Hopp til innhold

Laos

Laosin demokraattinen kansantasavalta

Laos, virallisesti Laosin demokraattinen kansantasavalta on yksi Aasian köyhimmistä valtioista. Suurista luonnonrikkauksista ja nopeasta talouskasvusta huolimatta maa on edelleen riippuvainen kansainvälisistä lahjoituksista. Laosissa on kommunistinen yksipuoluejärjestelmä.

Päivitetty viimeksi 16.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Laos on sisämaan valtio Indokiinan niemimaalla Kaakkois-Aasian ääreisosassa. Sen rajanaapureita ovat Kiina, Vietnam, Kambodža, Thaimaa ja Burma. Maan pääkaupunki Vientiane sijaitsee lounaisrajan tuntumassa. Laos on pinnanmuodoiltaan vuoristoinen, erityisesti pohjoisosiltaan ja Vietnamin rajan tuntumassa sijaitsevan Annamin vuoriston osalta. Korkein kohta Pou Bia kohoaa 2817 metriin. Vain kolme tasankoa rikkoo Vietnamin vastaisen vuorijonon. Laajoja viljelylle soveltuvia tasankoja on vain etelässä ja lännessä, missä suurin osa riisisadosta kasvatetaan. Laosin monet joet saavat vetensä maan vuorilta ja virtaavat länsirajan tuntumassa sijaitsevaan Mekong-jokeen.

Laosin teollisuus on niin pientä, että maan ympäristöongelmat liittyvät lähinnä perinteisiin viljelymenetelmiin ja niiden aiheuttamaan eroosioon ja metsäkatoon. Vaikka Laos onkin metsien peittämä maa, sen hakkuutahti on kestämätön. Hallitus onkin pyrkinyt ohjaamaan vuoristokansoja välttämään hakkuukaskeamista ja järjestämään laajoja uudelleenmetsitysprojekteja. Tällä maa pyrkii myös turvaamaan tärkeän puutavaraviennin tulevaisuuden.

Ecoprint

0.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Laos, tarvitsisimme 0.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Laosin historia yhtenäisenä valtiona juontaa juurensa Lan Xangin eli "tuhannen elefantin" kuningaskuntaan, joka oli olemassa jo 1300-luvun puolivälissä. Voimakkaalla kuninkaalla Fa Ngumilla oli hallussaan suurin osa nykyisten Thaimaan ja Laosin alueista. Hänen seuraajansa juurruttivat maahan buddhalaisuuden 1500-luvulla. Kuningaskunta rappeutui 1600-luvulle tultaessa kuningassukujen ja rajanaapurien taisteluihin, ja nykyisellä Thaimaan alueella sijaitseva Siam valloitti suuren osan Laosin alueista. Vietnamin jouduttua Ranskan siirtomaaksi ranskalaiset syrjäyttivät siamilaiset ja aloittivat Laosin sulauttamisen ranskalaiseen imperiumiin. Nykyinen Laosin ja Thaimaan välinen raja määriteltiin ranskalais-siamilaisessa sopimuksessa vuonna 1907.
Toisessa maailmansodassa ranskalaisen Indokiinan alueet joutuivat japanilaismiehityksen alaisiksi, ja juuri ennen Japanin antautumista vuonna 1945 Laosin silloinen kuningas suostuteltiin julistamaan maa itsenäiseksi Ranskasta. Tämä nostatti kansallistunnetta ja -liikehdintää, mutta ranskalaiset katkaisivat tien itsenäisyyteen jo alkuvuodesta 1946 miehittämällä maan uudelleen myöntäen maalle kuitenkin rajoitetun itsehallinnon. Kun ensimmäinen Indokiinan sota alkoi Ranskan ja vietnamilaisten kommunistivoimien välille, jälkimmäinen liike auttoi myös perustamaan laoslaisen vastarintaliikkeen Pathet Laon, joka lyöttäytyi yhteen siirtomaaherruutta vastustavien kommunistien kanssa. Lopullisen itsenäisyyden maa saavutti vasta Geneven rauhankonferenssissa 1954 voitettuaan ensin Ranskan sissisodassa. Poliittiset olot olivat itsenäistymisen jälkeen epävakaat vasemmiston ja oikeiston taistellessa vallasta. 1960–luvulla Laos joutui mukaan Vietnamin sotaan. Pohjois-Vietnamin joukot käyttivät Laosin aluetta hyväkseen taistelussaan etelä-vietnamilaisia ja yhdysvaltalaisia joukkoja vastaan. Yhdysvallat pommitti Laosia raskaasti lähes vuosikymmenen tehden siitä maailman pommitetuimman maan. Räjähtämättömät pommit ovat yhä suuri ongelma.
Vuonna 1975 Pathet Lao otti Neuvostoliiton ja Pohjois-Vietnamin tuella valtaansa suurimman osan Laosia. Samana vuonna perustettu Laosin vallankumouksellinen kansanpuolue, The Lao People's Revolutionary Party (LPRP), Yhdysvaltain ja Ranskan tukemat kuningasvallan kannattajat muodostivat yhteishallituksen. Useiden hallituskiistojen jälkeen LPRP otti vallan ja maasta tehtiin kansandemokratia.

Yhteiskunta ja politiikka

Laosin ainut laillinen puolue on uudelleennimetty entinen kommunistipuolue, nykyinen Laosin kansan vallankumouksellinen puolue. Valtionpäämies on presidentti, ja hallitusta johtaa pääministeri. Hallituksen politiikka muodostetaan puoluekoneistossa 55-jäsenisessä keskuskomiteassa ja erityisesti 11-jäsenisessä "politbyroossa", joka myös tarkistaa merkittävät hallituksen tekemät päätökset. Kansalliskokouksen lainsäädäntövalta on rajallinen, mutta viime vuosina ainakin edustajien määrää on lisätty vaalikausittain. Kommunistien otettua vallan poliittinen kontrolli tiukentui vuodesta 1975 eteenpäin, mikä johti toisinajattelijoiden vangitsemiseen ja "uudelleenkouluttamiseen" sekä huonontuvan taloustilanteen kiihdyttämään massiiviseen poismuuttoaaltoon. Kontrolli on vähentynyt huomattavasti noista ajoista, ja vankileirit on suljettu. 
Indokiinan sodan jälkeiset kapinat hallitusta vastaan ovat vähentyneet, ja pieniä yhteenottoja lukuun ottamatta 2000-luvulla kapinoita ei varsinaisesti enää ole ollut. 
Laos on Kaakkois-Aasian maaseutuvaltaisin valtio ja yli 75 prosenttia asukkaista asuu maaseutualueilla.
 Hallitseva uskonto on theravada-buddhismi ja se on myös tärkeä kulttuurinen vaikuttaja maassa. Noin 60 prosenttia laosilaisista on theravada-buddhalaisia.

Talous ja kaupankäynti

Laos on luonnonvaroistaan huolimatta köyhä sisämaan valtio, jolla on heikko infrastruktuuri ja heikosti koulutettu työvoima. Maatalous, josta suurin osa on riisinkasvatusta toimeentulotarkoituksessa, työllistää 75 % kansasta ja tuottaa 29 % BKT:sta. Kansalliset säästöt ovat vähäisiä, ja Laos joutuu turvautumaan pitkälti ulkomaiseen apuun ja lainoihin taloutensa kehittämiseksi. Kommunistihallinto otti 70-luvun puolivälin jälkeen käyttöön tiukan suunnitelmatalouden, jota kuitenkin lievennettiin vuonna 1986, kun hallitus esitteli talousuudistuksen. Sen tarkoitus oli kasvattaa yksityissektoria ja vapauttaa hinnat markkinoiden määrättäviksi. Maanviljelijöille sallittiin maanomistus, ja he saattoivat myydä tuotteitaan avoimille markkinoille; lisäksi yritys- sekä rajapolitiikkaa muutettiin vapaampaan suuntaan. Nämä uudistukset johtivat tuotannon kannattavuuteen ja talouskasvuun, jotka ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Talous on kasvanut pitkälti teollisuuden ansiosta, jota on edistetty ulkomaisten investointien avulla. Ulkomaiset investoinnit ovat kohdistuneet lähinnä vesivoiman rakentamiseen, kaivostoimintaan ja infrastruktuurin rakentamiseen. Laosin hallitus edistää vahvasti vesivoiman ja kaivosteollisuuden lisäämistä maahan. Teollisuuden lisäksi turismi tuo kasvavassa määrin tuloja Laosiin ja maa kehittää turismisektoria. 
Maan nykyinen talousjärjestelmä on melko avoin, hallitus kuitenkin vaikuttaa siihen vahvasti. Talous ei kuitenkaan ole yhtä tuottava kuin esimerkiksi lähivaltioilla Kiinalla tai Vietnamilla. Kansainvälisessä vertailussa Laos on kuitenkin määritelty melko huonoksi sijoituskohteeksi muun muassa kukoistavan paikalliskorruption vuoksi. Kiina on nykyään maan suurin ulkomainen sijoittaja.

Lyhyesti

Laos

Pääkaupunki:

Vientiane

Etniset ryhmät:

laolaiset 55 %, khmout 11 %, hmongit 8 %, muut (sis. yli 100 pienempää etnistä ryhmää) 26 %

Kieli:

lao (virallinen), ranska, englanti, useita paikalliskieliä

Uskonto:

buddhalaiset 67 %, kristityt 1,5 %, muut ja määrittämättömät 31,5 %

Väkiluku:

7 019 652

Pinta-ala:

236 800 km2

Valuutta:

Kip

BKT per asukas:

5 675 PPP$

Kansallispäivä:

2. joulukuuta

Satelliittikuvat

Oudomxay

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017