Hopp til innhold

Mosambik

Mosambikin tasavalta

Itsenäistyttyään Portugalista vuonna 1975 Mosambik on ollut sisällissodan, kehnon taloushallinnon ja nälänhädän runtelemana. Vuoden 1992 rauhansopimus päätti 16-vuotisen sisällissodan, jonka jälkeen maan talous on kehittynyt ja politiikka vakautunut.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Lähes puolet Mosambikista on rannikkoalankoa, joka kohti länttä kohoaa korkeammaksi tasangoksi. Korkeimmat vuoret ovat Namuli (2419 m) ja Binga (2436 m) Zimbambwen rajalla. Tärkeimmät joet ovat maan läpi Intian valtamereen laskeva Sambesi, Limpopo etelässä, Save sisämaassa ja Lugenda pohjoisessa. Maan suurin järvi on purjehduskelpoinen Njassajärvi länsirajalla. Lukuisten jokilaaksojen ja suistojen maaperä on hedelmällistä, maanviljelyyn soveltuvaa ravinnemaata, mutta Etelä- ja Keski-Mosambikissa on paikoin hiekkaista ja kuivaa.

Maan ympäristöongelmat ovat lukuisat. Tulvat ja kuivuus yhdistettynä sisällissotaan tekivät 90-luvulla tehdyn YK:n raportin mukaan ihmisistä kaikkein uhatuimman eliölajin Mosambikissa. Myös maan metsät olivat vaarassa, mutta laajojen uudelleenistutusprojektien seurauksena eroosiota on saatu hillittyä. Puhdasta vettä ei ole kaikille, ja maatalous käyttää 89 % maan vesivarannoista.

Ecoprint

0.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Mosambik, tarvitsisimme 0.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Ennen bantujen kansainvaellusta Mosambikin ensimmäiset asukkaat olivat saneja. Kun portugalilaiset ensimmäisinä eurooppalaisina saapuivat Mosambikiin vuonna 1498, sen rannikoilla ja saarilla oli jo vuosisatoja ollut arabialaisia kauppasiirtokuntia. Portugalilaiset kasvattivat vaikutustaan alueella, vaikka aluksi hallinto keskittyikin yksittäisiin itsenäisiin kauppapaikkoihin. Siirtokunnat oli kuitenkin suunniteltu hyödyttämään vain emämaita, joten paikallinen infrastruktuuri ei kehittynyt.
Toisen maailmansodan jälkeen monet Afrikan maat itsenäistyivät. Portugali päätti kuitenkin pitää kiinni siirtomaistaan merentakaisina maakuntina. Mosambikin itsenäisyyspyrkimykset kasvoivat nopeasti, ja vuonna 1962 perustettiin vasemmistolainen vastarintaliike Frelimo, joka aloitti aseelliset taistelut portugalilaisia vastaan. Kymmenen vuoden sodankäynnin ja Portugalin poliittisten muutosten jälkeen Mosambikista tuli itsenäinen vuonna 1975. Frelimo perusti sosialistisen yksipuoluejärjestelmän liittoutumalla Neuvostoliiton kanssa. Naapurimaat pelkäsivät aatteen ja vapautusliikkeen leviävän, ja tukivat maan oikeistolaisen vastarintaliikkeen Renamon toimintaa. Valkoista vähemmistövaltaa vastaan alkoi sissisota, jonka osapuolina oli kaksi vastakkaista kantaväestön liikettä. Sisällissota päättyi vasta vuonna 1990 Etelä-Afrikan apartheidin heikennyttyä, ja rauhansopimus allekirjoitettiin kaksi vuotta myöhemmin. Lähes miljoonan ihmisen arvioidaan kuolleen sisällissodassa, ja neljän miljoonan evakkoon lähteneen ihmisen paluumuuttoliike oli Saharan etelänpuoleisen Afrikan suurin.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 1990 perustuslain mukaan Mosambik on monipuoluedemokratia, jonka päämies on presidentti ja hallitusta johtaa presidentin nimittämä pääministeri. Parlamentissa on  250 jäsentä viiden vuoden toimikaudella. Myös presidenttikausi on viisi vuotta. Maan politiikkaa on itsenäistymisen jälkeen johtanut Frelimo-puolue, sen oikeistolainen vastapuolue Renamo on toiseksi suurin.  Käytännössä maassa on ollut vaalituloksista johtuen lähes yksipuoluevalta. Poliittinen vakaus on kuitenkin ollut verraten hyvä.  Yhteiskuntarauha rikkontui kuitenkin vuonna 2012, kun Renamo syytti hallitsevaa Frenamoa yhteiskunnallisesta syrjinnästä. Seuraavana vuonna seurasi väkivaltaisia yhteenottoja hallituksen joukkojen ja Renamo-kapinallisten välillä. Rauha saatiin kuitenkin aikaan ennen vuoden 2014 presidentin ja parlamentin vaaleja. Parlamenttivaaleissa Renamo eteni ja sai noin 30 % äänistä, mikä on lisännyt sen painoarvoa maan politiikassa. Korruption on hyvin yleistä yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Talous ja kaupankäynti

Sisällissodan päätyttyä Mosambik oli yksi maailman köyhimmistä maista. Se luokitellaan edelleen vähiten kehittyneiden maiden joukkoon, mutta sen talous on elpynyt merkittävästi mm. paluumuuton, verraten rauhallisen poliittisen ilmapiirin ja jatkuvien uudistusten myötä. Mosambikin luonnonvarat ovat huomattavat. Sieltä löytyy öljyä, kaasua, hiiltä, titaniumia ja myös vesivoimavarat ovat huomattavat. Mosambik aloittaa nesteytetyn maakaasun viennin vuonna 2015. Ulkomaisten investointien vuoksi luonnonvaroja on alettu hyödyntää ja talouden arvioidaan kasvavan vauhdilla. Köyhiä, alle dollarilla päivässä eläviä on yhä noin puolet väestöstä, mutta köyhyys on vähentynyt merkittävästi. Maataloudesta elantonsa saa kuitenkin suurin osa kansasta. Suurin osa viljelykelpoisesta maasta on yhä viljelemättä, mikä jättää suuren kasvuvaran alalle. Mosambikin BKT:sta noin 40 % koostuu ulkomaisista avustuksista, mutta  oma tuotanto tulee lähivuosina ohittamaan avustusten osuuden. Tuleva kasvu pyritään turvaamaan yhä jatkuvilla talousuudistuksilla, ulkomaisilla sijoituksilla sekä maatalouden, liikenteen ja turismin elvyttämisellä. Muihin talousuudistuksiin kuuluvat yksityistäminen, tullirajojen helpottaminen ja tehokas inflaationhallinta, joka sai jo vuoden 1994 70 %:n inflaation laskemaan alle viiteen prosenttiin vuoteen 1999 mennessä.

Lyhyesti

Mosambik

Pääkaupunki:

Maputo

Etniset ryhmät:

afrikkalaiset 99,66 % (makuat, shangaanit, lomwet, senat ja muut), eurooppalaiset 0,06 %, euroafrikkalaiset 0,02 %, intialaiset 0,08 %

Kieli:

makua 26,1 %, Tsonga 11,3 %, portugali 8,8 % (virallinen, toisena kielenä 27 %:lla väestöstä), lomwe 7,6 %, sena 6,8 %, echuwabo 5,8 %, muut mosambikilaiset kielet 32 %, muut ulkopuoliset kielet 0,3 %, ei määritelty 1,3 %

Uskonto:

katolilaiset 23,8 %, muslimit 17,8 %, siionilaiskristityt 17,5 %, muut 17,8 %, ei uskontoa 23,1 %

Väkiluku:

27 121 827

BKT per asukas:

1 186 PPP$

Satelliittikuvat

Cahora Bassa -järvi

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017