Hopp til innhold

Nepal

Nepalin demokraattinen liittotasavalta

Himalajalla sijaitseva Nepal on köyhä, mutta kaunis maa. Nepalin demokratia on vielä vakiintumaton sisällissodan ja kuningasvallan jäljiltä. Turismi on merkittävä tulonlähde, maa on erityisesti luontomatkailijoiden suosiossa.

Päivitetty viimeksi 27.03.2015

Maantiede ja ympäristö

Suuri osa Himalajan vuoristosta sijaitsee Nepalin alueella. Maailman korkein vuori Mount Everest sijaitsee myös Nepalissa. Maassa on useita muita yli 8000 metriä korkeita vuorenhuippuja, ja kaksi kolmasosaa Nepalin alueesta on vuoristoja. Eteläosan tasankoalueita hyödynnetään pääasiassa maanviljelyyn, kuten myös maan monia hedelmällisiä laaksojakin. Ilmasto vaihtelee alueen korkeudesta riippuen: Tasankoalueilla vallitsee subtrooppinen ilmasto, kun taas vuoristoalueilla on niin kylmää, että siellä on sekä lunta että jäätiköitä ympäri vuoden. Nepal ei ole juurikaan hyödyntänyt maan lukuisten jokien vesiputouksia vesivoiman tuottamiseen, ja metsät ovat yhä maan suurin energianlähde. Yli 90 prosenttia Nepalin käyttämästä energiasta saadaan polttopuusta, mikä on johtanut metsien häviämiseen sekä maanpinnan eroosioon.  Joillakin vuoristoalueilla on pieniä maatiluksia viljelemällä onnistuttu pysäyttämään maanpinnan eroosion eteneminen. Nepalilla on myös puutetta puhtaasta juomavedestä, koska huono viemärijärjestelmä ja maan vähäisen teollisuuden päästöt ovat saastuttaneet juomavettä.  Autojen ja muiden kulkuneuvojen pakokaasut puolestaan saastuttavat kaupunkien ilmaa.

Ecoprint

0.5 Maa-planeettaa

Jos kaikkien maailman ihmisten kulutustaso olisi yhtä suuri kuin keskivertoihmisen maassa Nepal, tarvitsisimme 0.5 Maa-planeettaa.
Katso indikaattori Ekologinen jalanjälki.

Historia

Nepal sijaitsee tiiviisti Intian ja Kiinan välissä, ja molemmat maat ovat vaikuttaneet voimakkaasti Nepalin kehitykseen. Nepal ei ole koskaan ollut siirtomaa, vaikkakin sekä intialaiset että britit ovat pitkinä ajanjaksoina johtaneet maan ulkopolitiikkaa. Omavaltaiset kuninkaat ja korruptoituneet poliitikot ovat pitkään antaneet leimansa Nepalin yhteiskuntaelämälle. Tästä johtuen maolaississien on ollut helppo saada jalansijaa Nepalin köyhissa maaseutukylissä.  Maolaississien monarkian ja feodalismin vastainen retoriikka on saanut tukea köyhiltä maanviljelijöiltä, jotka ovat tunteneet muutoin  jäävänsä maassa poliittiseen paitsioon. Sissit aloittivat vuonna 1996 ”kansan sodan”, joka sai nopeasti laajaa tukea kansan keskuudessa.  ”Kansan sodan” taisteluissa menetti henkensä noin 13 000 ihmistä.
Vuonna 2001 kruununprinssi Dipendra surmasi kuninkaan, kuningattaren  sekä  seitsemän muuta kuningashuoneen jäsentä ja lopuksi itsensä. Kuninkaan nuorempi veli Gyanendra peri vallan tämän jälkeen. Vuonna 2005 hän teki Nepalista jälleen maailman viimeisen absoluuttisen kuningaskunnan ja irtisanoi kaikki kansan valitsemat edustajat. Voimakkaan kansainvälisen painostuksen ja suurten Nepalin sisäisten mielenosoitusten jälkeen parlamentti koottiin uudelleen keväällä 2006.
Tämän jälkeen hallitus ja maolaissisit aloittivat rauhanneuvottelut, jotka päätyivät sopimukseen samana vuonna. Seuraavana vuonna maa sai uuden perustuslain, ja vuotta myöhemmin kuningas erosi ja Nepalista tuli tasavalta.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2008 Nepalissa järjestettiin Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalit, joissa maolaiset saivat enemmistön paikoista. Kansalliskokous ei kuitenkaan onnistunut säätämään perustuslakia määräaikaan menneessä, ja korkein oikeus hajotti kansalliskokouksen vuonna 2012. Seuraavana vuonna suurimmat puolueet pääsivät sopimukseen yhteishallituksesta, jonka oli määrä järjestää uudet perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalit, jotka pidettiin syksyllä 2013.
Kaksi suurinta puoluetta (Nepalin kongressipuolue ja kommunistinen puolue) muodostivat hallituksen vuonna 2014. Maolaiset ovat suurin oppositiopuolue. Nepalin poliittinen tilanne on yhä epävakaa. Perustuslaista ei ole päästy sopimukseen, eikä maassa sen vuoksi ole pystytty pitämään esim. paikallisvaaleja yli 10 vuoteen. Perustuslakia yritettiin viimeksi sorvata tammikuussa 2015, mutta perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunto päättyi käsirysyyn. Perustuslain tavoitteena on lujittaa demokratiaa ja vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Maassa on noin 120 etnistä, kielellistä ja uskonnollista vähemmistöä, joiden asemaan uuden lain odotetaan tuovan parannuksia samoin kuin naisten asemaan. Köyhyys on jonkin verran helpottanut, mutta joka neljäs nepalilainen elää köyhyydessä. Köyhyys on suurinta maaseudulla, jossa suurin osa väestöstä asuu. Ihmiskauppa on köyhyyden tuoma vitsaus, siitä kärsivät erityisesti naiset ja lapset. Pääuskonto on hindulaisuus. Kastilaitos on kielletty, mutta se on varsin yleisesti käytössä.

Talous ja kaupankäynti

Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista ja se lukeutuu YK:n luokittelemiin vähiten kehittyneisiin maihin (LCD-maat). Suuri osa väestöstä elää pelkästään omien viljelystensä varassa. Maanviljely on Nepalille tärkeä elinkeino, joka työllistää noin 75 % väestöstä. Alankoalueilla viljellään sokeriruokoa, riisiä, viljaa, öljykasveja, vihanneksia, tupakkaa, juuttia ja maustekasveja. Yli 3000 metrin korkeudessa asuvan väestön tärkein elinkeino on karjanhoito. Teollisuus on vähäistä, mutta Nepal tuottaa mattoja ja tekstiilejä vientiin. Teollisuudesta elantonsa saa vain 7 % työvoimasta. Turismista on vähitellen tullut tärkeä tulonlähde. Tämä on kuitenkin aiheuttanut taloudellista epävakautta monille turismista eläville nepalilaisille, koska poliittisten levottomuuksien seurauksena myös turistien määrä tyrehtyy.
Työttömiä on noin 40 % työvoimasta. Tärkeä tulonlähde Nepalille ovat ulkomailla työskentelevien nepalilaisten rahalähetykset. Ulkomailla arvioidaan työskentelevän 2-3 miljoonaa nepalilaista. Maassa on runsaasti vesivoimapotentiaalia, joka voisi nostaa maan köyhyydestä. Poliittinen epävakaus, korruptio, byrokratia ja toistuvat yleislakot eivät tee maasta kovin suosittua ulkomaisten sijoittajien silmissä. Ulkomaiset avustukset muodostavat pienestä valtionbudjetista suuren osan.

Lyhyesti

Nepals flagg

Pääkaupunki:

Katmandu

Etniset ryhmät:

Chhettrit 15,5 %, brahman-hillit 12,5 %, magarit 7 %, tharut 6,6 %, tamangit 5,5 %, newarit 5,4 %, kamit 3,9 %, yadavit 3,9 %, muut 39,7% (2001)

Kieli:

Nepali, maithali, bhojpuri, tharu, tamang, newar, magar, awadhi, muut kielet (2001). Hallinnon kielenä usein englanti.

Uskonto:

Hindut 80,6 %, buddhalaiset 10,7 %, muslimit 4,2 %, kirantit 3,6 %, muut 0,9 % (2001)

Väkiluku:

28 440 629

Valtiomuoto:

Liittotasavalta

BKT per asukas:

2 458 PPP$

Jäsenyys/osallisuus

Muita maaprofiileita

Sota ja konfliktit

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017