[[suggestion]]
Malta

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Valletta

Etniset ryhmät

maltalaiset

Kieli

viralliset kielet malta (90,2) % ja englanti (6 %), monikieliset (3 %), muut (0,8 %)

Uskonto

roomalaiskatoliset 98 %

Muut maasivut

Maantiede

Maltan tasavalta muodostuu saaristosta, jonka kolme suurinta saarta Malta, Gozo ja Comino ovat asuttuja. Muut saaret, jotka ovat enimmäkseen pieniä luotoja, ovat asumattomia. Maltan saaret sijaitsevat Välimerellä, 93 km Sisilian saaresta etelään. Ne ovat muodostuneet maasillalle, jonka korkeimmat kohdat muuttuivat saariksi viimeisimmän jääkauden jälkeen. Maltan maaperä on kivikkoista ja rannat kallioisia. Rikkonaisen rannikkolinjan monet vuonot ja lahdet ovat otollisia satamapaikkoja, ja keskeisen sijaintinsa takia Malta onkin kautta historian ollut tärkeä kauppapaikka ja merenkulun risteys. Pinnanmuodoiltaan saaret ovat melko tasaisia, ja matalien kukkuloiden rinteille pengerretyt pellot ovat perusmaisemaa. Kuivuuden vuoksi maanviljely on kuitenkin vaikeaa, sillä saarilla ei ole esimerkiksi jokia.

Maltan ylitse kulkee monien Pohjois-Euroopassa kesiään viettävien lintulajien muuttoreitti. Paikallisten lintuharrastajien ja metsästäjien välit ovat tulehtuneet, sillä monet ampuvat EU-lainsäädännön rauhoittamia lintuja perinteisen metsästyksen osana, ja laittomasta metsästyksestä annetut sakot ovat pieniä.

Historia

Maltalla on ollut asutusta jo 3000-luvulla eaa. Väestö muodostui äiti maata palvovista kulteista, joiden rakentamat maailman vanhimmat megaliittitemppelit edeltävät sumerilaisen ja egyptiläisen kulttuurin arkkitehtuuria. Ensimmäiset alueelle saapuneet miehittäjät olivat foinikialaisia, ja heidän jälkeensä tulivat karthagolaiset, jotka perustivat kauppakeskittymiä ja satamia. Myöhemmin Malta liitettiin Rooman imperiumiin, jonka hajoamisen jälkeen se siirtyi vuonna 553 Bysantille ja lopulta vuonna 870 arabihallinnon alaiseksi. Arabit vaikuttivat suuresti maltalaiseen kulttuuriin, kunnes vuonna 1090 normannit valtasivat saaret ja liittivät ne Etelä-Italiaan ja Sisiliaan perustamansa kuningaskunnan osaksi. 440 vuoden aikana Malta myytiin useaan otteeseen feodaaliherralta toiselle.

Osmanien valtakunnansulttaani Suleiman Suuri valtasi Rodoksen vuonna 1522 ja antoi siellä asuneen Johanniittojen ritarikunnan vetäytyä Maltalle, jota he kehittivät rakentamalla kaupunkeja, temppeleitä ja linnakkeita 275 vuoden ajan. Ritarikunta teki lopulta tietä Napoleonille vuonna 1798, mutta maltalaiset nousivat kaksi vuotta kestävään vastarintaan ja brittien avustamana ajoivat ranskalaiset pois saarelta. Maltasta tuli vapaaehtoisesti osa Ison-Britannian imperiumia, jonka tärkeäksi Välimeren-tukikohdaksi se muodostui. Toisen maailmansodan aikaan saarivaltio joutui saksalaisten ja italialaisten piirittämäksi, mutta liittoutuneet mursivat saarron toimittaakseen polttoainetta ja ruokaa maltalaisille, ja päivä muistetaan tärkeänä käännekohtana maan historiassa. Malta saavutti täyden itsenäisyyden vuonna 1964, ja viimeiset brittijoukot poistuivat saarelta vuonna 1979.

Yhteiskunta ja politiikka

Maltan päämies alkuperäisen vuoden 1964 perustuslain mukaan oli Iso-Britannian kuningatar Elisabet II, kunnes perustuslakia muutettiin vuonna 1979, ja maan toimeenpanevaksi johtajaksi nousi presidentti, jonka parlamentti nimittää. Presidentti puolestaan nimittää pääministerin, joka on yleensä suurimman puolueen johtaja. Parlamentissa on 65–69 edustajaa, jotka valitaan viiden vuoden välein. Kaksi suurinta puoluetta, kristillisdemokraattinen Kansallispuolue ja Työväen puolue, hallitsevat poliittista kenttää. Konservatiivinen katolinen uskonto on mukana politiikassa, ja esimerkiksi avioero ja abortti ovat laittomia. Massa on pitkään harjoitettu puolueettomuuspolitiikkaa, vaikka se liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sijainti Pohjois-Afrikan ja Euroopan välillä tekee Maltasta otollisen portin maahanmuutolle, josta osa on laitonta. Malta saa EU:n tukea epäsäännöllisen muuttovirran vastaanottamiseksi.

Talous ja kaupankäynti

Maltalla ei ole suuria luonnonvaroja kalkkikiveä lukuun ottamatta. Maaperän karuuden ja kivikkoisuuden vuoksi vain viidesosa Maltan ruuantuotannosta on omavaraista, ja ruokaa joudutaan tuomaan ulkomailta muiden tuotteiden tavoin. Brittihallinnon aikaiset sotilastelakat on hyödynnetty kaupallisiin tarkoituksiin, ja laivanrakennus, ylläpito ja korjaus ovat yksi suurimmista perinteisen talouden haaroista maassa. Koneet, kulkuvälineet ja elektroniikkateollisuus tuottavat 75 % vientituloista. Vilkas matkailu on tärkeä osa Maltan taloutta: maassa käy vuosittain noin miljoona turistia. Malta liittyi euroalueeseen vuoden 2008 alussa. Talous on riippuvainen ulkomaankaupasta, ja siksi vuonna 2008 alkanut talouskriisi on vaikuttanut voimakkaasti Maltan reaalitalouteen. Sen sijaan rahatalous ei kokenut kovia kolhuja, sillä maan asuntomarkkinat eivät täysin nojaa velkoihin.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Malta koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    6,2
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    12,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    5,9
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    2
    Prosent
    Sekundaarisektori
    33
    Prosent
    Tertiaarisektori
    65
    Prosent
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    320
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    28,0
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    1,1
    Prosenttiosuus
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    431,000
    Hedelmällisyys
    1,4
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    80
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    82
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    78
    Vuosi
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    178
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    4
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    9 378
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    6
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    13
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    12
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    27,44
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,2
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    94,1
    Prosenttiosuus
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    100,0
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    100
    Prosenttiosuus
  •  

    Malta

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto