Hopp til innhold

Mauritania

Mauritanian islamilainen tasavalta

Ranskan entinen siirtomaa Mauretania on yksi maailman kuivimmista maista. Maa ei ole 55 vuotisen itsenäisyytensä aikana onnistunut vakiinnuttamaan demokratiaa, ja 2000-luvulla on ollut jo useita vallankaappauksia. Maan hallitusta syytetään toistuvasti ihmisoikeusrikkomuksista.

Päivitetty viimeksi 13.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Mauritanian maaperä on erittäin kuivaa ja maassa on paljon aavikoita sekä muutamia vuoristoalueita. Saharan aavikko kattaa kaksi kolmasosaa maan pinta-alasta. Näillä aavikkoalueilla ei sada juuri koskaan ja niillä kasvaa vain joitakin harvalukuisia pensaita. Aavikkoalueet ovat hyvin harvaan asuttuja ja niiden lämpötilat vaihtelevat äärimmäisyyksistä toiseen: keskellä yötä lämpötila laskee nollaan ja päivisin se kohoaa jopa +50 asteeseen asti. Kauempana etelässä sijaitsevat Sahelin savanni ja Senegaljoki, ja alueet ovatkin jonkin verran hedelmällisempiä kuin pohjoispuolen valtavat aavikot. Mauritanian rannikolla ilmasto on lauhkeampi, mutta myös täällä sateet ovat hyvin vähäisiä ja alue harvaan asuttua. Mauritanian suurin ympäristöongelma on 1960- ja 70-lukujen kuivuusjaksojen jälkeen ollut aavikoituminen, jonka seurauksena yhä suuremmat määrät hedelmällistä maata joutuu hienojakoisen hiekan alle. Vähäisten metsien kontrolloimattomat hakkuut johtavat maaperän köyhtymiseen ja maakerrosten kulkeutumiseen pois tuulen mukana. Mauritaniassa on suuri puute puhtaasta vedestä. Vesipula johtuu sekä vähäisistä sateista että puuttuvasta jätevesien puhdistamisesta ja teollisuuden päästöistä.

Earth Ecoprint

1.2 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Mauritania, tarvitsisimme 1.2 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Noin 4000 vuotta sitten Saharan autiomaa oli hedelmällistä tasankoa, jonka eläimistö ja kasvillisuus oli rikasta ja alueella oli myös ihmisasutusta. Noin 200 eaa. Pohjois-Afrikasta saapuneet berberit asettuivat alueelle. Nykyisen Mauritanian eteläiset alueet kuuluivat 800-luvulla Malin ja Ghanan valtakuntiin, kun taas pohjoiset alueet liitettiin muslimien Almoravidin valtakuntaan. 1500-luvulla marokkolaiset joukot valtasivat suuren osaa maata, ja ne toivat maahan arabialaisen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntajärjestelmän. Suurin piirtein samaan aikaan alkoivat eurooppalaiset suurvallat perustaa väliaikaisia kauppa-asemiaan Länsi-Afrikan rannikolle. Berliinin konferenssissa vuonna 1884 Ranska sai nykyisen Mauritanian ja Senegalin rannikkoalueen täysin omaan hallintaansa. Mauritaniasta tuli osa ranskalaista Länsi-Afrikan Liittoa (AOF) ja se itsenäistyi vuonna 1960. Vuonna 1975 Mauritania sijoitti joukkojaan Länsi-Saharaan estääkseen Marokkoa laajentamasta aluettaan etelään. Länsi-Saharan Polisarion vapautusliikettä vastaan käytyjen pitkien taistelujen ja vuoden 1978 vallankaappauksen jälkeen Mauritania vetäytyi Länsi-Saharasta. Seuraavien vuosikymmenten aikana maata johtivat epädemokraattiset alati vaihtuvat hallitukset, kunnes vuoden 2005 vallankaappauksessa tuolloinen hallitus pantiin viralta.

Yhteiskunta ja politiikka

Maan valtiomuoto on islamilainen tasavalta, jossa islam on valtionuskonto. Itsenäisyyden jälkeisen vuosikymmenen aikana presidentti Moktar Ould Daddahin PPM-puolue oli ainoa sallittu. Muut poliittiset puolueet sallittiin vasta vuonna 1991, ja ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin vasta vuonna 2007. Presidentiksi valitun Sidi Ould Cheikh Abdallahin virkakausi päättyi sotilasvallankaappaukseen jo seuraavana vuonna. Vallankaappausta johtanut Mohamed Ould Abdel Aziz valittiin vaaleilla maan presidentiksi kesällä 2009 .

Poliittisia puoleita on lähes 30. Mauritanian politiikka on hyvin henkilökeskeistä. Tärkeintä ei ole se, mihin puolueeseen henkilö kuuluu, vaan mihin kansanryhmään hän kuuluu. Mauritanian yhteiskunta jakautuu arabialaisiin kansanryhmiin pohjoisosissa ja afrikkalaisiin eteläosissa. Arabit ovat perinteisesti sortaneet eteläisiä kansanryhmiä ja pitäneet näitä vuosisatojen ajan orjinaan. Orjien käyttö on yhä tavallista monilla alueilla, vaikka hallitus kielsi tämän käytännön niinkin myöhään kuin vuonna 1981. Vuonna 2015 Mauritania rankattiin maailman kärkeen orjien määrässä. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet maata orjien käytöstä ja muista vakavista ihmisoikeusrikkomuksista. Maa on alikehittynyt ja sen väestö ei luota poliitikkoihinsa kymmenien vuosien epädemokraattisen hallinnoinnin jälkeen. Viime vuosien aikana hallitus on kohdellut islamilaisia ryhmittymiä kovalla kädellä pyrkien estämään militantin islamismin nousun.

Talous ja kaupankäynti

Mauritania on erittäin köyhä maa ja suurin osa sen asukkaista harjoittaa yksinkertaista maanviljelyä ja karjanpitoa. Maalla on kuitenkin runsaasti mineraalivaroja, ja se on rautamalmin toiseksi suurin tuottaja Afrikassa. Myös kultaa ja kuparia löytyy. Maalla on myös jonkin verran öljyä ja varsin runsaasti luonnonkaasua. Rannikkovedet arvioidaan maailman kalaisimmiksi. Talouden huonon hoidon ja vuosikymmeniä kestävien kuivuusongelmien takia maa on joutunut ottamaan suuria lainoja, ja Mauritanialla onkin ongelmia suurten ulkomaanlainojensa takia. 1980-luvulta lähtien maa on osallistunut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uudistusohjelmiin. Suuri osa aiemmista valtion omistamista teollisuuslaitoksista on myyty yksityisille omistajille. Vaikka lainat ovat vähentyneet, on Mauritania yhä täysin riippuvainen ulkomaisista avustuksista. Ulkomaalaiset öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneet Mauritanian rannikolla sijaitsevista mahdollisista öljyvarannoista ja ne ovat aloittaneet öljyntuotannon useilla eri kentillä. Vuonna 2006 maa aloitti ensimmäistä kertaa öljyn, kullan ja kuparin viennin, minkä johdosta bruttokansantuote (BKT) nousi liki 12 prosenttia yhden vuoden aikana.

Lyhyesti

Mauritania

Pääkaupunki:

Noukachott

Etniset ryhmät:

maurit, afrikkalaisia kansanryhmiä

Kieli:

arabia, pulaari, soninke, wolof, ranska, hassaniyya (arabian murre)

Uskonto:

Islam

Väkiluku:

4 080 224

BKT per asukas:

3 886 PPP$

Satelliittikuvat

Djoudjin suoalue

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017