[[suggestion]]
Marshallinsaaret

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Majuro

Etniset ryhmät

marshallilaiset 92,1 % (mikronesialaista alkuperää), sekoittunutta marshallilaista alkuperää 5,9 %, muut 2 %

Kieli

marshalli (virallinen) 98,2 %, muut 1,8 %, englanti (virallinen, yleinen toisena kielenä)

Uskonto

protestantit 54,8 %, Assemblies of God -helluntailaiset 25,8 %, roomalaiskatoliset 8,4 %, Bukot nan Jesus 2,8 %, mormonit 2,1 %, muut kristityt 3,6 %, muut erittelemättömät 1 %, ei uskontoa 1,5 %

Väkiluku

68 000

Muut maasivut

Maantiede

Marshallinsaaret sijaitsevat Tyynellä valtamerellä, pohjoisella pallonpuoliskolla, noin 4000 kilometriä Australiasta koilliseen. Ne koostuvat piensaarista, atolleista ja riutoista, jotka lepäävät entisten tulivuorten kraatterien päällä. Saaret muodostavat kaksi luoteesta kaakkoon ulottuvaa ketjua Ratakin ja Ralikin, auringonnousun ja auringonlaskun saariketjut. Alueella on viisi suurempaa saarta. Kaksi kolmasosaa väestöstä asuu Majurolla, joka on samalla Marshallinsaarten pääkaupunki. Atolleja on noin 29, mutta vain osa on asuttuja, ja pikkusaaria ja luotoja arvioidaan olevan jopa 1150. Saaret ovat matalia: korkein kohta merenpinnasta on vain noin 10 metriä. Pinta-alaa maalla on vain 181 neliökilometriä, josta 60 % on viljelyskäytössä. Maata ympäröivällä 200 merimailin talousvyöhykkeellä on fosfaatti- ja mineraaliesiintymiä.

Trooppisella vyöhykkeellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla ilmasto on kuuma ja erittäin kostea. Sadekausi ajoittuu toukokuun ja marraskuun välille, mutta vuosittaisesta 4000 millin sademäärästä ei hiekkaisen maaperän vuoksi saada kerättyä paljoa talteen, ja juomaveden puute on yleinen ongelma. Trooppiset taifuunit iskevät saarille silloin tällöin.

Historia

Marshallinsaarten esihistoriasta tiedetään vähän. Tutkijat ovat yksimielisiä vain siitä, että Tyynenmeren saarille tuli useita peräkkäisiä muuttoaaltoja Kaakkois-Aasiasta noin 3000 vuotta sitten, ja osa ihmisistä jäi saarille asumaan. Espanjalainen tutkimusmatkailija de Saavedra rantautui saarille vuonna 1529, mutta ne nimettiin englantilaisen tutkimusmatkailijan John Marshallin mukaan, joka vieraili alueella vuonna 1799. Espanja liitti Marshallinsaaret itseensä vuonna 1874, mutta Saksa perusti alueelle protektoraatin 11 vuotta myöhemmin ja rakensi kauppa-asemia Jaluitin ja Ebonin saarille hyödyntääkseen kukoistavaa kookoskauppaa. Marshallilaiset iroij-päälliköt hallitsivat silti yhä paikallisesti Saksan epäsuoran siirtomaapolitiikan alla.

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Japani valtasi Marshallinsaaret ja otti saksalaisten hallintokeskukset käyttöönsä. Yhdysvaltojen merivoimat ja jalkaväkijoukot ottivat saaret voimakkaiden taisteluiden seurauksena haltuunsa vuonna 1944. Miehitettyään saaret Yhdysvallat sai YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymän hallintaoikeuden Mikronesian alueella. Toisen maailmansodan jälkeen saarilla tehtiin atomi- ja vetypommikokeiluja, joiden seurauksena esimeriksi Elugelabin saari katosi kokonaan maailmankartalta. Vuonna 1979, Marshallinsaarten poliittisen kehityksen seurauksena, Yhdysvallat tunnusti sen perustuslain ja saaren hallitus virallistettiin.

Yhteiskunta ja politiikka

Marshallinsaarilla eletään suhteellisen uudessa demokratiassa, jossa on elementtejä hierarkkisesta perinteisestä kulttuurista. Presidentit ovat usein paikallispäälliköitä. Marshallinsaarten tasavallan perustamisen jälkeen on pidetty useita paikallisia ja kansallisia vaaleja, joissa demokratia on toiminut hyvin. Kaksikamarisen parlamentin alemman huoneen Nitijelan parlamentaarikot valitaan neljän vuoden välein 24 vaalipiiristä, ja ylemmän huoneen, niin sanotun iroij-neuvoston, 12 paikallista päällikköjäsentä toimii konsultteina. Marshallinsaarten oikeuslaitos on itsenäinen.

Marshallinsaarten aluevaatimus Wake-atollilla on ristiriidassa maan Yhdysvaltojen kanssa tekemän liitännäissopimuksen kanssa. Yhdysvalloilla on teoriassa ainoana tahona velvollisuus puolustaa Marshallinsaaria kriisin tai väkivaltaisuuksien sattuessa. Wake liitettiin Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. Maiden välisiä suhteita hiertää myös atomikokeiden perintö. Kylmän sodan aikaisten atomikokeiden vaikutukset paikallisten terveyteen herättävät keskustelua, ja asukkaille maksetaan korvauksia mahdollisista säteilyn aiheuttamista vaivoista.

Talous ja kaupankäynti

Marshallinsaarten talous riippuu täysin Yhdysvaltojen tuesta, joka kattaa 60 % maan budjetista. Talous koostuu pienestä elinkeinosektorista sekä urbaanista sektorista, joka keskittyy suurille saarille Majurolle ja Ebeyelle. Elinkeinosektori tarkoittaa käytännössä kalastusta sekä trooppisten kasvien kuten leipäpuun ja banaanin viljelyä. Kaukaisemmilla saarilla kopran eli kuivatun kookoslihan sekä käsitöiden tuotanto elättää paikallisia. Kaupungeissa talous nojaa valtion työllistävään vaikutukseen: yli 30 % työvoimasta on valtion leivissä. Koprakakku ja -öljy ovat päävientituotteet, ja valtio tukeekin koprantuotantoa ulkosaarilla, jotta elinkeino pysyisi kannattavana eivätkä tiiviisti asutut Majuro ja Ebeye ylikansoittuisi. Tuottoa saadaan myös myymällä kalastusoikeuksia ja laivojen rekisteröintilupia muille maille. Suurin osa Marshallinsaarten elintarvikkeista on tuontitavaraa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Marshallinsaaret koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    0,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    19
    Prosent
    Sekundaarisektori
    11
    Prosent
    Tertiaarisektori
    71
    Prosent
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    180
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    11,1
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    70,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    53,000
    Hedelmällisyys
    Puuttuva tieto
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    Puuttuva tieto
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    Puuttuva tieto
    Vuosi
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    0,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    Puuttuva tieto
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    Puuttuva tieto
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    36
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    85
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    335
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    Puuttuva tieto
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    1
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    Puuttuva tieto
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    98,5
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    98,3
    Prosenttiosuus
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    94,6
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    77
    Prosenttiosuus
  •  

    Marshallinsaaret

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto