Hopp til innhold

Malta

Maltan tasavalta

Maltan pieneen saariryhmään kuuluu kolme suurta, asuttua saarta ja useita pieniä luotoja. Maalla on vuosisatainen siirtomaahistoria. Se sijaitsee Sisilian eteläpuolella, Euroopan ja Pohjois-Afrikan välissä, ja on ollut foinikialaisten, kreikkalaisten, roomalaisten, arabien, ranskalaisten ja englantilaisten miehittämänä.

Päivitetty viimeksi 17.09.2009

Maantiede ja ympäristö

Maltan tasavalta muodostuu saaristosta, jonka kolme suurinta saarta Malta, Gozo ja Comino ovat asuttuja. Muut saaret, jotka ovat enimmäkseen pieniä luotoja, ovat asumattomia. Maltan saaret sijaitsevat Välimerellä, 93 km Sisilian saaresta etelään. Ne ovat muodostuneet maasillalle, jonka korkeimmat kohdat muuttuivat saariksi viimeisimmän jääkauden jälkeen. Maltan maaperä on kivikkoista ja rannat kallioisia. Rikkonaisen rannikkolinjan monet vuonot ja lahdet ovat otollisia satamapaikkoja, ja keskeisen sijaintinsa takia Malta onkin kautta historian ollut tärkeä kauppapaikka ja merenkulun risteys. Pinnanmuodoiltaan saaret ovat melko tasaisia, ja matalien kukkuloiden rinteille pengerretyt pellot ovat perusmaisemaa. Kuivuuden vuoksi maanviljely on kuitenkin vaikeaa, sillä saarilla ei ole esimerkiksi jokia.

Maltan ylitse kulkee monien Pohjois-Euroopassa kesiään viettävien lintulajien muuttoreitti. Paikallisten lintuharrastajien ja metsästäjien välit ovat tulehtuneet, sillä monet ampuvat EU-lainsäädännön rauhoittamia lintuja perinteisen metsästyksen osana, ja laittomasta metsästyksestä annetut sakot ovat pieniä.

Historia

Maltalla on ollut asutusta jo 3000-luvulla eaa. Väestö muodostui äiti maata palvovista kulteista, joiden rakentamat maailman vanhimmat megaliittitemppelit edeltävät sumerilaisen ja egyptiläisen kulttuurin arkkitehtuuria. Ensimmäiset alueelle saapuneet miehittäjät olivat foinikialaisia, ja heidän jälkeensä tulivat karthagolaiset, jotka perustivat kauppakeskittymiä ja satamia. Myöhemmin Malta liitettiin Rooman imperiumiin, jonka hajoamisen jälkeen se siirtyi vuonna 553 Bysantille ja lopulta vuonna 870 arabihallinnon alaiseksi. Arabit vaikuttivat suuresti maltalaiseen kulttuuriin, kunnes vuonna 1090 normannit valtasivat saaret ja liittivät ne Etelä-Italiaan ja Sisiliaan perustamansa kuningaskunnan osaksi. 440 vuoden aikana Malta myytiin useaan otteeseen feodaaliherralta toiselle.

Osmanien valtakunnansulttaani Suleiman Suuri valtasi Rodoksen vuonna 1522 ja antoi siellä asuneen Johanniittojen ritarikunnan vetäytyä Maltalle, jota he kehittivät rakentamalla kaupunkeja, temppeleitä ja linnakkeita 275 vuoden ajan. Ritarikunta teki lopulta tietä Napoleonille vuonna 1798, mutta maltalaiset nousivat kaksi vuotta kestävään vastarintaan ja brittien avustamana ajoivat ranskalaiset pois saarelta. Maltasta tuli vapaaehtoisesti osa Ison-Britannian imperiumia, jonka tärkeäksi Välimeren-tukikohdaksi se muodostui. Toisen maailmansodan aikaan saarivaltio joutui saksalaisten ja italialaisten piirittämäksi, mutta liittoutuneet mursivat saarron toimittaakseen polttoainetta ja ruokaa maltalaisille, ja päivä muistetaan tärkeänä käännekohtana maan historiassa. Malta saavutti täyden itsenäisyyden vuonna 1964, ja viimeiset brittijoukot poistuivat saarelta vuonna 1979.

Yhteiskunta ja politiikka

Maltan päämies alkuperäisen vuoden 1964 perustuslain mukaan oli Iso-Britannian kuningatar Elisabet II, kunnes perustuslakia muutettiin vuonna 1979, ja maan toimeenpanevaksi johtajaksi nousi presidentti, jonka parlamentti nimittää. Presidentti puolestaan nimittää pääministerin, joka on yleensä suurimman puolueen johtaja. Parlamentissa on 65–69 edustajaa, jotka valitaan viiden vuoden välein. Kaksi suurinta puoluetta, kristillisdemokraattinen Kansallispuolue ja Työväen puolue, hallitsevat poliittista kenttää. Konservatiivinen katolinen uskonto on mukana politiikassa, ja esimerkiksi avioero ja abortti ovat laittomia. Massa on pitkään harjoitettu puolueettomuuspolitiikkaa, vaikka se liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sijainti Pohjois-Afrikan ja Euroopan välillä tekee Maltasta otollisen portin maahanmuutolle, josta osa on laitonta. Malta saa EU:n tukea epäsäännöllisen muuttovirran vastaanottamiseksi.

Talous ja kaupankäynti

Maltalla ei ole suuria luonnonvaroja kalkkikiveä lukuun ottamatta. Maaperän karuuden ja kivikkoisuuden vuoksi vain viidesosa Maltan ruuantuotannosta on omavaraista, ja ruokaa joudutaan tuomaan ulkomailta muiden tuotteiden tavoin. Brittihallinnon aikaiset sotilastelakat on hyödynnetty kaupallisiin tarkoituksiin, ja laivanrakennus, ylläpito ja korjaus ovat yksi suurimmista perinteisen talouden haaroista maassa. Koneet, kulkuvälineet ja elektroniikkateollisuus tuottavat 75 % vientituloista. Vilkas matkailu on tärkeä osa Maltan taloutta: maassa käy vuosittain noin miljoona turistia. Malta liittyi euroalueeseen vuoden 2008 alussa. Talous on riippuvainen ulkomaankaupasta, ja siksi vuonna 2008 alkanut talouskriisi on vaikuttanut voimakkaasti Maltan reaalitalouteen. Sen sijaan rahatalous ei kokenut kovia kolhuja, sillä maan asuntomarkkinat eivät täysin nojaa velkoihin.

Lyhyesti

Malta

Pääkaupunki:

Valletta

Etniset ryhmät:

maltalaiset

Kieli:

viralliset kielet malta (90,2) % ja englanti (6 %), monikieliset (3 %), muut (0,8 %)

Uskonto:

roomalaiskatoliset 98 %

Väkiluku:

431 239

BKT per asukas:

29 526 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017