Hopp til innhold

Kroatia

Kroatian tasavalta

Kroatia kävi sisällissotaa suurimman osan 1990-luvusta, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen talouskasvu on ollut hyvää ja poliittiset suhteet ovat parantuneet.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Adrianmeren rannalla. Kroatian eteläosa kuuluu Dinaarien Alpeille ja vuoret on keskimäärin noin 1500-1900 metriä merenpinnan yläpuolella. Taloudellisesti merkittävin alue on tasainen ja hedelmällinen koillinen Slavonia, jonka läpi virtaavat joet Sava ja Drava sekä Tonava. Kroatian pitkällä rannikolla sijaitsee useita saaria. Vegetasjonen sisämaan alangoilla on vehreitä lehtipuita, kukkuloilla kasvaa pyökki, kuusi ja mänty. Rannikon vuorilla kasvillisuus on rehevää ja lajistoltaan rikasta. Toisaalta alangot ja saaret ovat monelta osin köyhiä alkuperäisestä kasvillisuudesta. Kroatian nisäkäsfaunaan kuuluu 76 lajia, kuten villisika, metsäkauris, kettu ja mäyrä. Karhuja ja susia esiintyy syrjäisillä alueilla. Kroatiassa on kirjattu 370 lintulajia ja saalistajalinnuista Kroatiassa esiintyy ​​kotkia, korppikotkia ja haukkoja. Tuhoisat maanjäristykset ovat vaarana Kroatiassa, mutta eniten ympäristöä uhkaa ihmisten aiheuttama saastuminen erityisesti rannikkoalueella, sekä happamat sateet, jotka vahingoittavat metsiä. Kroatia on ratifioinut useita kansainvälisiä sitoumuksia ympäristön suojelemiseksi.

Earth Ecoprint

1.8 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Kroatia, tarvitsisimme 1.8 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Kroatian alueella on ollut asutusta vuodesta 1200 eaa. lähtien. Sekä kreikkalaiset että roomalaiset perustivat myöhemmin siirtokuntia Kroatian rannikolle. Vuonna 845 Kroatian prinssi Trpimir perusti ensimmäisen kroatialaisen dynastian. Kroatia joutui Unkarin vallan alle vuonna 1102, mutta pystyi silti säilyttämään identiteettinsä. Vuonna 1848 Kroatia siirtyi Itävallalle ja taas Unkarin vallan alle Itävalta-Unkarin synnyttyä vuonna 1867. Itävalta-Unkarin valtakunta hajosi tappioon ensimmäisessä maailmansodassa, ja Kroatia itsenäistyi vuonna 1918. Samana vuonna perustettiin ”serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta" Jugoslavia. Monet kroaatit kuitenkin pettyivät serbien vahvaan valta-asemaan uudessa valtiossa.
Saksa ja Italia valloittivat Jugoslavian vuonna 1941, ja nostivat Kroatian johtoon fasistisen nukkehallinnon. Siitä alkoi raa’at etniset puhdistukset: natsien rotuoppeja soveltanut Kroatian fasistinen hallitus tappoi yli 300 000 serbiä. Vuonna 1945 Kroatiasta tuli yksi kuudesta kommunistijohtaja Josiph Broz Titon johtaman sosialistisen Jugoslavian tasavalloista. Vuonna 1970 laaja kroatialainen kansanliike nousi vaatimaan itsenäisyyttä ja vastustamaan Titoa, mutta liike kukistettiin väkivalloin.
Kommunistit pysyivät vallassa vuoteen 1990 asti. Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mikä johti Kroatian sotaan. Kroatian johdossa oli äärinationalistinen Franjo Tudjman, jota maan serbiväestö pelkäsi. Serbienemmistöisen Krajinan alue päätti liittyä Serbiaan. Kroatia vastasi lähettämällä Krajinaan sotilaita, mitä Serbia piti hyökkäyksenä itseään vastaan ja ryhtyi tukemaan aseellisesti Kroatian serbialueiden sissejä. Jugoslavian liittoarmeija, joka oli käytännössä muuttunut Serbian kansallisarmeijaksi, myös pommitti kohteita Kroatiassa. Serbit valtasivat kolmanneksen Kroatian pinta-alasta ja hääsivät muita etnisiä ryhmiä valloittamiltaan alueilta. Tammikuussa 1992 solmittiin tulitauko. Kroatian serbeille taattiin autonomia, ja maahan saapui 10 000 YK-sotilasta turvaamaan rauhaa. Tulitauko oli kuitenkin hatara. YK-joukkojen lähdettyä vahvistunut kroaattiarmeija tunkeutui serbialueille ja alkoi vallata niitä itselleen. Autonomia peruttiin, ja satojatuhansia Kroatian serbejä pakeni Serbian puolelle. Kroatian sota loppui virallisesti joulukuussa 1995 Daytonin rauhansopimukseen. Kroatian sota oli raakaa ja kohdistui siviileihin. Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli ja neljännesmiljoona ajettiin kodeistaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Kroatian politiikka oli itsenäistymisen jälkeen autoritaarista ja nationalistista. Media oli valtion määräysvallassa, maassa tapahtui ihmisoikeusloukkauksia ja korruptio oli laajalle levinnyttä. Maan johdossa oli nationalistinen konservatiivipuolue Kroatian demokraattinen unioni (HDZ).
Sisäpoliittinen asetelma muuttui joulukuun 2011 parlamenttivaaleissa oleellisesti, kun HDZ-puolue menetti valta-asemansa ja hallitusvastuu siirtyi sosialidemokraattisen puolueen johtamalle hallitukselle, johon sosiaalidemokraattien lisäksi kuuluvat Kroatian kansanpuolue HNS, Istrian demokraattinen kongressi IDS sekä Kroatian eläkeläisten puolue HSU. Valtionpäämies on presidentti, joka  toimii myös  puolustusvoimien ylipäällikkönä. Presidentti myös linjaa ja toimeenpanee Kroatian ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Ylintä lainsäädäntövaltaa  käyttää parlamentti (Sabor), jonka jäsenet valitaan suorissa vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Perustuslain mukaan kansanedustajien määrän tulee olla vähintään 100 ja enintään 160. Nykyisessä parlamentissa istuu 151 kansanedustajaa. Kroatia liittyi Natoon vuonna 2009, ja 1.7. 2013  siitä tuli Euroopan Unionin jäsenvaltio. EU edellytti liittymisen yhteydessä, että Kroatia jatkaa ponnistelujaan erityisesti korruption ja ihmiskaupan torjunnassa, sotarikosoikeudenkäyntien tehostamisessa ja vähemmistöjen rekrytoinnissa julkishallintoon.

Talous ja kaupankäynti

Ennen Jugoslavian hajoamista Kroatia oli vaurain ja voimakkain teollinen osa Jugoslaviaa. Sisällissota heikensi kuitenkin vakavasti Kroatian taloutta ja erityisesti maalle tärkeää matkailualaa. Kroatia on tätä nykyä  toimiva markkinatalous, jonka vahvuuksia on koulutettu työvoima, hyvä infrastruktuuri ja liikenneyhteydet sekä kehittynyt pankkisektori. EU-integraatio on lisännyt kilpailua ja käynnistänyt tärkeitä uudistuksia. Vuosien 2008–2009 kansainvälisen talouskriisin jälkeen Kroatian talous kuutena peräkkäisenä vuotena, mutta talouden ennakoidaan kääntyvän kasvuun vuonna 2015. Kestävän talouskehityksen haasteina on pidetty tehotonta julkista sektoria, raskasta työvoimalainsäädäntöä ja investointien kannalta monimutkaista byrokratiaa.  
Turismin merkitys kansantaloudelle on huomattava ja rannikolla turismi on keskeinen elinkeino. Perinteinen teollisuus on rakennemuutoksessa ja EU-jäsenyyden myötä esimerkiksi telakkasektori on käynyt läpi yksityistämisprosessia ja uudelleenjärjestelyjä. Metalliteollisuus, teollisuuden sähkölaitteiden valmistus ja lääketeollisuus kuuluvat  kilpailukykyisimpiin teollisiin toimialoihin. Elintarvikkeiden ja päivittäistavarakaupan osalta vienti naapurimaihin on tärkeää. Kotimainen kulutus muodostaa suurimman osan bruttokansantuotteesta.

Lyhyesti

Kroatia

Pääkaupunki:

Zagreb

Etniset ryhmät:

Kroaatteja 89,6 %, serbejä 4,5 %, muita 5,9 %

Kieli:

Kroatia (virallinen) 96,1 %, serbia 1 %, muut 2,9 %

Uskonto:

Roomalaiskatolisia 87,8 %, ortodokseja 4,4 %, muita kristittyjä 0,4 %, muslimeja 1,3 %, muita 0,9 %, uskontokuntiin kuulumattomat 5,2 %

Väkiluku:

4 255 374

Valtiomuoto:

tasavalta

BKT per asukas:

21 880 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017