Hopp til innhold

Makedonia

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Makedonia säästyi etnisiltä väkivaltaisuuksilta, joita Jugoslavian hajoaminen 1990-luvulla aiheutti monissa Balkanin niemimaan valtioissa. Maassa oli kuitenkin vähällä puhjeta sisällissota kymmenisen vuotta itsenäistymisen jälkeen.

Päivitetty viimeksi 17.09.2009

Maantiede ja ympäristö

Makedonia on sisävaltio keskellä Balkanin niemimaata, ja sillä on rajanaapureinaan Albania, Bulgaria, Kreikka, Kosovo ja Serbia. Maasta 80 % on vuoristoa, ja sitä halkoo syvät jokilaaksot sekä kolme suurta järveä, Ohrid, Prespa ja Dojran, jotka kaikki sijaitsevat osittain naapurivaltioiden puolella. Ohridjärvi on tutkimusten mukaan muodostunut 5 miljoonaa vuotta sitten ja on siten yksi maailman vanhimmista järvistä. Siksi se tunnetaankin ainutlaatuisesta kotoperäisestä eliöstöstään.

Makedonian suurimpia ympäristöuhkia ovat saastuminen ja jätteet. Maassa on kolme luonnonsuojelualuetta, mutta ne sijaitsevat täysin asuttamattomilla seuduilla, ja teollisuuskaupungeissa Jugoslavian sosialistihallinnon aikaiset tehtaat ovat yhä toiminnassa. Maan siirryttyä markkinatalouteen saastuminen on kuitenkin hidastunut monien yritysten vähennettyä toimintaansa tai lopetettua kokonaan. Jätteet ovat toinen suuri ongelma, sillä maan ainoa lajittelukeskus sijaitsee pääkaupungissa Skopjessa. Kesällä lämpimän väli-ilmastonsa vuoksi Makedoniassa on myös paikallisia vedenjakeluongelmia, ja vedenkäytön rajoitukset ovatkin yleisiä kuumina aikoina.

0 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Makedonia, tarvitsisimme 0 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Makedonian alueella oli antiikin aikaan suuri Makedonian valtakunta, joka antoi nimensä koko laajalle maantieteelliselle alueelle. Myöhemmin Rooma valloitti seudun, ja valtakunnan jakauduttua 300- ja 400-luvun vaihteessa siitä tuli osa Bysanttia. Keskiajalla alue kuului myös Bulgarialle ja Serbialle, kunnes osmanit valloittivat sen, ja maa pysyi Osmanien valtakunnan osana aina sen rappioon 1900-luvulle asti. Balkanin sotien jälkeen Makedonia jakautui Kreikan, Bulgarian ja Serbian kesken.

Toisen maailmansodan aikaan nykyisen Makedonian alue oli pitkään Bulgarian ja Italian miehittämänä, ja maan onnistui vapauttaa itsensä Josip Broz Titon johdolla, josta tuli alueelle sodan jälkeen perustetun Jugoslavian johtaja. Makedonian kieli ja kulttuuri kukoistivat Jugoslavian hallinnon aikaan. Kun Itä-Euroopan kommunistivaltiot pikkuhiljaa avautuivat 1900-luvun lopulla, Makedonia julistautui itsenäiseksi Jugoslaviasta vuonna 1991. Se oli entisen Jugoslavian laajan alueen ainoa itsenäistynyt valtio, jonka itsenäistyminen ei aiheuttanut aseellisia konflikteja. Alueen albaaniväestö kieltäytyi kuitenkin osallistumasta itsenäistymistä koskevaan kansanäänestykseen.

Yhteiskunta ja politiikka

Vaikka Makedonian itsenäistymiseen ei alueen monimutkaisesta väestörakenteesta huolimatta liittynyt etnistä eripuraa, myöhemmin vuosina 1995 ja 1997 syntyi yksittäisiä levottomuuksia, ja vuonna 2000 vähemmistöliikkeet saivat jo huomattavasti suosiota. 2001 puhkesi pohjoisessa varsinaisia aseellisia riitoja, joissa albaaniradikaalit vaativat laajempia oikeuksia, ja pian levottomuudet levisivät laajalle. Ongelmana oli albaanien asema, sillä he eivät olleet Jugoslavian hallinnon aikana identifioituneet makedonialaisiksi kuten slaavit. Kansainvälisen rauhansovittelun tuloksena hallituskoalitiota laajennettiin sisältämään sekä makedonialaisten että albaanien poliittiset johtajat. Maa hyväksyttiin Naton jäseneksi vuonna 2006, ja se on jättänyt EU-jäsenhakemuksensa jo vuonna 2004. Yhtenä esteenä liittymiselle on ollut kiista maan nimestä Kreikan kanssa, joka ei hyväksy Makedonian käyttämiä antiikin ajan valtakunnan symboleita ja nimistöä.

Makedonian yksikamarisessa eduskunnassa on 120 edustajaa, jotka valitaan kuudesta vaalipiiristä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Suurimman puolueen nimittämä pääministeri on hallituksen johtaja, eivätkä ministerit voi toimia edustajina ministerinvirassa ollessaan. Presidentti edustaa maata sisä- ja ulkopolitiikassa ja on samalla maan asevoimien päämies. Hänen virkakautensa on viisivuotinen, ilman oikeutta asettua uudelleen ehdolle. Tuomiovaltaa käyttää korkein oikeus, hallinto-oikeus ja paikallistuomioistuimet.

Talous ja kaupankäynti

Makedonialla on pieni ja hyvin kansainväliseen kauppaan sopeutunut, avoin talousjärjestelmä. Maatalous ja teollisuus ovat aiemmin olleet tärkeimmät talouden haarat, mutta viime vuosina palvelusektori on kasvanut niitä suuremmaksi. Talous kärsii vielä muutamista sosialismin ja markkinatalouden välisen siirtymävaiheen ongelmista: sen vanhentunut infrastruktuuri ei ole muutoskauden aikana juuri houkutellut ulkomaisia sijoittajia, mutta tietotaito tietyillä teknisillä ja teollisilla aloilla on korkeatasoista, joskin muilla aloilla heikkoa. Huonojen työllisyysolosuhteiden vuoksi aivovuoto ulkomaille on yleistä. Keskeisimmät taloudelliset haasteet ovat juuri korkeat työttömyysluvut, alhainen elintaso ja vaatimaton talouskasvu. Makedonian elintaso on edelleen hieman itsenäistymistä edeltäviä aikoja alhaisempi. Vuoden 2001 etniset konfliktit keskeyttivät viisi vuotta jatkuneen talouden nousukauden, joka jatkui muutaman vuoden päästä keskeytyäkseen jälleen vuoden 2009 maailmanlaajuiseen talouskriisiin. Rahoitusmarkkinat pysyivät kuitenkin melko vakaalla pohjalla.

Lyhyesti

Makedonia

Pääkaupunki:

Skopje

Etniset ryhmät:

makedonialaiset 64,2 %, albaanit 25,2 %, turkkilaiset 3,9 %, romanit 2,7 %, serbit 1,8 %, muut 2,2 % (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan)

Kieli:

makedonia 66,5 %, albaani 25,1 %, turkki 3,5 %, romanikieli 1,9%, serbia 1,2 %, muut 1,8 % (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan)

Uskonto:

Makedonian ortodoksit 64,7 %, muslimit 33,3 %, muut kristityt 0,37 % muut erittelemättömät 1,63 % (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan)

Väkiluku:

2 109 251

BKT per asukas:

13 908 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017