[[suggestion]]
Meksiko

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

México

Etniset ryhmät

mestitsit 62 %, amerikanintiaanit 28 %, muut (lähinnä eurooppalaista alkuperää) 10 % (CIA World Factbook, 2012)

Kieli

espanja 92.7%, espanja ja alkuperäiskieli (kaksikielisiä) 5.7%, alkuperäiskielet 0.8%, ei tiedossa 0,8% (CIA World Factbook, 2005)

Uskonto

roomalaiskatolilaiset 82,7 %, protestantit 8 % (helluntailaisia 1,6 %, Jehovan todistajat 1,4 %, muut 5 %), muut 1,9 %, ei tiedossa 2,7 %, ei uskontoa 4,7 % (CIA World Factbook, 2010)

Väkiluku

120 miljoonaa

Valtiomuoto

liitotasavalta

Pinta-ala

1 964 375 km2

Valuutta

Meksikon peso

Kansallispäivä

16. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Meksiko on pinta-alaltaan maailman 14. suurin maa. Yli puolet siitä sijaitsee yli 1 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto vaihtelee rannikon trooppisesta ja subtrooppisesta ylängön lauhkeaan. Pääkaupunki Mexico City sijaitsee 2 300 metrin korkeudessa alueella, jolla on suuria tulivuoria. Maan keskiosa on ylänköä, joka rajoittuu Läntisen Sierra Madren vuoristoon lännessä ja Itäiseen Sierra Madreen idässä. Vaikka puolet Meksikosta on aavikkoa, siellä on myös metsäisiä vuoristoja, hedelmällisiä laaksoja sekä suuria sademetsäalueita.  

Meksikossa esiintyy usein poikkeuksellisia luonnonoloja kuten maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä. Lisäksi massa on muutamia aktiivisia tulivuoria ja rannikoilla on olemassa tsunamivaara. Meksikossa on paljon ympäristöongelmia mm. metsien hakkuiden sekä ilman ja vesistöjen saastumisen vuoksi. Erityistä huolta valtiolle aiheuttaa metsäkato ja puhtaan veden puute. 

Earth Ecoprint

1.3 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Meksiko, tarvitsisimme 1.3 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Meksikon alueen historia alkaa jo 20 000 vuoden takaa. Olmeekit olivat alueen ensimmäinen merkittävistä korkeakulttuureista. Vuoden 1000 eaa. tienoilla maan keskiosissa oli mm. edistynyttä arkkitehtuuria. Olmekkien jälkeen Meksikoa asuttivat eri aikoina eri intiaanikansat. Viime vuosisatojen aikana maata ovat valloittaneet niin espanjalaiset, yhdysvaltalaisten kuin ranskalaistitkin. Eurooppalaisten valloitukset alkoivat vuonna 1519, kun espanjalaiset konkistadorit Hernán Cortésin johdolla tulivat Meksikon alueelle ja tekivät siitä Espanjan siirtomaan – aina Meksikon itsenäistymiseen 1821 saakka. Vuonna 1845 Yhdysvallat vaati itselleen Texasin aluetta, joka kuului tuolloin Meksikolle. Maiden välille syttyi sota, jonka seurauksena Meksikon pinta-ala pieneni puoleen. 

1860-luvulla ranskalaiset valloittivat Meksikon, mutta vetäytyivät maasta Yhdysvaltojen painostuksen alla muutamaa vuotta myöhemmin. Poliittisesti olot eivät kuitenkaan tasaantuneet, sillä Meksiko ajautui pian diktatuuriin. Levottomuus puhkesi suureksi Meksikon vallankumoukseksi, joka alkoi vuonna 1910 ja jatkui 10 vuoden ajan. Vallankumous sai alkunsa diktatuurin vastustamisena, mutta siitä tuli taistelu sosiaalisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta. 1940-luvulla olot Meksikossa alkoivat tasaantua sekä poliittisesti että taloudellisesti.
 Käytännössä koko 1900-luvun Meksiko oli vahvasti yksipuoluemaa. Taloudellista nationalismia ajaneellaPartidoRevolucionarioInstitucionalilla (PRI) oli lähes ”yksioikeus” presidentin virkaan 71 vuotta. Vuoden 2000 presidentinvaalit olivat käännekohta maan historiassa, sillä vaalit voitti kristillisdemokraattinen PAN-puolue (PartidoAccionNacional). Presidentti Vicente Fox Quesada lupasi taistella korruptiota vastaan ja lisätä alkuperäiskansan, intiaanien itsehallintoa. 

Yhteiskunta ja politiikka

Meksiko on liittovaltio, joka koostuu 31 osavaltiosta ja pääkaupungin hallintoalueesta. Valtion päämies on suorilla vaaleilla kuudeksi vuodeksi valittava presidentti, jota ei voi valita uudelleen. Presidentti on maan poliittinen johtohahmo, hän nimittää hallituksen ja on sekä hallinnon että armeijan päällikkö. Myös vuonna 2006 valittu Felipe Calderón oli PAN-puolueesta. Hän voitti vain 0,57 prosentin erolla vasemmiston ehdokkaan. 
Vuoden 2012 vaaleissa selkeä voittaja oli jälleen PRI. Enrique Peña Nieto valittiin presidentiksi, ja PRI sai selkeän enemmistön myös parlamenttivaaleissa. 

Parlamentti on kaksikamarinen ja koostuu 500-jäsenisestä edustajainhuoneesta (Cámara de Diputados) sekä 128-jäsenisestä senaatista (Cámara de Senadores). Molemmat valitaan suorilla kansanvaaleilla, edustajainhuoneen jäsenet kolmeksi ja senaatin kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Kummankaan jäseniä ei voida valita toiselle kaudelle. 
 

Laajalle levinnyt järjestäytynyt rikollisuus näkyy Meksikon turvallisuustilanteessa. Rikollisuus ja väkivaltaisuudet ovatkin melko yleisiä Meksikossa. Erityisesti huumekauppa ja siihen liittyvä väkivalta ovat maassa todella suuria ongelmia. Keskenään taistelevilla huumekartelleilla on paljon valtaa niin paikallisesti kuin maanlaajuisesti. Presidentti Caldéronin kaudella aloitetussa huumeiden vastaisessa taistelussa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Turvallisuustilanteen vakauttaminen on myös nykyhallinnon isoimpia haasteita.  Myös korruptio on laajalle levinnyt, eikä tehoton oikeusjärjestelmä ole saanut sitä kuriin. Suuret tuloerot näkyvät meksikolaisessa yhteiskunnassa selvästi. Lähes puolet väestöstä elää köyhyydessä samalla kun eliitti rikastuu. Koko historiansa ajan Meksikolla on ollut ongelmia etenkin alkuperäisväestön kansalaisoikeuksien suojelemisessa, myös sananvapaus on kyseenalaista. Muita ongelmia ovat työttömyys ja väestön pakkautuminen suuriin kaupunkeihin. 
Laillinen ja laiton työperäinen maahanmuutto Yhdysvaltoihin on suurta: arviolta joka 10. meksikolainen asuu Yhdysvalloissa. Meksikossa ei ole valtionuskontoa, mutta katolisella kirkolla on yhteiskunnassa vahva vaikutus. 

Talous ja kaupankäynti

Meksikon talous on kasvanut tasaisesti vuosien varrella. Päävientituotteita ovat moottoriajoneuvot, öljy, tietoliikennelaitteisto ja ajoneuvojen osat. Vienti muodostaa yli 30 prosenttia maan BKT:stä. 
Palveluala (mm. kauppa, turismi) on suurin työllistäjä (62 %), teollisuuden palveluksessa on 24 % ja maataloudessa 13,4 %.
 Meksiko on 1990-luvun lopulta lähtien muuttunut säädellystä taloudesta vapaaksi markkinataloudeksi, ja sillä on huomattava määrä vapaakauppasopimuksia. Yhdysvaltojen talouden kehitys vaikuttaa voimakkaasti Meksikoon, sillä noin 80 % sen viennistä ja puolet tuonnista koostuu Yhdysvaltojen kanssa käydystä kaupasta. Vuonna 2009 Meksikon talous kärsi vuoden 2008 finanssikriisistä. Talous elpyi kuitenkin nopeasti ja lähti nousuun vuonna 2010. Maalle ongelmia aiheuttavat suuret tuloerot, ja noin puolet väestöstä elää köyhyydessä. 

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Meksiko koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    5,0
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    8,4
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    4,9
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    3
    Prosent
    Sekundaarisektori
    34
    Prosent
    Tertiaarisektori
    62
    Prosent
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    1 964 380
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    11,8
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    34,0
    Prosenttiosuus
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    129 163,000
    Hedelmällisyys
    2,1
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    77
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    80
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    75
    Vuosi
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    9 677
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    2,7
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    11,1
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    2 872
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    96 763
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    19 385
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    345 000
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    37
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    2,583
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    13
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    83
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    21
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    48,91
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    2,4
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    98,7
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    94,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    96,1
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    85
    Prosenttiosuus
  •  

    Meksiko

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto