[[suggestion]]
Moldova

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Chişinău

Etniset ryhmät

moldovalais-romanialaiset 78,2 %, ukrainalaiset 8,4 %, venäläiset 5,8 %, gagauzit 4,4 %, bulgarialaiset 1,9 %, muut 1,3 %

Kieli

moldova (virallinen, lähes identtinen romanian kielen kanssa), venäjä, gagauzi (turkkilainen murre)

Uskonto

ortodoksit 98 %, juutalaiset 1,5 %, baptistit ja muut 0,5 %

Väkiluku

3,5 miljoonaa

Pinta-ala

33 846 km2

Valuutta

Moldovan leu

Kansallispäivä

27. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Moldova on pieni sisämaa, vaikka se sijaitseekin lähellä Mustaamerta. Sen läntisen rajan piirtää Prut-joen uoma, joka yhtyy Tonavaan ennen rannikkoa. Idässä maan halki virtaa Dniester-joki, johon laskee useita pienempiä jokia. Maa on pinnanmuodoiltaan kumpareinen, joskin korkein kohta on vain 430 metrin korkeuteen kohoava Bălăneşti-kukkula. Mäet ovat osa Moldovan ylänköä, joka lasketaan Karpaattien vuoriston reuna-alueeksi. Pääkaupunki Chişinău sijaitsee keskellä valtiota, ja muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Tiraspol, Bălţi, Bender ja Comrat, joka on Gagauzian itsehallinnollisen alueen keskuskaupunki.

Moldovan luonto kärsii maataloudessa käytettävistä myrkyllisistä kemikaaleista, joista osa on kiellettyjä aineita kuten DDT, joka on saastuttanut pohjavesivarantoja. Kehnot viljelysmenetelmät ovat köyhdyttäneet maaperää laajoilla alueilla. Vaikka maassa on luonnonsuojelualueita, joitakin eliölajeja uhkaa sukupuutto.

Ecoprint

0.9 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Moldova, tarvitsisimme 0.9 Maa-planeettaa.
Tämän indikaattorin avulla voit tarkastella Ekologinen jalanjälki.

Historia

Moldovan tasavalta sijaitsee suurimmaksi osaksi muinaisen Bessarabian alueella, ja sen strateginen sijainti on tehnyt siitä historiassa paitsi tärkeän kulkuväylän myös sotatantereen Aasian ja Etelä-Euroopan välillä. Kreikkalaiset, roomalaiset, hunnit ja bulgaarit ovat hallinneet aluetta, josta 1200-luvulla tuli osa Mongolian suurvaltaa. 1300-luvulla Moldova oli itsehallinnollinen ruhtinaskunta Tapani Suuren alaisuudessa, kunnes Turkin osmanit (ottomaanit) valtasivat maan 1500-luvulla. Venäjä hallitsi aluetta voitettuaan sen sodassa turkkilaisilta, ja Romania valloitti Venäjän hallitseman Bessarabian saavutettuaan itsenäisyyden vuonna 1878 mutta joutui luovuttamaan sen Neuvostoliitolle vuonna 1940. Neuvostoliitto perusti Moldovan sosialistisen tasavallan osaksi Itä-Euroopan sosialistisia kansandemokratioita. Romania pyrki saamaan alueen takaisin ja liittoutui saksalaisten kanssa toisessa maailmansodassa. Bessarabian juutalaisia alettiin karkottaa Transnistrian keskitysleireille heti joukkojen miehitettyä alueen. Vain harvat 185 000 leireille karkotetuista juutalaisista olivat selvinneet elossa, kun Neuvostoliitto miehitti alueen uudelleen vuonna 1944.

Vuonna 1990 Moldovan neuvostotasavallan korkein neuvosto valitsi presidentiksi entisen kommunistipuolueen jäsenen Mircea Snegurin, joka kannatti Moldovan itsenäisyyttä ja pyrki saamaan länsimaiden tunnustuksen. Seuraavana vuonna neuvosto muutti nimensä Moldovan tasavallan parlamentiksi, ja itsenäisyys Neuvostoliitosta julistettiin.

Yhteiskunta ja politiikka

Moldovalla on yksikamarinen parlamentti, jossa istuu 101 listaäänestyksellä valittua edustajaa nelivuotisella parlamenttikaudella. Parlamentti nimittää presidentin 3/5 enemmistöllä.  
Moldovan siirtyminen demokratiaan itsenäistymisen jälkeen ei sujunut ongelmitta: parlamentti oli tehoton ja maassa velloi separatistiliikkeitä. Toinen niistä julisti venäläis-ukrainalaisenemmistöisen Transnistrian alueen omaksi tasavallakseen ja toinen vaati turkinkieliselle Gagauzin alueelle lisää valtaa. Gagauzin konflikti saatiin ratkaistua itsehallintoa lisäämällä, mutta kysymys Transnistriasta on yhä  tulenarka. Alueella järjestettiin kiistanalainen kansanäänestys Venäjään liittymisestä vuonna 2006. Liittymistä kannatti 97 prosenttia äänestäneistä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ ei tunnusta vaalia eikä sen tulosta. 


Moldova solmi kesällä 2014 assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa. Maa on jakautunut kahteen leiriin: EU-lähentymisen ja Venäjään suuntautumisen kannattajiin. Parlamenttivaaleissa marraskuussa vuonna 2014 saivat kolme EU-myönteistä puoluetta enemmistön 55–46. Suurimmaksi puolueeksi nousi Venäjään suuntautumista kannattava venäjän kielisten sosialistinen puolue 25 paikallaan ja sen liittolainen, kommunistinen puolue 21 sai paikkaa. Toiseksi suurin oli EU-myönteinen liberaali-demokraattinen puolue 23 paikallaan. Sen liittolaiset demokraattinen puolue 19 ja liberaalipuolue 13 paikkaa. 
Kolme pro-EU puoluetta ei kuitenkaan pystynyt muodostamaan yhteistä hallitusta, vaan liberaali-demokraattinen ja demokraattinen puolue muodostivat vähemmistöhallituksen helmikuussa 2015, neljä kuukautta vaalien jälkeen. Chiril Gaburicin johtama hallitus sai parlamentin hyväksynnän kommunistipuolueen tuella. 
Hallituksen muodostamisen jälkeenkin poliittinen tilanne Moldovassa on jännittynyt.

Transnistriassa on jo vuosia ollut Venäjän joukkoja, ja viime aikoina myös Gagauzin alueen separatistit ovat ilmoittaneet halunsa lähestyä Venäjää. Ukrainan kriisin pelätään leviävän myös Moldovaan.
 Vaikka työttömyys on verraten pientä (5,6 % v. 2013), on maassa köyhiä yli 20 % väestöstä. Keskipalkka on n. 200 € kuussa. Köyhyys on yksi syy siihen, että maassa esiintyy ihmiskauppaa. Korruptio on laajalle levinnyttä.

Talous ja kaupankäynti

Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita. Palvelut  työllistävät n. 60 %, maatalous 27 %  ja teollisuus 13 % työvoimasta. Maaperä on Euroopan hedelmällisintä, mutta maanviljely aika tehotonta vanhanaikaisten koneiden takia ja lannoitteiden puutteen vuoksi. Maan talous nojaa kuitenkin paljolti maatalouden tuotteisiin, viiniin, vihanneksiin, hedelmiin ja tupakkaan. Näiden tuotteiden ansiosta talouskasvu on ollut suotuisaa viime vuosina, joskin kokenut kolauksen Venäjän asettamien kauppapakotteiden vuoksi. Se on kieltänyt moldovalaisten viinien ja muidenkin maataloustuotteiden tuonnin. Venäjä haluaa Moldovan mukaan perustamaansa Euraasian unioniin.
 Moldovalla ei ole juuri omia energiavaroja, vaan se tuo lähes kaiken tarvitsemansa energian Venäjältä ja Ukrainasta. Venäjän nostettua Moldovalle elintärkeän kaasun hintaa, on maa velkaantunut kaasuntuottaja Gazpromille miljardeja. 
Ulkomailla asuu arviolta miljoona moldovalaista, ja heidän lähettämillään rahoilla on suuri merkitys Moldovan taloudelle. Vuonna 2014 rahalähetysten arvioitiin olleen n. 35 % Moldovan BKT:sta.  Yli 60 %  tuli Venäjällä työskenteleviltä moldovalaisilta.
 EU:n kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen odotetaan tuovan maahan investointeja ja lisäävän vientiä EU:n alueella. Noin puolet Moldovan viennistä suuntautuu jo nyt EU-maihin.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Moldova koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Voit helposti verrata arvoja muiden maiden arvojen kanssa

  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Työttömyys, nuoret naiset
    2,6
    Prosenttiosuus
    Työttömyys, nuoret
    12,3
    Prosenttiosuus
    Työttömyys
    3,4
    Prosenttiosuus
    Primaarisektori
    15
    Prosent
    Sekundaarisektori
    17
    Prosent
    Tertiaarisektori
    68
    Prosent
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Pinta-ala
    33 850
    Neliökilometriä (km²)
    Viljelykelpoinen maa
    55,3
    Prosenttiosuus maan pinta-alasta
    Metsäalueet
    12,5
    Prosenttiosuus
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Väestömäärä
    4 051,000
    Hedelmällisyys
    1,5
    Lasten lukumäärä per nainen
    Elinikä, odotettavissa oleva
    70
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, naiset
    73
    Vuosi
    Elinikä, odotettavissa oleva, miehet
    66
    Vuosi
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Ydinvoima
    Puuttuva tieto
    miljoonaa kilowattituntia (kWh)
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Äärimmäinen köyhyys
    0,1
    Prosenttiosuus
    Slummit, kaupunkiväestö
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus kaupunkiväestöstä
    Aliravitsemus
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Turvapaikanhakijat kohdemaan mukaan
    149
    Henkilöä
    Pakolaiset, lähtömaan mukaan
    2 289
    Henkilöä
    Pakolaiset, kohdemaan mukaan
    446
    Henkilöä
    Maan sisäiset pakolaiset
    Puuttuva tieto
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Aseellisissa konflikteissa menehtyneet
    585
    Menehtyneiden määrä per 100 000 asukasta
    Rauhanindeksi
    1,938
    Asteikko 1-5 (yksi on paras, 5 on huonoin)
    Sotilasmenot
    Puuttuva tieto
    Prosenttiosuus BKT:sta
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lapsikuolleisuus
    16
    Menehtyneiden määrä per 1000 elävänä syntynyttä lasta
    Synnytykset, nuoret tytöt
    27
    Elävänä syntyneet lapset per 1000 naista
    Äitiyskuolleisuus
    Puuttuva tieto
    Menehtyneiden määrä per 100 000 elävänä syntynyttä lasta
    Tuberkuloosi, tapaukset
    153
    Tuberkuloositapaukset per 100 000 asukasta
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Teloitukset
    Puuttuva tieto
    Poliittiset oikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
    Lehdistönvapaus
    30,01
    Asteikossa 0 on paras
    Kansalaisoikeudet
    3
    Asteikko 1-7 (1 on paras, 7 huonoin)
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden
    Puuttuva tieto
    tonnia CO2 per asukas
    Ekologinen jalanjälki
    1,7
    Hehtaaria per henkilö
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Lukutaitoaste, nuoret
    99,3
    Prosenttiosuus
    Lukutaito, aikuiset
    99,2
    Prosenttiosuus
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Puhdas vesi
    88,4
    Prosenttiosuus
    Sanitaatio
    76
    Prosenttiosuus
  •  

    Moldova

    Yksikkö

    Näytä graafi

    Bruttokansantuote
    Puuttuva tieto
    ppp-dollaria (purchasing power parity, ostovoimapariteetti)
    Bruttokansantuote asukasta kohden
    Puuttuva tieto