Hopp til innhold

Namibia

Namibian tasavalta

Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta vasta vuonna 1990. Maa on Afrikan rikkaimpia, mutta tuloerot ovat maailman suurimpia.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Namibia on suuri maa ja sen rantaviiva on yli 1600 kilometriä pitkä. Kuiva Namibian aavikko myötäilee rannikkoa kapeana vyönä koko sen pituudelta. Kauempana idässä maasto muuttuu korkeammiksi ylätasangoiksi. Muutamat harvat joet leikkaavat maan muuten niin kuivaa maata luoden hedelmällisiä alueita, joilla suurin osa väestöstä asuu. Namibian Botswanan vastaisella itärajalla alkaa valtava Kalaharin autiomaa ja pohjoisilla alueilla maasto muuttuu laajoiksi tasangoiksi, joilla kasvaa harvassa kituliaita pensaskasveja. Yli kolmasosa Namibian pinta-alasta on aavikkoa, jossa lämpötila on korkea ja sateet vuosimääriltään vähäisiä. Namibia kärsii usein kuivuusjaksoista ja useita kuukausia saattaakin kulua täysin ilman sateita. Puhtaan juomaveden puute on yksi Namibian suurimmista ympäristöongelmista. Kuiva ilmasto altistaa myös vähäiset viljelykelpoiset alueet maanpinnan eroosiolle ja köyhdyttää maaperää.

Historia

Noin 1000 vuotta sitten Namibiaa asutti paimentolaisina elävä san-kansa. 1000-luvulta lähtien alueelle saapui muita kansanryhmiä, kuten khoi-kansaa ja eri bantuheimoja, ja jokivarsien alueelle syntyi pieniä kuningaskuntia. Portugalilaiset merimatkaajat rantautuivat maahan useita kertoja 1400-luvulla, mutta he eivät edenneet maan sisäosiin. Vasta 1800-luvulla Namibia joutui suuremman ulkopuolisen mielenkiinnon kohteeksi. Brittiläisen Kap-siirtomaan (nykyisen Etelä-Afrikan) karkulaiset, kauppamiehet ja lähetyssaarnaajat asettuivat asumaan alueelle ja käyttivät monissa tapauksissa maan alkuperäisväestöä orjinaan. Berliinin konferenssissa vuonna 1884 alueesta tehtiin Saksan siirtomaa nimellä Saksan Lounais-Afrikka. Siirtomaavalta jakoi suurimman osan maan resursseista yli 10 000 saksalaiselle maahanmuuttajalle, mikä aiheutti herero- ja nama-kansojen kapinan. Saksalaiset vastasivat kapinaan verisesti, ja yli 65 000 hereroa ja 20 000 namaa menetti henkensä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Namibia joutui Etelä-Afrikan miehittämäksi. Tämä miehitys kesti todellisuudessa aina maan itsenäistymisvuoteen 1990 asti.

Yhteiskunta ja politiikka

Namibiaa johtaa presidentti, joka on hallituksen johtaja, valtion päämies ja armeijan ylipäällikkö. Sekä parlamentti että presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Namibian politiikkaa on koko sen itsenäisyyden ajan hallinnut poliittiseksi puolueeksi muuntunut vapautusliike SWAPO, joka on ottanut etäisyyttä marxilaiseen menneisyyteensä. Parlamentti on kaksikamarinen, mutta alueita edustavalla 26-jäsenisellä toisella kamarilla on lähinnä neuvoa antava rooli. Vuoden 2014 parlamenttivaaleissa SWAPO lisäsi kannatustaan ja jo aiempaa määräenemmistöään 72-paikkaisessa kansalliskokouksessa. Ensimmäisenä Afrikassa vuoden 2014 vaalit suoritettiin sähköisesti. Namibialla, kuten monilla naapurimaillaankin, on ongelmia valkoisen vähemmistön siirtomaa-aikana omistamien maiden jakamisen kanssa. Valkoisia on alle 10 prosenttia Namibian väestöstä. Myös hiv/aids-epidemia aiheuttaa maalle huomattavia ongelmia. Lisäksi namibialaisten tuloerot ovat maailman suurimpia.

Talous ja kaupankäynti

Namibialla on maaperässään paljon kaivannaisia ja merialueellaan runsaasti kalastusresursseja. Kaivosteollisuus ja kalastus sekä kalankasvatus tuottavat suurimman osan vientituloista. Maa on maailman suurimpia luonnontimanttien tuottajia ja kolmanneksi suurin uraanintuottaja. Myös hopean, sinkin ja kuparin tuotanto on merkittävää. Mutta vain alle kaksi prosenttia maan työvoimasta työskentelee kaivosteollisuuden parissa, ja kaivostoiminta on ulkomaisten (eteläafrikkalaisten, länsieurooppalaisten ja kiinalaisten) yritysten omistuksessa. Rakennussektori kasvaa vauhdilla, ja se helpottaa osaltaan mustan väestön työttömyyttä, joka on noin 50 %.  Suurin osa köyhästä mustasta väestöstä asuu maaseudulla ja saa juuri ja juuri elantonsa maanviljelyksestä.

Lyhyesti

Namibias flagg

Pääkaupunki:

Windhoek

Etniset ryhmät:

Ovambot 50 %, kavangot 9 %, hererot 7 %, damarat 7 %, namat 5 %, caprivit 4 %, basterit 2 %, tswanat 0,5 %, valkoiset 6 %, muut 7,5%

Kieli:

Englanti, afrikaans, saksa, useita heimokieliä

Uskonto:

Kristityt 80 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 20%

Väkiluku:

2 392 370

BKT per asukas:

10 414 PPP$

Satelliittikuvat

Walvis Bay

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017