Hopp til innhold

Mauritius

Mauritiuksen tasavalta

Mauritiuksen tuliperäinen, palmujen peittämä laguunisaari sijaitsee Intian valtamerellä ja on tunnettu etnisten ryhmiensä välisestä harmoniasta. Saari on pitänyt yllä yhtä kehitysmaiden onnistuneimmista demokratioista ja nauttinut vuosikausia kestäneestä yhteiskuntarauhasta.

Päivitetty viimeksi 17.09.2009

Maantiede ja ympäristö

Mauritiuksen tasavalta on osa Mascarenen saariryhmää Intian valtamerellä, 900 km Madagaskarista itään, ja valtioon kuuluu Mauritiuksen saaren lisäksi Agalega-, Rodrigues- ja Cargados Carajos -saaret. Mauritius syntyi noin 10 miljoonaa vuotta sitten vedenalaisten tulivuorten purkauksista, ja sitä ympäröi lähes kauttaaltaan koralliriutta. Saaren rannikkotasangot kohoavat sisämaassa keskiylängöksi, jonka korkein kohta Piton de la Rivière Noire on 828 metrin korkeudessa. Maan pääkaupunki Port Louis sijaitsee Mauritius-saaren luoteisosassa.

Mauritiusta vaivaavat saarivaltiolle tyypilliset ympäristöongelmat, kuten metsien tuhoutuminen ja sen aiheuttamaa eroosio, eliölajien uhanalaisuus ja pula puhtaasta vedestä, mikä johtuu pääasiassa viemäröintipuutteista ja maatalouden kemikaaleista. Mauritius oli 90-luvun puolivälissä kolmantena YK:n listassa maista, joiden eliölajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Earth Ecoprint

1.7 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Mauritius, tarvitsisimme 1.7 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Vaikka arabit ja malaijit ovat tunteneet Mauritiuksen sijainnin jo 900-luvulla jaa. ja portugalilaiset vierailivat siellä 1500-luvulla, ensimmäiset valloittajat olivat 1638 saapuneet hollantilaiset, jotka ryhtyivät asuttamaan perustamiaan kauppakeskuksia. He kuitenkin hylkäsivät siirtokunnan 1710, ja 5 vuotta myöhemmin ranskalaiset valtasivat sen. Saaresta tuli vauras siirtokunta ranskalaisen Itä-Intian kauppakomppanian alaisuudessa, kunnes vuonna 1767 se siirrettiin ranskalaisen hallinnon alaiseksi ja muutettiin meritukikohdaksi Napoleonin sotien ajaksi. Vuonna 1810 alueen valloittivat britit, joiden alaisuuteen se virallisesti siirrettiin Pariisiin rauhassa neljä vuotta myöhemmin. Ranskalainen hallintojärjestelmä säilyi.

Itsenäistymispyrkimykset nostivat päätään 1961, kun Mauritiuksella sallittiin entistä laajempi itsehallinto, ja johtivat lopulta itsenäistymiseen vuonna 1968.

Mauritiuksen kreolit ovat entisten sokeriplantaasien omistajien ja orjien jälkeläisiä, ja indo-mauritiuslaiset periytyvät intialaisista maahanmuuttajista, jotka saapuivat saarelle 1800-luvulla työskentelemään pelloilla orjakaupan kieltämisen jälkeen 1835. Saarten muslimiväestö on sekin peräisin Intian niemimaalta.

Yhteiskunta ja politiikka

Mauritiuksen politiikka on eloisaa ja vaaliliittojen värittämää. Kaikki puolueet ovat poliittisen kentän keskellä, mikä osoittaa maan kansallisen yhteisymmärryksen laajuutta. Tasavalta maasta tuli vasta perustuslakiuudistuksen yhteydessä vuonna 1992, jolloin Englannin kuningatar valtion johtajana korvattiin maan omalla presidentillä. Parlamentti säilytti entisen poliittisen valtansa. Maan hallitusta johtaa ministerineuvosto, johon kuuluu pääministeri, suurimman puolueen johtaja ja noin 20 muuta ministeriä. Yksikamarisessa parlamentissa istuu 70 edustajaa, joista 62 valitaan yleisvaaleilla ja 8 "parasta häviäjää" valitaan vaalilautakuntaan käyttäen kaavaa, jonka tarkoituksena on taata kaikille etnisille ryhmille edustus parlamentissa. Parlamenttivaalit pidetään joka 5. vuosi. Lakijärjestelmä on yhdistelmä ranskalaista ja brittiläistä lakiperinnettä.

Talous ja kaupankäynti

Afrikassa Mauritiuksen talous on yksi vahvimmista ja bruttokansantuote yksi korkeimmista. Talous perustuu turismiin, sokerintuotantoon ja rahoituspalveluihin. Viime vuosina myös informaatioteknologia ja merenelävien tuotanto ovat kohonneet tärkeiksi aloiksi. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana talouskasvu on ollut keskimäärin kuuden prosentin luokkaa, mikä on kaksinkertaistanut tulot ihmistä kohden ja nostanut hyvinvointia eri mittareilla. Vuonna 2005 hallitus ryhtyi uudistamaan taloutta tarkoituksenaan parantaa maan liiketoimintailmapiiriä, joka Maailmanpankin vuonna 2009 julkaiseman raportin mukaan on Afrikan paras ja maailman 24:nneksi paras. Valtio tukee myös talouden hajauttamista edesauttamalla muun muassa kiinteistönrakennusta, terveydenhuoltoa ja bioteknologiaa, tietotaitoteollisuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Mauritiuksella on vahva yksityissektori yrittäjyysperinteiden vuoksi.

Lyhyesti

Mauritius

Pääkaupunki:

Port Louis

Etniset ryhmät:

indo-mauritiuslaiset 68 %, kreolit 27 %, kiinalaisperäiset 3 %, ranskalaisperäiset 2 %

Kieli:

kreoli 80,5 %, bhojpuri 12,1 %, ranska 3,4 %, englanti (virallinen) alle 1 %, muut 3,7 %, ei määritelty 0,3 %

Uskonto:

hindut 48 %, roomalaiskatoliset 23,6 %, muslimit 16,6 %, kristityt (muut) 8,6 %, muut 2,5 %, ei ilmoittanut 0,3 %, ateistit 0,4 %

Väkiluku:

1 253 581

BKT per asukas:

19 480 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017