Hopp til innhold

Mikronesia

Mikronesian liittovaltio

Mikronesian liittovaltio läntisellä Tyynellämerellä koostuu noin 600 saaresta, jotka on jaettu neljäksi osavaltioksi. Pirstaleiset ja maapinta-alaltaan pienet saaret sijaitsevat viisi kertaa Ranskan kokoisella alueella.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Mikronesian liittovaltio koostuu 607 saaresta, jotka sijaitsevat laajalle alueelle levittäytyvässä Karoliinien saariryhmässä, Filippiinien itäpuolella. Saaret jaetaan neljään ryhmään (Yap, Chuuk, Ponape ja Kosrae), jotka ovat Mikronesian liittovaltion osavaltoita. Pääkaupunki Palikir sijaitsee suurimmassa saariryhmässä Ponapessa. Lähes kaikki saaret ovat atolleja tai koralliriuttoja, jotka ovat muodostuneet merenalaisten vuorenhuippujen päälle, usein tulivuorenpurkausalueille. Alueen ilmasto on trooppinen ja tasaisen lämmin ympäri vuoden. Sademäärät ovat suuria, ja Ponape on tunnettu eräänä maailman kosteimmista paikoista 8,4 metrin vuosittaisella sademäärällään. Kuivuutta esiintyy siitä huolimatta, erityisesti El Niño -ilmiön vaikuttaessa läntisellä Tyynellämerellä – El Niñon aikana pohjavesivarannot voivat huveta kriittisen pieniksi. Trooppiset myrskyt uhkaavat erityisesti matalapintaisia atolleja.

Nimi Mikronesia voi viitata myös laajempaan läntisen Tyynenmeren alueeseen, jossa Mikronesian liittovaltio sijaitsee yhdessä kuuden muun valtion kanssa.

Historia

Mikronesialaisten esi-isät asettuivat Karoliineille yli 4000 vuotta sitten. Päälliköiden johtamat heimot muuttuivat pikkuhiljaa keskitetymmiksi uskonnollisiksi hallintoalueiksi, joista tärkeimmät olivat Yapin ja Ponapen saariryhmissä. Portugalilaiset löysivät tiensä saarille etsiessään maustesaaria 1500-luvulla, ja espanjalaiset saapuivat pian heidän jälkeensä perustaen alueelle hallinnon. Valta siirtyi Saksalle vuonna 1899 ja Versailles’n rauhansopimuksen myötä japanilaisille vuonna 1919. Toisen maailmansodan jälkeen saarista tuli osa YK:n Tyynenmeren saarten luottamusaluetta, jota Yhdysvallat hallinnoi. Neljä alueen saariryhmistä ratifioi uuden perustuslain vuonna 1979 ja muodostivat Mikronesian liittovaltion. Naapurisaarialueet Palau, Marshallinsaaret ja Pohjois-Mariaanit päättivät olla osallistumatta valtion muodostukseen ja jäivät erillisiksi alueikseen. Vuodesta 1986 Mikronesia on ollut Yhdysvaltojen liitännäisvaltio.

Yhteiskunta ja politiikka

Mikronesia on liittovaltio, mutta keskushallinnon asema on heikko. Jokaisella neljällä osavaltiolla on laaja itsehallinto. Perustuslaki erottelee vallankäytön ja takaa ihmisoikeudet. Maan yksikamarisessa kongressissa on 14 kansanäänestyksellä valittavaa jäsentä. Heistä neljä valitaan edustamaan kutakin osavaltiota neljäksi vuodeksi, ja loput 10 valitaan kaksivuotiselle kaudelle edustamaan asukasmäärän perusteella jaettuja vaalipiirejä. Kongressi valitsee presidentin ja varapresidentin neljäksi vuodeksi osavaltiosenaattorien joukosta. Kongressissa ei ole muodollisia poliittisia puolueita, ja sillä on verrattain vähän valtaa paikallisissa asioissa, kuten budjeteissa, joista osavaltiot päättävät itse.

Talous ja kaupankäynti

Mikronesian talous on riippuvainen Yhdysvaltojen antamasta tuesta. Yhdysvaltain kanssa tehty sopimus takaa maalle n. 100 miljoonan dollarin vuosituen vuoteen 2024 saakka.
 Liittovaltion ja osavaltioiden hallitukset työllistävät puolet työvoimasta. Vaateteollisuus  työllistää 500 ihmistä ja on siten maan suurin yksityisyrittäjyyden haara. Muiden elinkeinojen, kuten maanviljelyn ja kalastuksen, arvellaan tuottavan noin 25 % bruttokansantuotteesta, mutta tilastot ovat puutteellisia. Yhdysvallat ja Aasian kehityspankki laativat maalle 1990-luvun alussa taloudenkehitysohjelman, jonka yhtenä tehtävänä on pienentää valtion roolia työnantajana ja tukea yksityisyrittäjyyttä. Suosituksina oli myös panostaa kala- ja matkailutalouteen, jotka Mikronesian alueella ovat erityisen potentiaalisia tulonlähteitä. Maan kehitystä rajoittavat kuitenkin syrjäinen sijainti, saariston pirstaleinen koostumus ja heikko infrastruktuuri.

Lyhyesti

Mikronesia

Pääkaupunki:

Palikir

Etniset ryhmät:

chuukit 48,8 %, ponapet 24,2 %, kosraelaiset 6,2 %, yapilaiset 5,2 %, yapin ulkosaarilla asuvat ryhmät 4,5 %, aasialaiset 1,8 %, polynesialaiset 1,5 %, muut 6,4 %, tuntematon 1,4 %

Kieli:

englanti (virallinen), chuuk, kosrea, ponape, yap, ulithi, woleai, nukuoro, kapingamarangi

Uskonto:

roomalaiskatolilaiset 52,7 %, protestantit 41,7 %, muut 3,8 %, määrittelemättömät/ei uskontoa 0,8 %

Väkiluku:

104 460

Pinta-ala:

702 km2

Valuutta:

Yhdysvaltojen dollari

BKT per asukas:

3 343 PPP$

Kansallispäivä:

10. toukokuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017