Hopp til innhold

Madagaskar

Madagaskarin tasavalta

Madagaskar ainutlaatuisine luonnonympäristöineen on maailman neljänneksi suurin saari, jonka asukkailla on monikansallinen alkuperä. Maantieteellisen eristyneisyytensä takia suurinta osaa sen eliölajeista ei tavata muualla maailmassa. Korruptio ja poliittiset levottomuudet hidastavat tämän köyhän maatalousmaan positiivista kehitystä.

Päivitetty viimeksi 17.09.2009

Maantiede ja ympäristö

Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari Grönlannin, Uuden-Guinean ja Borneon jälkeen. Se irtosi Afrikan mantereesta tiettävästi 165 miljoonaa vuotta sitten ja Intian mantereesta 85 miljoonaa vuotta myöhemmin, jonka jälkeen sen eläimistö ja kasvisto ovat kehittyneet eristyksissä ainutlaatuisiksi. Suuri saari tarjoaa lajeille moninaisia elinympäristöjä, sillä sen rannikkoalueet ovat enimmäkseen trooppista sademetsätasankoa ja keskiosat vuoristoseutua. Saaren Itärannikolla sijaitsee yli 600 kilometriä pitkä järvien, tekojärvien ja kanaalien ketju Canal des Pangalanes.

Noin 90 prosenttia Madagaskarin eläin- ja kasvilajeista ovat kotoperäisiä, eikä niitä tavata muualla maailmassa. Maan hallitus onkin rauhoittanut kymmeniätuhansia neliökilometrejä saaren pinta-alasta luonnonsuojelualueiksi. Metsähakkuut ja niiden aiheuttama eroosio ovat silti edelleen valtava ympäristöuhka sekä saaren että sitä ympäröivien merialueiden eläin- ja kasvilajeille. Vaikka metsiä kaadetaan vain paikallisesti lähinnä kaskiviljelyn sekä puun- ja kivihiilentuotannon vuoksi, hakkuiden yhteisvaikutus on suuri. Madagaskarin sademetsät on lisätty Unescon maailmanperintölistalle.

Ecoprint

0.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Madagaskar, tarvitsisimme 0.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Madagaskarin väestö (malagassit) on lähtöisin pääasiassa Aasiasta ja Afrikasta, ja saaren uskotaan olleen asumaton ennen kaakkoisaasialaisten merenkulkijoiden saapumista 100-luvulla. Monikansallisesta alkuperäisväestöstä erottui myöhemmin 18 etnistä heimoa. Alueen historiankirjoitus alkaa 600-luvulta, kun arabit alkoivat perustaa kauppakeskuksia saaren koillisrannikolle. Ensi kosketus eurooppalaisiin tuli kuitenkin vasta 1500-luvulla portugalilaisten kauppalaivojen myötä, ja 1600-luvun lopulla ranskalaiset perustivat omia kauppakomppanioitaan itärannikolla. Aasialaisperäinen merina-heimo sai vallan suuressa osassa saarta ja sopi vaikutustaan alueella kasvattaneen Ison-Britannian kanssa orjakaupan poistosta 1817, mikä vaikutti suuresti saaren talouteen. Vuonna 1885 Madagaskar luovutettiin Ranskan protektoraatiksi, ja kymmenen vuotta myöhemmin Ranska otti maassa vallan armeijansa turvin ja lakkautti merina-heimon monarkian.

Maailmansotien aikaan malagassit taistelivat Ranskassa, Marokossa ja Syyriassa, ja britit palauttivat sen miehityksestä vapautuneelle Ranskalle vuonna 1943. Kansallisliike kasvatti kuitenkin suosiotaan, ja vuonna 1947 käytiin useita tuloksettomia taisteluita ranskalaishallintoa vastaan. Vuonna 1956 Ranska muutti hallintoaan osana uudistuvaa siirtomaapolitiikkaansa, ja Madagaskar lähestyi itsenäisyyttä rauhallisemmissa merkeissä. Kahta vuotta myöhemmin maa julistettiin Ranskan yhteisön autonomiseksi alueeksi, ja se julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1960.

Yhteiskunta ja politiikka

Madagaskarin poliittinen tila on ollut epävakaa jo vuodesta 1972, kun maan ensimmäinen presidentti joutui uudelleenvalintansa jälkeen eroamaan laajojen levottomuuksien vuoksi. Valta siirtyi nopeasti presidentiltä ja hallitukselta toiselle, kunnes lyhyen sotilaallisen väliaikaishallituskauden jälkeen maan johtoon nousi Didier Ratsiraka. Hän oli vallassa yhteensä 16 vuotta kolmen hallituskautensa aikana, ja pyrki tekemään maasta sosialistisen, kunnes levottomuuksien lisääntyessä 80-luvun lopulla järjestelmää oli lievennettävä. Sensuuri poistettiin ja oppositiopuolueet sallittiin, mutta tämä ei riittänyt estämään vallan vaihtumista myöhemmin, ja vuonna 1991 perustettu väliaikaishallitus poisti Ratsirakan valtaoikeudet. Uusi perustuslaki kirjoitettiin ja hyväksyttiin kansanäänestyksessä vuonna 1992. Useat peräkkäiset presidenttikaudet kiellettiin. Vuonna 2002 maata kohtasi poliittinen kriisi, kun presidentinvaalien molemmat ehdokkaat, Ratsiraka AREMA-puolueineen sekä Marc Ravalomanana, julistautuivat voittajiksi. Tilanne johti kannattajien välisiin laajoihin väkivaltaisuuksiin, ja Ratsiraka joutui pakenemaan maasta. Ravalomanana yhdessä TIM-puolueensa kanssa pyrki edistämään nopeaa ja kestävää kehitystä sekä poistamaan korruptiota. Maan keskittynyttä hallintoa hajautettiin, ja kehitys johti itsenäisten hallintoalueiden muuttamiseen 22 tasa-arvoiseksi maakunnaksi. Vuodesta 2009 maata on hallinnut armeijan nimittämä presidentti Andry Rajoelina, joka on pyrkinyt taas vahvistamaan presidentin valtaoikeuksia.

Madagaskar on puolipresidentiaalinen tasavalta, ja maan pääministeri johtaa sekä hallitusta että kaksikamarista parlamenttia. Parlamentin yleiskokouksessa on 127 edustajaa ja senaatissa 33, joista 11 on presidentin nimittämiä. Parlamenttivaalit pidetään joka neljäs vuosi, senaatin vaalit joka kuudes vuosi, ja presidentinvaalit joka viides vuosi.

Talous ja kaupankäynti

Madagaskarin sosialistista taloutta ryhdyttiin uudistamaan radikaalisti 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa, osittain kansainvälisten sijoittajien painostuksesta. Maataloutta ja yrityksiä yksityistettiin jälleen ja vientiä pyrittiin edistämään, mikä tuotti tuloksia muutaman vuoden viiveellä. Taloudellisista rakenneuudistuksista huolimatta korruptio pysyi yleisenä, eikä maan korkea köyhyysprosentti ole päässyt laskemaan. Maailmanpankin arvion mukaan 70% Madagaskarin väestöstä elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Epävakaat poliittiset olot ja väkivaltaisuudet ovat vieneet Madagaskarilta uskottavuutta kannattavana sijoituskohteena, ja hallitus onkin pyrkinyt vahvistamaan maan taloutta mittavilla sijoitusohjelmilla muun muassa vahvistamalla tie- ja kuljetusverkostoa.

Maanviljelys, kalastus ja metsäteollisuus ovat Madagaskarin pääelinkeinoja, sillä ne tuottavat yli neljänneksen maan bruttokansantuotteesta ja työllistävät 80% väestöstä. Suurimmat vientituotteet ovat kahvi ja vanilja, jonka johtava tuottajamaa Madagaskar on. Muita vientituotteita ovat sokeriruoko, neilikka, kaakao, riisi, maniokki, pavut, banaanit, maapähkinät ja karja. Myös turismi on paikallisesti tärkeä elinkeino.

Lyhyesti

Madagaskar

Pääkaupunki:

Antananarivo

Etniset ryhmät:

malayo-indonesialaiset (merinat ja sukulaisryhmä betsileot), rannikkoheimot (afrikkalaista, malayo-indonesialaista ja arabialaista alkuperää olevat betsimisarakat, tsimihetyt, antaisakat ja sakalavat), ranskalaiset, intialaiset, kreolit, komorit

Kieli:

viralliset kielet englanti, ranska ja malagassi

Uskonto:

alkuperäisuskonnot 52%, kristityt 41%, muslimit 7%

Väkiluku:

24 235 390

BKT per asukas:

1 459 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017