[[suggestion]]
Malediivit

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Malé

Etniset ryhmät

eteläintialaiset, singaleesit, arabit

Kieli

virallinen kieli Malediivien divehi (sinhalan lähisukukieli, jossa vaikutteita arabiasta, hindistä ja englannista), englanti

Uskonto

sunnalaisuus (islam)

Muut maasivut

Maantiede

Malediiveja pidetään maailman matalimpana valtiona, sillä sen keskikorkeus merenpinnasta on vain 1,5 metriä. Maa koostuu 1191 korallisaaresta, jotka muodostavat 23 atollin ketjun. Atollit ovat muodostuneet muinaiseen Gondwanamantereeseen kuuluneen Malediivien selänteen kraatterialueelle. Kookospalmu on saarten yleisin kasvi, ja vaaleat hiekkarannat yhdessä matalien, trooppisten palmumetsien kanssa luovat Malediiveille sen yleismaiseman.

Huoli Malediivien koralliriuttojen ja merieliöiden tulevaisuudesta kasvaa rakennus- ja koruteollisuuden synnyttämien korallikaivosten, hiekkaruoppauksen ja jätteiden takia. Maanmuokkaus on tuhonnut monia keskeisiä saaria suojelleet luonnolliset riutat ja altistanut ne monsuuni-ilmaston ja meren eroosiovaikutukselle. Pahenevat tulvat ovat kääntäneet Malediivien huomion vahvasti ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamaan merenpinnan nousuun, sillä maan korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Valtion budjettiin kuuluukin säästörahasto, joilla on tarkoitus tulevaisuudessa ostaa uusia asuma-alueita malediivilaisille, joiden oma maaperä on vaarassa kadota merenpinnan alle.

Historia

Malediivien varhainen historia on enimmäkseen hämärän peitossa. Ensimmäiset asuttajat saapuivat todennäköisesti Etelä-Intiasta, ja myöhemmin heitä seurasivat indoeurooppalaisia kieliä puhuvat kansat Sri Lankasta 300- ja 400-luvuilla eaa. Myöhemmin, 1100-luvulla, itäafrikkalaiset ja arabit purjehtivat saarille, ja nykyasutus on näiden etnisten ryhmien sekoitus. Kuuluisan legendan mukaan singaleesi prinssi Koimala asettui hallitsemaan saarta vaimoineen, joka oli Sri Lankan kuninkaan tytär. Vuosisatojen saatossa saaret ovat olleet alttiita merenkulkijoiden mukanaan tuomille vaikutteille. Alun perin buddhalainen kansa käännytettiin islaminuskoon 1100-luvulla. Portugalilaisten onnistui valloittaa saaret vuosiksi 1558–1573, kunnes heidät kukisti sotapäällikkö Muhammad Thakurufar Al-Azam. Vaikka Malediiveja hallittiinkin itsenäisenä muslimivaltiona lähes sen koko historian ajan aina vuodesta 1153 vuoteen 1968, saarivaltio oli virallisesti Ison-Britannian protektoraattina vuosina 1887–1965. Vuonna 1953 yritettiin maassa epäonnistuneesti perustaa tasavaltamuotoista hallintoa, mutta yritys jäi lyhyeksi, ja muslimihallinto jatkoi toimintaansa. Vuonna 1965 Malediivit itsenäistyivät Ison-Britannian alaisuudesta, ja kolmen vuoden kuluttua tästä valtiomuoto muuttui tasavallaksi ja sai nykyisen nimensä.

Yhteiskunta ja politiikka

Sulttaanivallan aikaisesta pääministeristä tuli maan itsenäistyttyä presidentti kymmeneksi vuodeksi, kunnes vuonna 1978 presidentiksi valittiin Maumoon Abdul Gayoon, jonka uusintakaudet jatkuivat 30 vuoden ajan. Hänen aikanaan hallitus esti monia oppositiokapinoita, kunnes hän vuonna 2004 pani alulle toivotut uudistukset: perustettiin uusi ihmisoikeuskomissio ja parlamentti Majlis, jonka tarkoituksena oli ajaa uudistuksia perustuslakiin esimerkiksi sallimalla poliittiset puolueet. Seuraavissa monipuolueisissa presidentinvaaleissa valtaan nousikin Mohamed Nasheed, joka lupasi vahvistaa demokratiaa ja lisätä lehdistönvapautta maassa.

Vuonna 1968 kansanäänestyksessä hyväksytty perustuslaki jakaa hallinnon lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Maan parlamentissa Majliksessa on 77 edustajaa 5-vuotisella kaudella. Malediivien oikeusjärjestelmä on sekoitus muslimiperinteitä ja tapaoikeutta, ja jokaisella asutulla atollilla on presidentin osoittama virkamies, joka pitää huolta paikallisesta järjestyksestä.

Talous ja kaupankäynti

Malediivien pieni talous nojaa turismiin ja kalastukseen. Maa on köyhä, ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF on myöntänyt sille lainaa, jonka turvin maa uudistaa talousrakenteitaan. Turismi tuottaa lähes kolmanneksen bruttokansantuotteesta. Kalastus on elinkeinona maataloutta yleisempi, koska maaperä soveltuu huonosti viljelyyn, ja suuri osa elintarvikkeista täytyy tuoda maahan. Kalastus verkoilla on kielletty, joten kaikki kalastus tapahtuu siimoin. 1191 saaresta vain 200 on asuttuja, ja maan arviolta 400 000 asukkaan väestö asuu haja-alueilla eri saarilla, kolmannes pääkaupunkisaaren Malén seudulla. Juomaveden ja viljelyskelpoisen maan puute rajoittavat myös asutuksen leviämistä. Vuoden 2004 Intian valtameren tsunami tuhosi monia saaria, mutta Malediivien talous elpyi katastrofista hyvin turismin ja tehokkaan jälleenrakennuksen turvin. Maan sisäiset tuloerot ovat yhä suuria, erityisesti pääkaupungin ja syrjäseutujen välillä, mutta talouskasvu on tukenut maan sosiaalista kehitystä. Peruskoulun käyvät jo lähes kaikki, ja lukutaitoisuus on noussut 97 %:iin.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Malediivit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    18,4
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    29,2
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    11,6
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    4
    Prosent
    Sekundaarisektori
    19
    Prosent
    Tertiaarisektori
    77
    Prosent
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    300
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    13,0
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    3,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    436,000
    Hedelmällisyys
    2,1
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    77
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    79
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    76
    Vuosi
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    5,6
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    5,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    9
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    14
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    41
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    0
    Poliittiset oikeudet
    5
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    37,95
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    5
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,8
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    98,7
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    98
    Prosenttiosuus
  •  

    Malediivit

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto