Hopp til innhold

Moldova

Moldovan tasavalta

Romanian ja Ukrainan välissä sijaitseva Moldova itsenäistyi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Kaksi kolmasosaa moldovalaisista on romanialaista alkuperää. Mailla on yhteinen kulttuuriperintö ja kielet ovat lähes identtiset. Moldovaa hiertää ns. jäätynyt konflikti Venäjän tuella itsenäiseksi julistautuneen Transnistrian asemasta.

Päivitetty viimeksi 06.04.2015

Maantiede ja ympäristö

Moldova on pieni sisämaa, vaikka se sijaitseekin lähellä Mustaamerta. Sen läntisen rajan piirtää Prut-joen uoma, joka yhtyy Tonavaan ennen rannikkoa. Idässä maan halki virtaa Dniester-joki, johon laskee useita pienempiä jokia. Maa on pinnanmuodoiltaan kumpareinen, joskin korkein kohta on vain 430 metrin korkeuteen kohoava Bălăneşti-kukkula. Mäet ovat osa Moldovan ylänköä, joka lasketaan Karpaattien vuoriston reuna-alueeksi. Pääkaupunki Chişinău sijaitsee keskellä valtiota, ja muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Tiraspol, Bălţi, Bender ja Comrat, joka on Gagauzian itsehallinnollisen alueen keskuskaupunki.

Moldovan luonto kärsii maataloudessa käytettävistä myrkyllisistä kemikaaleista, joista osa on kiellettyjä aineita kuten DDT, joka on saastuttanut pohjavesivarantoja. Kehnot viljelysmenetelmät ovat köyhdyttäneet maaperää laajoilla alueilla. Vaikka maassa on luonnonsuojelualueita, joitakin eliölajeja uhkaa sukupuutto.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Moldova, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Moldovan tasavalta sijaitsee suurimmaksi osaksi muinaisen Bessarabian alueella, ja sen strateginen sijainti on tehnyt siitä historiassa paitsi tärkeän kulkuväylän myös sotatantereen Aasian ja Etelä-Euroopan välillä. Kreikkalaiset, roomalaiset, hunnit ja bulgaarit ovat hallinneet aluetta, josta 1200-luvulla tuli osa Mongolian suurvaltaa. 1300-luvulla Moldova oli itsehallinnollinen ruhtinaskunta Tapani Suuren alaisuudessa, kunnes Turkin osmanit (ottomaanit) valtasivat maan 1500-luvulla. Venäjä hallitsi aluetta voitettuaan sen sodassa turkkilaisilta, ja Romania valloitti Venäjän hallitseman Bessarabian saavutettuaan itsenäisyyden vuonna 1878 mutta joutui luovuttamaan sen Neuvostoliitolle vuonna 1940. Neuvostoliitto perusti Moldovan sosialistisen tasavallan osaksi Itä-Euroopan sosialistisia kansandemokratioita. Romania pyrki saamaan alueen takaisin ja liittoutui saksalaisten kanssa toisessa maailmansodassa. Bessarabian juutalaisia alettiin karkottaa Transnistrian keskitysleireille heti joukkojen miehitettyä alueen. Vain harvat 185 000 leireille karkotetuista juutalaisista olivat selvinneet elossa, kun Neuvostoliitto miehitti alueen uudelleen vuonna 1944.

Vuonna 1990 Moldovan neuvostotasavallan korkein neuvosto valitsi presidentiksi entisen kommunistipuolueen jäsenen Mircea Snegurin, joka kannatti Moldovan itsenäisyyttä ja pyrki saamaan länsimaiden tunnustuksen. Seuraavana vuonna neuvosto muutti nimensä Moldovan tasavallan parlamentiksi, ja itsenäisyys Neuvostoliitosta julistettiin.

Yhteiskunta ja politiikka

Moldovalla on yksikamarinen parlamentti, jossa istuu 101 listaäänestyksellä valittua edustajaa nelivuotisella parlamenttikaudella. Parlamentti nimittää presidentin 3/5 enemmistöllä.  
Moldovan siirtyminen demokratiaan itsenäistymisen jälkeen ei sujunut ongelmitta: parlamentti oli tehoton ja maassa velloi separatistiliikkeitä. Toinen niistä julisti venäläis-ukrainalaisenemmistöisen Transnistrian alueen omaksi tasavallakseen ja toinen vaati turkinkieliselle Gagauzin alueelle lisää valtaa. Gagauzin konflikti saatiin ratkaistua itsehallintoa lisäämällä, mutta kysymys Transnistriasta on yhä  tulenarka. Alueella järjestettiin kiistanalainen kansanäänestys Venäjään liittymisestä vuonna 2006. Liittymistä kannatti 97 prosenttia äänestäneistä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ ei tunnusta vaalia eikä sen tulosta. 


Moldova solmi kesällä 2014 assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa. Maa on jakautunut kahteen leiriin: EU-lähentymisen ja Venäjään suuntautumisen kannattajiin. Parlamenttivaaleissa marraskuussa vuonna 2014 saivat kolme EU-myönteistä puoluetta enemmistön 55–46. Suurimmaksi puolueeksi nousi Venäjään suuntautumista kannattava venäjän kielisten sosialistinen puolue 25 paikallaan ja sen liittolainen, kommunistinen puolue 21 sai paikkaa. Toiseksi suurin oli EU-myönteinen liberaali-demokraattinen puolue 23 paikallaan. Sen liittolaiset demokraattinen puolue 19 ja liberaalipuolue 13 paikkaa. 
Kolme pro-EU puoluetta ei kuitenkaan pystynyt muodostamaan yhteistä hallitusta, vaan liberaali-demokraattinen ja demokraattinen puolue muodostivat vähemmistöhallituksen helmikuussa 2015, neljä kuukautta vaalien jälkeen. Chiril Gaburicin johtama hallitus sai parlamentin hyväksynnän kommunistipuolueen tuella. 
Hallituksen muodostamisen jälkeenkin poliittinen tilanne Moldovassa on jännittynyt.

Transnistriassa on jo vuosia ollut Venäjän joukkoja, ja viime aikoina myös Gagauzin alueen separatistit ovat ilmoittaneet halunsa lähestyä Venäjää. Ukrainan kriisin pelätään leviävän myös Moldovaan.
 Vaikka työttömyys on verraten pientä (5,6 % v. 2013), on maassa köyhiä yli 20 % väestöstä. Keskipalkka on n. 200 € kuussa. Köyhyys on yksi syy siihen, että maassa esiintyy ihmiskauppaa. Korruptio on laajalle levinnyttä.

Talous ja kaupankäynti

Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita. Palvelut  työllistävät n. 60 %, maatalous 27 %  ja teollisuus 13 % työvoimasta. Maaperä on Euroopan hedelmällisintä, mutta maanviljely aika tehotonta vanhanaikaisten koneiden takia ja lannoitteiden puutteen vuoksi. Maan talous nojaa kuitenkin paljolti maatalouden tuotteisiin, viiniin, vihanneksiin, hedelmiin ja tupakkaan. Näiden tuotteiden ansiosta talouskasvu on ollut suotuisaa viime vuosina, joskin kokenut kolauksen Venäjän asettamien kauppapakotteiden vuoksi. Se on kieltänyt moldovalaisten viinien ja muidenkin maataloustuotteiden tuonnin. Venäjä haluaa Moldovan mukaan perustamaansa Euraasian unioniin.
 Moldovalla ei ole juuri omia energiavaroja, vaan se tuo lähes kaiken tarvitsemansa energian Venäjältä ja Ukrainasta. Venäjän nostettua Moldovalle elintärkeän kaasun hintaa, on maa velkaantunut kaasuntuottaja Gazpromille miljardeja. 
Ulkomailla asuu arviolta miljoona moldovalaista, ja heidän lähettämillään rahoilla on suuri merkitys Moldovan taloudelle. Vuonna 2014 rahalähetysten arvioitiin olleen n. 35 % Moldovan BKT:sta.  Yli 60 %  tuli Venäjällä työskenteleviltä moldovalaisilta.
 EU:n kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen odotetaan tuovan maahan investointeja ja lisäävän vientiä EU:n alueella. Noin puolet Moldovan viennistä suuntautuu jo nyt EU-maihin.

Lyhyesti

Moldova

Pääkaupunki:

Chişinău

Etniset ryhmät:

moldovalais-romanialaiset 78,2 %, ukrainalaiset 8,4 %, venäläiset 5,8 %, gagauzit 4,4 %, bulgarialaiset 1,9 %, muut 1,3 %

Kieli:

moldova (virallinen, lähes identtinen romanian kielen kanssa), venäjä, gagauzi (turkkilainen murre)

Uskonto:

ortodoksit 98 %, juutalaiset 1,5 %, baptistit ja muut 0,5 %

Väkiluku:

3 436 828

Pinta-ala:

33 846 km2

Valuutta:

Moldovan leu

BKT per asukas:

5 039 PPP$

Kansallispäivä:

27. elokuuta

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017