etnisiä ryhmiä valloittamiltaan alueilta. Tammikuussa 1992 solmittiin tulitauko. Kroatian serbeille taattiin autonomia, ja maahan saapui 10 000 YK-sotilasta turvaamaan rauhaa. Tulitauko oli kuitenkin hatara. YK-joukkojen lähdettyä vahvistunut kroaattiarmeija tunkeutui serbialueille ja alkoi vallata niitä itselleen. Autonomia peruttiin, ja satojatuhansia Kroatian serbejä pakeni Serbian puolelle. Kroatian sota loppui virallisesti joulukuussa 1995 Daytonin rauhansopimukseen. Kroatian sota oli raakaa ja kohdistui siviileihin. Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli ja neljännesmiljoona ajettiin kodeistaan.

Yhteiskunta ja politiikka


Kroatian politiikka oli itsenäistymisen jälkeen autoritaarista ja nationalistista. Media oli valtion määräysvallassa, maassa tapahtui ihmisoikeusloukkauksia ja korruptio oli laajalle levinnyttä. Maan johdossa oli nationalistinen konservatiivipuolue Kroatian demokraattinen unioni (HDZ).
Sisäpoliittinen asetelma muuttui joulukuun 2011 parlamenttivaaleissa oleellisesti, kun HDZ-puolue menetti valta-asemansa ja hallitusvastuu siirtyi sosialidemokraattisen puolueen johtamalle hallitukselle, johon sosiaalidemokraattien lisäksi kuuluvat Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen kongressi IDS sekä Kroatian eläkeläisten puolue HSU. Valtionpäämies on presidentti, joka  toimii myös  puolustusvoimien ylipäällikkönä. Presidentti myös linjaa ja toimeenpanee Kroatian ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Ylintä lainsäädäntövaltaa  käyttää parlamentti (Sabor), jonka jäsenet valitaan suorissa vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Perustuslain mukaan kansanedustajien määrän tulee olla vähintään 100 ja enintään 160. Nykyisessä parlamentissa istuu 151 kansanedustajaa. Kroatia liittyi Natoon vuonna 2009, ja 1.7. 2013  siitä tuli Euroopan Unionin jäsenvaltio. EU edellytti liittymisen yhteydessä, että Kroatia jatkaa ponnistelujaan erityisesti korruption ja ihmiskaupan torjunnassa, sotarikosoikeudenkäyntien tehostamisessa ja vähemmistöjen rekrytoinnissa julkishallintoon.

Talous ja kaupankäynti


Ennen Jugoslavian hajoamista Kroatia oli vaurain ja voimakkain teollinen osa Jugoslaviaa. Sisällissota heikensi kuitenkin vakavasti Kroatian taloutta ja erityisesti maalle tärkeää matkailualaa. Kroatia on tätä nykyä  toimiva markkinatalous, jonka vahvuuksia on koulutettu työvoima, hyvä infrastruktuuri ja liikenneyhteydet sekä kehittynyt pankkisektori. EU-integraatio on lisännyt kilpailua ja käynnistänyt tärkeitä uudistuksia. Vuosien 2008–2009 kansainvälisen talouskriisin jälkeen Kroatian talous kuutena peräkkäisenä vuotena, mutta talouden ennakoidaan kääntyvän kasvuun vuonna 2015. Kestävän talouskehityksen haasteina on pidetty tehotonta julkista sektoria, raskasta työvoimalainsäädäntöä ja investointien kannalta monimutkaista byrokratiaa.  
Turismin merkitys kansantaloudelle on huomattava ja rannikolla turismi on keskeinen elinkeino. Perinteinen teollisuus on rakennemuutoksessa ja EU-jäsenyyden myötä esimerkiksi telakkasektori on käynyt läpi yksityistämisprosessia ja uudelleenjärjestelyjä. Metalliteollisuus, teollisuuden sähkölaitteiden valmistus ja lääketeollisuus kuuluvat  kilpailukykyisimpiin teollisiin toimialoihin. Elintarvikkeiden ja päivittäistavarakaupan osalta vienti naapurimaihin on tärkeää. Kotimainen kulutus muodostaa suurimman osan bruttokansantuotteesta.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kroatia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    16,6
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    42,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    16,7
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    4
    Prosent
    Sekundaarisektori
    29
    Prosent
    Tertiaarisektori
    67
    Prosent
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    56 590
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    14,5
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    34,4
    Prosenttiosuus
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    4 189,000
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    77
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    80
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    73
    Vuosi
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,9
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    119
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    25 146
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    919
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    2 100
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    826
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,639
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    4
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    12
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    12
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    28,94
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    2
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    3,2
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    99,6
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    97
    Prosenttiosuus
  •  

    Kroatia

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto